Browsing by Subject "Young Adult"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-17 of 17
  • Heikinheimo, Terttu; Aarnio, Karoliina; Koivunen, Riku-Jaakko; Tatlisumak, Turgut; Putaala, Jukka (2017)
    Aivoverenkiertohäiriöt ovat yleistymässä alle 50-vuotiailla. Nuoret ja keski-ikäiset aivoverenkiertohäiriöpotilaat toipuvat yleensä paremmin kuin iäkkäät. Akuuttivaiheen hoito, kuten aivoinfarktin liuotushoito, mekaaninen aivovaltimon veritulpan poisto ja hoito aivohalvausyksikössä, parantavat ennustetta. Toipumiseen ja kuolleisuuteen vaikuttavat mm. häiriön syy, akuuttivaiheen oirekuva, diabetes, tupakointi ja infektiot. Noin puolet aivoverenkiertohäiriön sairastaneista palaa työelämään. Tavalliset riskitekijät ovat nuorillakin potilailla tavallisia, ja ne vaativat seurantaa ja sitoutumista pitkäaikaiseen lääkehoitoon. Pitkäaikaisseurannassa joka kymmenennelle iskeemisen aivoverenkiertohäiriön sairastaneista ja jopa joka neljännelle aivoverenvuotopotilaista kehittyy epilepsia.
  • Honkanen, Tuomas; Mäntysaari, M.; Leino, Tuomo; Avela, J.; Kerttula, L.; Haapamäki, V.; Kyröläinen, Heikki (2019)
    Background: A small cross sectional area (CSA) of the paraspinal muscles may be related to low back pain among military aviators but previous studies have mainly concentrated on spinal disc degeneration. Therefore, the primary aim of the study was to investigate the changes in muscle CSA and composition of the psoas and paraspinal muscles during a 5-year follow up among Finnish Air Force (FINAF) fighter pilots. Methods: Study population consisted of 26 volunteered FINAF male fighter pilots (age: 20.6 (±0.6) at the baseline). The magnetic resonance imaging (MRI) examinations were collected at baseline and after 5 years of follow-up. CSA and composition of the paraspinal and psoas muscles were obtained at the levels of 3-4 and 4-5 lumbar spine. Maximal isometric strength tests were only performed on one occasion at baseline. Results: The follow-up comparisons indicated that the mean CSA of the paraspinal muscles increased (p <0.01) by 8% at L3-4 level and 7% at L4-5 level during the 5-year period. There was no change in muscle composition during the follow-up period. The paraspinal and psoas muscles' CSA was positively related to overall maximal isometric strength at the baseline. However, there was no association between LBP and muscle composition or CSA. Conclusions: The paraspinal muscles' CSA increased among FINAF fighter pilots during the first 5 years of service. This might be explained by physically demanding work and regular physical activity. However, no associations between muscle composition or CSA and low back pain (LBP) experienced were observed after the five-year follow-up. © 2019 The Author(s).
  • Kuchenbaecker, K.B.; McGuffog, L.; Barrowdale, D.; Lee, Andrew; Soucy, P.; Dennis, J.; Domchek, S.M.; Robson, M.; Spurdle, A.B.; Ramus, S.J.; Mavaddat, N.; Terry, M.B.; Neuhausen, S.L.; Schmutzler, R.K.; Simard, J.; Pharoah, P.D.P.; Offit, K.; Couch, F.J.; Chenevix-Trench, G.; Easton, D.F.; Antoniou, A.C.; Healey, S.; Lush, M.; Hamann, U.; Southey, M.; John, E.M.; Chung, W.K.; Daly, M. B.; Buys, S.S.; Goldgar, D.E.; Dorfling, C.M.; van Rensburg, E.J.; Ding, Y.C.; Ejlertsen, B.; Gerdes, A.-M.; Hansen, T.V.O.; Slager, S.; Hallberg, E.; Benitez, J.; Osorio, A.; Cohen, N.; Lawler, W.; Weitzel, J.N.; Peterlongo, P.; Pensotti, V.; Dolcetti, R.; Barile, M.; Aittomäki, K.; Nevanlinna, H.; Rantala, J. (2017)
    Background: Genome-wide association studies (GWAS) have identified 94 common single-nucleotide polymorphisms (SNPs) associated with breast cancer (BC) risk and 18 associated with ovarian cancer (OC) risk. Several of these are also associated with risk of BC or OC for women who carry a pathogenic mutation in the high-risk BC and OC genes BRCA1 or BRCA2. The combined effects of these variants on BC or OC risk for BRCA1 and BRCA2 mutation carriers have not yet been assessed while their clinical management could benefit from improved personalized risk estimates. Methods: We constructed polygenic risk scores (PRS) using BC and OC susceptibility SNPs identified through population-based GWAS: for BC (overall, estrogen receptor [ER]-positive, and ER-negative) and for OC. Using data from 15 252 female BRCA1 and 8211 BRCA2 carriers, the association of each PRS with BC or OC risk was evaluated using a weighted cohort approach, with time to diagnosis as the outcome and estimation of the hazard ratios (HRs) per standard deviation increase in the PRS. Results: The PRS for ER-negative BC displayed the strongest association with BC risk in BRCA1 carriers (HR = 1.27, 95% confidence interval [CI] = 1.23 to 1.31, P = 8.2 × 10-53). InBRCA2 carriers, the strongest association with BC risk was seen for the overall BCPRS (HR = 1.22, 95% CI = 1.17 to 1.28, P = 7.2 × 10-20). The OC PRS was strongly associated with OC risk for both BRCA1 and BRCA2 carriers. These translate to differences in absolute risks (more than 10% in each case) between the top and bottom deciles of the PRS distribution; for example, the OC risk was 6% by age 80 years for BRCA2 carriers at the 10th percentile of the OC PRS compared with 19% risk for those at the 90th percentile of PRS. Conclusions: BC and OC PRS are predictive of cancer risk in BRCA1 and BRCA2 carriers. Incorporation of the PRS into risk prediction models has promise to better inform decisions on cancer risk management. © The Author 2017.
  • Hiltunen-Back, Eija; Jeskanen, Leila (2016)
    • Lipschützin haa­vauma on mel­ko harvi­nainen reaktii­vinen vul­van haa­vauma, jo­ka esiintyy nuo­rilla, usein ­sek­suaa­li­sesti koke­mat­to­milla ty­töillä. • Haa­vauman ylei­sim­pänä laukai­se­vana teki­jänä pi­detään mono­nuk­leoosia. • Muu­tos on hyvän­laa­tuinen ja pa­ranee it­sestään. Se tu­lee tun­nistaa ai­nakin pe­diatrin, gyne­ko­login ja derma­to­login vastaa­no­toilla, jot­ta väl­tytään tur­hilta, usein inva­sii­vi­silta tutki­muk­silta ja hoitoy­ri­tyk­siltä se­kä po­tilaan ja van­hempien ahdis­tuk­selta. • Diag­noosi teh­dään yleensä klii­nisen ku­van perus­teella, ja hoi­to on oireen­mu­kainen. • Ky­seessä ei ole seksi­teitse tart­tuva tau­ti.
  • Suomela, Jarkko (2017)
    Terveyskeskukseen tulee 19-vuotias nainen, joka ei ole aiemmin asioinut siellä. Hän kertoo lähtevänsä muutaman viikon päästä lomamatkalle ulkomaille ja sitä ennen pitäisi saada lääkkeet uusituksi.
  • Koski, Anniina; Suomela, Jarkko (2017)
    Anamneesin kertaus Terveyskeskukseen tulee 19-vuotias nainen, joka ei ole aiemmin asioinut siellä. Hän kertoo lähtevänsä muutaman viikon päästä lomamatkalle ulkomaille ja sitä ennen pitäisi saada lääkkeet uusituksi.
  • Lyyra, Markus (2016)
    Nuori nainen nousi sängystä ylös, kaatui ja meni elottomaksi. Puoliso kuuli kolahduksen, soitti hätäkeskukseen ja aloitti paineluelvytyksen keskuksen ohjeiden mukaisesti.
  • Partanen, Jenna; Keski-Rahkonen, Anna (2021)
    Nuori urheilija tasapainoilee opintojen ja urheilun välillä. Stressi, suorituspaineet, paine erikoistua varhain yhteen lajiin, loukkaantumiset ja epäonnistumiset voivat uhata nuoren urheilijan henkistä hyvinvointia, mikä voi pahimmillaan johtaa uupumiseen ja masennukseen. Suhteellinen energiavaje, syömishäiriöt ja väkivalta ovat urheilijan hyvinvoinnin uhkia. Lääkäri voi auttaa ongelmien tunnistamisessa ja selvittelyssä. Vanhemmilla, valmentajilla ja urheilujärjestelmällä on tärkeä tehtävä nuoren urheilijan henkisen ¬hyvinvoinnin tukijoina.
  • Wickman, Annika; Kentala, Erna; Riska, Elianne; Parmanne, Piitu; Aaltonen, Leena-Maija (2017)
    Lähtökohdat Erikoisalan ja sille hakeutuvien kannalta on hyödyllistä selvittää, mitkä tekijät ohjaavat ¬lääkäreitä erikoisalan valinnassa ja uralla eteenpäin. Menetelmät Haastattelimme 19 lääkäriä, jotka erikoistuivat tai olivat äskettäin erikoistuneet korva-, nenä- ja kurkkutauteihin. Tulokset Alan valintaan vaikutti sattuma. Sosiaaliset sekä käden taidot koettiin tärkeiksi, ja väitöskirjaa pidettiin oleellisena uralla etenemiselle. Johtotehtävissä toimivien epätasaisen sukupuolijakauman arvioitiin tasoittuvan, mutta yliopistoklinikoiden mukaan näin ei ole käynyt. Päätelmät Erikoisalan tulee profiloitua selvemmin. Erikoistumiskoulutuksessa tulee tukea sosiaalisia ja käden taitoja. Naisten urakehityksen esteiden tunnistaminen auttaa tasoittamaan sukupuolijakaumaa johtotehtävissä.
  • Pihlajamäki, Minna; Uitti, J.; Arola, H.; Ollikainen, J.; Korhonen, M.; Nummi, T.; Taimela, S. (2019)
    Objectives To study whether self-reported health problems predict sickness absence (SA) from work in employees from different industries. Methods The results of a health risk appraisal (HRA) were combined with archival data of SA of 21 608 employees (59% female, 56% clerical). Exposure variables were self-reported health problems, labelled as ' work disability (WD) risk factors' in the HRA, presence of problems with occupational well-being and obesity. Age, socioeconomic grading and the number of SA days 12 months before the survey were treated as confounders. The outcome measure was accumulated SA days during 12-month follow-up. Data were analysed separately for males and females. A Hurdle model with negative binomial response was used to analyse zero-inflated count data of SA. Results The HRA results predicted the number of accumulated SA days during the 12-month follow-up, regardless of occupational group and gender. The ratio of means of SA days varied between 2.7 and 4.0 among those with ' WD risk factors' and the reference category with no findings, depending on gender and occupational group. The lower limit of the 95% CI was at the lowest 2.0. In the Hurdle model, ' WD risk factors', SA days prior to the HRA and obesity were additive predictors for SA and/or the accumulated SA days in all occupational groups. Conclusion Self-reported health problems and obesity predict a higher total count of SA days in an additive fashion. These findings have implications for both management and the healthcare system in the prevention of WD. © Author(s) (or their employer(s)) 2019. Re-use permitted under CC BY-NC. No commercial re-use. See rights and permissions. Published by BMJ.
  • Ranta, Mette; Salmela-Aro, Katariina (2018)
    A key developmental task in young adulthood is acquiring financial capability (Serido, Shim, & Tang, 2013), meaning competent financial management skills and the responsibilities that these involve. This study extends previous research on the theoretical model of the development of financial capability, including financial confidence (or financial self-efficacy) and financial behavior as factors contributing to subjective and financial well-being. It is part of the Finnish Educational Transitions Studies (FinEdu) longitudinal research project. Participants were 418 young adults aged 24–25 at Time 1 and 26–27 at Time 2. Path and mediation models and Structural Equation Modeling following a modified theoretical model of financial capability were estimated. The results support the theoretical model of financial capability among young adults in Finland. The study complements previous research by investigating the associations between subjective financial situation and financial capability and their respective mediation effects over time.
  • Rahnasto, Matti (Helsingin yliopisto, 2018)
    Johdanto: Virvoitusjuomien käyttäjien tutkimus tuottaa arvokasta tietoa, jota voidaan käyttää mm. kohdennettaessa ja kehitettäessä virvoitusjuomien käyttöön vaikuttamaan pyrkiviä kansanterveydellisiä interventioita. Virvoitusjuomien käyttöön yhdistyvistä sosioekonomisista tekijöistä, elämäntapatekijöistä sekä psykologisista tekijöistä on julkaistu runsaasti tutkimuksia. Liikunnallisuuden yhteydestä virvoitusjuomien käyttöön on kuitenkin aikaisemmin julkaistu vain yksi pienehkö tutkimus, jossa liikunnallisuus ei ole ollut yhteydessä virvoitusjuomien käyttöön. Toisaalta runsas virvoitusjuomien käyttö yhdistetään tiettyihin (nuorten) alakulttuureihin, esimerkiksi nörttikulttuuriin, jota leimaa kiinnostus tieteeseen ja teknologiaan. Kuitenkaan tieteellisen kiinnostuneisuuden yhteyttä virvoitusjuomien käyttöön ei ole aikaisemmin tutkittu pitkittäisasetelmassa. Pyrimme siten selvittämään, miten tieteellinen kiinnostuneisuus ja liikunnallisuus 16-vuotiaina yhdistyvät virvoitusjuomien käyttöön 25-vuotiaina ja onko tieteellisellä kiinnostuneisuudella ja liikunnallisuudella yhteisvaikutuksia. Menetelmät: Käytössämme on vuosina 1975–1979 Suomessa syntyneistä kaksosista kyselylomakkeilla koostetun Nuorten kaksosten terveystutkimuksen (FinnTwin16) aineisto. Käytimme logistista regressiota selvittääksemme liikunnallisuuden ja tieteellisen kiinnostuneisuuden yhteyttä virvoitusjuomien päivittäiseen käyttöön. Vakioimme tuloksemme lähtötasolla mitatuilla painoindeksillä ja vanhempien koulutuksella. Analysoimme erikseen sokerilla ja keinotekoisesti makeutetut virvoitusjuomat. Tulokset: Lopulliseen analyysiimme päätyi 1717 miestä ja 2070 naista. Miehet olivat selvästi tieteellisesti kiinnostuneempia ja liikunnallisempia kuin naiset ja he myös käyttivät enemmän sokerilla makeutettuja virvoitusjuomia. Naiset kuluttivat enemmän keinotekoisesti makeutettuja virvoitusjuomia. Sekä yksi- että monimuuttujamallissa tieteellinen kiinnostuneisuus suojasi sokerilla makeutettujen virvoitusjuomien käytöltä (miehillä kerroinsuhde (OR) 0,77, 95 % luottamusväli (CI) 0,69–0,86 ja naisilla OR 0,79 95% CI 0,65–0,94). Keinotekoisesti makeutettujen virvoitusjuomien käyttöön sillä ei puolestaan ollut yhteyttä. Liikunnallisuudella ei ollut yhteyttä kummankaan virvoitusjuomatyypin kulutukseen ja tieteellinen kiinnostuneisuus vaikutti miesten keskuudessa samalla tavalla kaikkien eri tavalla liikunnallisten keskuudessa kun taas naisilla suojaava yhteys heikkeni 2-3 kertaa viikossa liikkuvien keskuudessa verrattuna sitä useammin tai sitä harvemmin liikkuviin. Johtopäätökset: Tuloksiemme mukaan tieteellinen kiinnostuneisuus 16-vuotiaana suojaa sokerilla makeutettujen virvoitusjuomien käytöltä 25-vuotiaana, vaikka malli vakioitaisiin lähtötason painoindeksillä ja vanhempien koulutuksella. Miesten keskuudessa emme havainneet viitteitä tilastollisesta yhteisvaikutuksesta liikunnallisuuden ja tieteellisen kiinnostuksen vaikutuksien välillä, mutta naisten kohdalla sellaisen mahdollisuutta emme voi täysin poissulkea.
  • Suomela, Jarkko; Laitinen, Mika (2020)
    Epämääräinen epämiellyttävä tunne jaloissa oli jo vuosia vaivannut 22-vuotiasta naista hänen ollessaan levossa. Joskus sama tunne oli käsissäkin.