Browsing by Subject "actigraphy"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Jokela, Tomi; Sarkanen, Tomi; Alakuijala, Anniina; Toppila, Jussi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Unen laadun tutkimisen kultainen standardi on polysomnografia-tutkimus (PSG), jossa potilaalta rekisteröidään aivosähkökäyrien lisäksi muun muassa hengityksen ilmavirtaus, rintakehän hengitysliikkeet, silmien liikkeet, sekä EKG. Näiden avulla saadaan kokonaisvaltainen kuva potilaan unen laadusta ja tutkimusta käytetäänkin erinäisten unihäiriöiden kuten uniapnean, narkolepsian, sekä levottomien jalkojen oireyhtymän diagnosoinnissa. PSG on kuitenkin verrannollisen kallis tutkimus sen suorittavalle yksikölle ja vaivalloinen potilaalle, sillä tämä joutuu nukkumaan tutkimuslaitteisto päällään tutkimusyönä. Näistä syistä PSG:n rinnalle on pyritty kehittämään vaihtoehtoisia unen laadun tutkimusmenetelmiä. Aktigrafilla tarkoitetaan potilaaseen kiinnitettyä kiihtyvyysanturia, joka rekisteröi potilaan liikkeitä. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä ranteeseen kiinnitettävää älykellomaista laitetta. Aktigrafia voidaan käyttää päivänaikaisen aktiivisuuden seuraamisen lisäksi myös potilaan unenaikaisen liikehdinnän mittaamiseen, minkä vuoksi sillä on myös unilääketieteen kannalta hyödyllisiä käyttötarkoituksia. Tässä tutkimuksessa pyrittiin tutkimaan aktigrafin tarkkuutta mittaamaan seuraavia parametrejä, vertaamalla niitä PSG-tutkimuksen vastaaviin arvoihin: unen pituus, unen tehokkuus, nukahtamislatenssi, sekä havahtumisindeksi. Tutkimuksen 281 potilasta nukkuivat tutkimusyönä sekä PSG-, että aktigrafi-laitteistot yllään, jolloin saatiin vertailukelpoista dataa tutkimusmenetelmien välillä. Tämän jälkeen data analysoitiin Bland-Altman-metodia käyttäen, mikä on erityisen sopiva, kun verrataan kahdella tutkimusmenetelmällä mitattua dataa toisiinsa. Data-analyysissä otettiin myös huomioon potilaiden erinäiset diagnosoidut unihäiriöt jakamalla potilaat diagnoosikategorioihin, jotta voitiin arvioida, huononeeko aktigrafin tarkkuus, jos tutkittava kärsii unihäiriöstä. Tutkimuksessa selvisi, että aktigrafi on melkein PSG:n veroinen unen pituuden, sekä unen laadun arvioimisessa, vaikka potilas kärsisi unihäiriöstä. Aktigrafin tarkkuus kumminkin vaikuttaa jonkin verran laskevan mitä epätehokkaampaa potilaan uni on.
  • Salmela, Liisa (Helsingin yliopisto, 2018)
    Aims of the study. Earlier studies focusing on diagnosed autism spectrum disorders have found high prevalence of sleep problems and other psychiatric disorders among adolescents. Moreover, subclinical variation of autistic traits has been shown to be associated with social deficits and psychiatric symptoms. However, little is known about the possible connection between subclinical autistic traits and sleep. This study explores whether adolescents with elevated levels of subclinical autistic traits are at heightened risk for sleep problems. Methods. This study used follow-up data from the GLAKU (Glycyrrhizin in Licorice) cohort study. The sample consisted of 157 (57% girls) 17-year-old adolescents. Autistic traits were assessed using the Autism Spectrum Quotient. The Beck Anxiety Inventory, Beck Depression Inventory and Adult ADHD Self-Report Scale were utilized to control for comorbid psychiatric symptoms. Sleep was measured using actigraphs. Associations between autistic traits and sleep were examined using logistic regression analysis. Results and conclusions. Elevated levels of autistic traits were significantly associated with shorter weekday sleep duration. Moreover, autistic traits remained as an independent predictor of short sleep duration when comorbid psychiatric symptoms were controlled for. Risk for short sleep duration was more pronounced among boys. The results suggest that subclinical autistic traits should be considered as a possible underlying mechanism affecting adolescent sleep.