Browsing by Subject "afrikkalainen filosofia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Talvela, Krista Johanna (Helsingfors universitet, 2015)
    Pro gradu -tutkielmani käsittelee ghanalaisen filosofin Kwame Gyekyen (s.1934) näkemystä afrikkalaisen kommunitarismin suhteesta yksilön oikeuksien kunnioittamiseen. Tutkielman tavoitteena on tarkastella voisiko Gyekyen puolustama maltillinen kommunitarismi toimia hedelmällisenä sillanrakentajana liberaalin individualistisen oikeuskäsityksen ja kommunitaristisen yhteisökeskeisen moraalin välillä. Tutkielman tärkein lähde on Gyekyen teos Tradition and Modernity: Philosophical Reflections on the African Experience (1997), jossa hän puolustaa maltillisen kommunitarismin käsitettään ja näkemystään yksilön oikeuksien asemasta afrikkalaisessa kommunalismissa, sekä Gyekyen teokset An Essay on African Philosophical Thought: The Akan Conceptual Scheme (1987) ja Beyond Cultures: Perceiving a Common Humanity (2004). Omaan argumentaatiooni ovat vaikuttaneet erityisesti Bernard Matolinon, J.O. Famakinwan ja Polycarp Ikuenoben tulkinnat Gyekyen maltillisesta kommunitarismista. Gyekyen maltillinen kommunitarismi edustaa uudenlaista afrikkalaisen filosofian suuntausta, joka omaksuu länsimaisesta filosofiasta atomistisen metafyysisen persoonakäsityksen elementtejä ja yhdistää sen kommunalistiseen persoonakäsitykseen. Gyekyen keskeinen teesi on, että liberaalit individualistit väheksyvät yhteisön merkitystä yksilön persoonan rakentumisessa, kun taas niin kutsutut radikaalit kommunitaristit, joiksi hän lukee afrikkalaisen kommunitarismin keskeisimmät ajattelijat ja osan länsimaisista kommunitaristeista, väheksyvät yksilön autonomiaa, mikä on johtanut yksilön oikeuksien sivuuttamiseen. Gyekyen tavoitteena on osoittaa, että yksilön oikeuksilla on tärkeä asema myös afrikkalaisessa kommunitarismissa, jolla viitataan kommunalismiksi kutsuttuun afrikkalaiseen perhekeskeiseen solidaarisuuden traditioon. Tutkielmani ensimmäisessä osassa tarkastelen afrikkalaisen kommunitarismin metafyysisiä perusoletuksia, erityisesti kommunalistista persoonan käsitettä. Pyrin selvittämään, miten afrikkalainen holistinen ja moraalinen persoonakäsitys eroaa länsimaisesta atomistisesta ja deskriptiivisestä persoonan käsitteestä sekä toisaalta niin kutsutusta radikaalista kommunitarismista suhteessa yksilön moraaliseen autonomiaan ja moraaliseen toimijuuteen. Tutkielmani toisessa osassa tutkin Gyekyen näkemystä oikeuksien asemasta maltillisessa kommunitarismissa ja pohdin afrikkalaisen kommunitaristisen ontologian soveltamista poliittiseen ajatteluun, tarkemmin ottaen liberaalin ihmisoikeuskäsityksen ja kommunalistisen poliittisen ideologian väliseen kiistaan. Pyrin arvioimaan miten hyvin Gyekye onnistuu yhdistämään holistisen ja atomistisen näkökulman sekä rakentamaan siltaa kommunalismin ja liberaalin oikeusajattelun välille. Analyysini mukaan Gyekye epäonnistuu osoittamaan miten maltillinen kommunitarismi suojelisi yksilön oikeuksia radikaalia kommunitarismia paremmin. Hän puolustaa yksilön autonomiaa, mutta yhdistää persoonuuden moraaliseen saavutukseen, mikä lähentää hänen argumentaatiotaan radikaalien kommunitaristien kanssa. Gyekyen näkemys yksilön autonomiasta on hyvin lähellä abstraktia individualistista autonomiakäsitystä, eikä hän analysoi riittävän perusteellisesti esimerkiksi yhteisöllisen vallankäytön muotoja ja niiden vaikutusta yksilön identiteettiin ja autonomiaan. Pidän ongelmallisena myös Gyekyen tapaa sovittaa yhteen yksilön oikeudet ja yhteisölliset velvollisuudet. Maltillisen kommunitarismin perusoletuksena on eräänlainen ideaaliyhteisö, jonka oletetaan toimivan yksilön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, jos yhteisössä vaalitaan kommunalistisia solidaarisuuden, myötätunnon ja ystävyyden kaltaisia hyveitä yksilön oikeuksia suojelevien instituutioiden rinnalla, eikä Gyekye tarkastele riittävän perusteellisesti ei-ideaalisten yhteisöjen ongelmia. Johtopäätökseni on, että Gyekyen maltillinen kommunitarismi toimii hyvin afrikkalaisen kommunitarismin sisäisenä kritiikkinä ja tuo monipuolisemman näkökulman esimeriksi afrikkalaista persoonakäsitystä koskevaan keskusteluun, mutta ei kykene tarjoamaan pätevää normatiivista vaihtoehtoa polarisoituneelle vastakkainasettelulle liberaalin individualismin ja kommunalismin välillä.
  • Kurki, Lea Tuulikki (2004)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen Kenian luo-heimon hautajaisia ja seremoniasta avautuvia subjektikäsityksiä sekä niiden muutosta yhteiskunnallisen muutoksen kanssa. Alkusanoissa esimerkkinäni on edesmenneen kenialaisen luo-asianajaja S. M. Otienon hautajaistapaus ja kiista 'modernin' luon oikeasta hautapaikasta. Myös omassa kenttäaineistossani tavoitteenani on ollut tutkia hautajaisten erilaisia subjekteja, vainajia, lähinnä Meyer Fortesin 'sosiaalista persoonaa' koskevan teorian valossa. Meyer Fortesin tutkimat Ghanan tallensit näkivät subjektin osana yhteisöä: sosiaalista persoonaa rakennettiin koko elämän ajan, ihmisten arkisissa teoissa ja toiminnassa. Päämääränä oli sosiaalisen persoonan täydellistyminen: kuolemassa täydellistynyt, lapsia saanut ja yhteisön ihanteita toteuttanut subjekti hyväksyttiin osaksi yhteisön esi-isiä. Yleisemmin teoreettinen keskustelu liittyy afrikkalaisen antropologian ja etenkin siinä vaikuttaneen strukturalistis-funktionalistisen koulukunnan ongelmallisiin käsityksiin subjektista ja sosiaalisesta järjestelmästä. Työni perustuu antropologiseen osallistuvaan havainnointiin ja kenttätyöhön Kenian pääkaupungissa Nairobissa sekä luo-heimon kotiseudulla Luolandissä, Länsi-Keniassa, jossa heimon hautajaiset tavallisesti pidetään. Luolandiin hautaaminen on luoille yksi tärkeimmistä kulttuurisista normeista ja sillä halutaan etsiä yhteisyyttä heimon, suvun ja yksilön välille. Aineisto on koottu pääosin kesän 2002 aikana, mutta materiaalia on kerätty jo vuoden 2000 matkalla Keniaan. Kenttätyöaineisto koostuu nauhoitetuista ja teemoitelluista luojen haastatteluista, tapaustutkimuksista sekä lehdistömateriaalista. Luojen hautajaisistaan käymä väittely on myös osa laajempaa yhteiskunnallista keskustelua kulttuurisista arvoista ja niiden säilyttämisestä. Pääargumenttini tässä pro gradu -työssä on, että subjektin omavaltainen toiminta ja korostunut toimijuus sosiaalisen ryhmänsä ulkopuolella aiheuttaa ainakin luoilla konflikteja hautajaistilanteessa, jotka yhteisö pyrkii itse hautajaistilanteessa selvittämään. Mielestäni Fortesin 'sosiaalinen persoona' vastaa lähinnä heimon perinteisten kulttuuristen kategorioiden mukaisia arvostuksia, jotka ovat sukupuolittuneita sekä ohjautuvat esimerkiksi subjektin statuksen sekä moraalin arvioinnin kautta. Kuitenkin luoilla kulttuuristen kategorioiden toiselle puolen jää myös erilaisia sosiaalisesta muutoksesta johtuvia välitiloja, joita sosiaalisen persoonan käsitteellä ei voida selventävästi ymmärtää. Näin ollen ainakin luojen kohdalla Meyer Fortesin teoria subjektista jää riittämättömäksi. Yritän tässä työssä tuoda myös luojen subjektiuden muita ulottuvuuksia näkyviin. Sivuan samassa myös muutamia muita afrikkalaiseen subjektikäsitykseen antropologiassa vaikuttaneita muuttuvan subjektin kannalta keskeisiä teorioita, esimerkiksi afrikkalaista filosofiaa, modernisaatioteoriaa ja toimintateoriaa sekä näiden käyttökelpoisuutta omassa aineistossani.