Browsing by Subject "aggression"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-11 of 11
  • Malanchini, Margherita; Smith-Woolley, Emily; Ayorech, Ziada; Rimfeld, Kaili; Krapohl, Eva; Vuoksimaa, Eero; Korhonen, Tellervo; Bartels, Meike; van Beijsterveldt, Toos C. E. M.; Rose, Richard J.; Lundstrom, Sebastian; Anckarsater, Henrik; Kaprio, Jaakko; Lichtenstein, Paul; Boomsma, Dorret I.; Plomin, Robert (2019)
    Background Maternal smoking during pregnancy (MSDP) has been linked to offspring's externalizing problems. It has been argued that socio-demographic factors (e.g. maternal age and education), co-occurring environmental risk factors, or pleiotropic genetic effects may account for the association between MSDP and later outcomes. This study provides a comprehensive investigation of the association between MSDP and a single harmonized component of externalizing: aggressive behaviour, measured throughout childhood and adolescence. Methods Data came from four prospective twin cohorts - Twins Early Development Study, Netherlands Twin Register, Childhood and Adolescent Twin Study of Sweden, and FinnTwin12 study - who collaborate in the EU-ACTION consortium. Data from 30 708 unrelated individuals were analysed. Based on item level data, a harmonized measure of aggression was created at ages 9-10; 12; 14-15 and 16-18. Results MSDP predicted aggression in childhood and adolescence. A meta-analysis across the four samples found the independent effect of MSDP to be 0.4% (r = 0.066), this remained consistent when analyses were performed separately by sex. All other perinatal factors combined explained 1.1% of the variance in aggression across all ages and samples (r = 0.112). Paternal smoking and aggressive parenting strategies did not account for the MSDP-aggression association, consistent with the hypothesis of a small direct link between MSDP and aggression. Conclusions Perinatal factors, including MSDP, account for a small portion of the variance in aggression in childhood and adolescence. Later experiences may play a greater role in shaping adolescents' aggressive behaviour.
  • Liljestrand, Sanna (Helsingin yliopisto, 2022)
    The purpose of this studie was to research what kind of practical tools the pedagogic staff in one unit of early childhood education feel they have to meet the needs of children with externalizing behaviors. The study also looked at what kind of tools the ECE-staff used in daily interaction with these children and how the children's needs were taken into consideration in the daily activities. Recent studies have shown that externalizing behaviors has become more common among children in early childhood education, and therefore the subject is current. According to Ahonen (2017) the children who show externalizing behaviors are at risk of later challenges in life and it would therefore be important to support these children at an early age. To adequately support the children the ECE-staff needs to have a good understanding of the background factors to the behaviors and also awareness of the central tools to support the children. The data in this studie consist of five individual interviews, two group interviews and 17 hours of observations of the ECE-staff in the groups. The studie was conducted in two ECE-groups in one Swedish speaking Finnish ECE-unit during the fall of 2021. The data were analyzed with the method qualitative content analysis. The result of the study shows that the ECE-staff experience the children's externalizing behavior difficult when they do not know the cause of the behavior or when the behavior is unexpected. They felt it was easier once they had found methods and tools that worked for the child. Another challenging factor was if there were many children with externalizing behavior or if there were shortages of staff. The ECE-staff in this study all met the children with warm interaction and were all aware of the importance of warm interaction. They also divided the children into smaller groups and used visual aids to support the children's executive functions. The ECE-staff mainly worked by handling the situation after it occurred and by forming the activities and environment so that the behavior decreased. In the data there was little that indicated that the personnel actively worked to strengthen the children's skills and competencies to give the children a chance to learn to handle the situations. The ECE-staff mentioned that they felt that the teaching material they had to support socioemotional development was not adequate to their needs. The ECE-staff in this study did not feel they had gotten enough information about the subject or tools in their own education programs. The main source of information about tools and methods had been collegially support and mentorship between colleagues.
  • Günther, Jessica (Helsingfors universitet, 2009)
    Syventävien opintojen työ käsittelee sian käyttäytymisen kehitystä ja virikkeiden vaikutusta siihen. Haitallisen käyttäytymisen osalta keskitytään kuvaamaan hännänpurentaa. Kirjallisuuskatsauksessa kerrotaan ympäristö- ja muista tekijöistä, jotka vaikuttavat hännänpurennan esiintymiseen sikaloissa. Tekijöitä yhdistäväksi asiaksi mainitaan sialle niistä aiheutunut stressi. Kokeessa kuvattiin sikoja videolle neljän sian ryhmissä välikasvatus- ja lihasikakasvatusvaiheissa. Puolet tutkimusryhmästä sai virikkeeksi oljen ja purun seosta kaikissa tai vain joissakin kolmesta eri kasvatusvaiheesta (alkukasvatus, välikasvatus ja loppukasvatus). Puolet ryhmästä ei saanut virikkeitä missään näistä kolmesta kasvatusvaiheesta. Käyttäytymisille annettiin nimet ja niiden esiintymistiheys tilastoitiin Noldus Observer-tietokoneohjelmalla. Tulokseksi saatiin, että virikkeellisessä ympäristössä kasvaneilla sioilla esiintyi vähemmän agonistista käyttäytymistä kuin virikkeettömissä oloissa kasvatetuilla. Varsinkin alkukasvatusvaiheen virikkeet eli imetysajan virikkeellinen ympäristö ennaltaehkäisi häiriökäyttäytymistä myöhemmissä kasvatusvaiheissa. Tieteellisesti merkitsevä ero saatiin tutkittaessa käyttäytymisyhdistelmää "agonistic". Agonistic-käyttäytymisyhdistelmässä laskettin frekvenssi ja ajallinen kesto käyttäytymisille puree häntää, puree korvaa, tappelee, työntää ja alistuu.
  • Vapalahti, K; Virtala, A. M; Joensuu, T. A; Tiira, K; Tahtinen, J; Lohi, H (2016)
  • Rajala, Jaana (2007)
    Syftet med undersökningen var att kartlägga olika mobbningsroller och mobbningsstrategier i klassen och hur dessa korrelerar med varandra. Mobbning har undersökts av bland annat Dan Olweus och senare som ett gruppfenomen av Christina Salmivalli. Aggressionsforskningen i pro gradun grundar sig på Kirsti Lagerspetz tidigare undersökningar. Ålder och könsskillnader beaktades också. Sammanlagt undersöktes 110 elever från 6 grundskolklasser i en Helsingforsskola. En specialklass jämfördes med de övriga. PRQ (Participant Role Questionnaire), en kamratvärderingsenkät som baserar sig på Christina Salmivallis undersökningar om mobbarroller i klassen har används som metod. För att kunna klarlägga olika mobbningsstrategier och hur dessa korrelerar med mobbarrollerna, finns också en del i enkäten som baserar sig på DIAS (Indirect and Direct Aggression Scale) av Karin Österman. Resultaten tyder på att de flesta inte är inblandande i mobbning. Det finns mest mobbarroller hos lågstadiepojkarna men samtidigt också flere motståndarroller bland lågstadieflickorna. Mobbning ansågs som ett relativt sällsynt fenomen på högstadieklasserna. De flesta fick roller som utanförstående eller kunde inte placeras i någon roll alls. I specialklassen hittades mer mobbarroller och indirekt mobbning än i de övriga klasserna. Indirekt och direkt mobbning var inte bunden till könet eller åldern. Genom att identifiera mobbarrollerna kan det framgå hur allvarligt mobbningsproblemet är i klassen. Eftersom det är lättare att påverka yngre barns attityder, borde man redan i ett tidigt skede aktivt motarbeta mobbning. Mobbningsrollerna förändras heller inte mycket med tiden. Endast ombyte av klass eller förändring i gruppkonstellationen kan de varande mobbningsmönstren spjälkas upp. Skolkuratorn, lärarna och hela elevvårdgruppen har härmed en viktig ageringsroll. Interventioner och antimobbningsstrategier tyder på att man det är möjligt att få tillstånd en bestående förändring och minska mobbning.
  • Tiira, Katriina; Sulkama, Sini; Lohi, Hannes (2016)
    Fear is an emotion needed to survive, but when prolonged and frequent, causes suffering in both humans and animals. The most common forms of canine anxiety are as follows: general fearfulness, noise sensitivity, and separation anxiety are responsible for a large proportion of behavioral problems. Information on the prevalence and comorbidity of different anxieties is necessary for breeding, veterinary behavior, and also for behavioral genetic research, where accurate information of the phenotype is essential. We used a validated owner-completed questionnaire to collect information on dogs' fearfulness (toward unfamiliar people, dogs, in new situations), noise sensitivity, separation anxiety, as well as aggressive behavior. We received 3284 answers from 192 breeds. The prevalence estimate for noise sensitivity was 39.2 %, 26.2% for general fearfulness, and 17.2% for separation anxiety. The owner reported the median onset age for noise sensitivity to be 2 years and varied between 8 weeks and 10 years (N = 407). High comorbidity was observed between different anxieties: fearful dogs had a significantly higher noise sensitivity (P <0.001) and separation anxiety (P <0.001) compared with nonfearful dogs. Fearful dogs were also more aggressive compared with nonfearful dogs (P <0.001). Prevalence estimates of fearfulness, noise sensitivity, and separation anxiety are in agreement with earlier studies. Previous studies have suggested early onset of noise sensitivity during the first year of life; however, we found a later onset with large variation in the onset age. High comorbidity between anxieties suggests a genetic overlap. Fearful personality may predispose to specific anxieties such as noise sensitivity or separation anxiety. (C) 2016 The Authors. Published by Elsevier Inc.
  • Urnberg, Heidi (Helsingin yliopisto, 2021)
    Aims: Healthcare workers commonly suffer from workplace aggression, so it is important to understand factors that may increase its risk. Previous studies have shown that job demands increase the risk of inappropriate treatment at workplace. Furthermore, poorly functioning, and constantly changing information systems form a major work stressor for doctors. Therefore, the current study examines if physicians that re-port higher levels of stress related to information systems are also more likely to re-port experiencing workplace aggression. Methods: The sample for the study (n=3327) was collected in the cross-sectional Finnish Physicians’ Working Conditions and Health 2019 -study. Both physical and non-physical aggression were measured, and a combined variable for general aggression was also formed from them. For non-physical aggression, also the perpetrator of aggression was examined: patients or their relatives, and co-workers or superiors. For each type of aggression, logistic regression analysis was used with stress related to in-formation systems as the predictive variable. Results and conclusions: Higher levels of stress related to information systems were associated with higher likelihood of aggression in all types of aggression. The association was strongest with non-physical aggression. These results emphasize the importance of designing functional information systems to improve both the wellbeing of physicians and the quality of patient care in the future. However, the current findings warrant more research, especially regarding the possible mediating factors between stress related to information systems and workplace aggression.
  • Jokinen, Olli (Helsingfors universitet, 2014)
    Koirien käytösongelmat ovat länsimaissa yleisiä ja ovat yleinen syy koirien uudelleensijoittamiseen tai eutanasiaan. Koiran kontrolloimaton aggressiivinen käyttäytyminen on hyvinvointiongelma, joka voi aiheuttaa suoran vaaran koiran omistajalle, muille eläimille sekä koiralle itselleen. Yleisin käytösongelma, jonka takia koiranomistajat hakeutuvat käytösneuvojalle Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa on aggressio vieraita ihmisiä kohtaan. Koirien luovuttaminen uuteen kotiin alle kahdeksan viikon iässä, sekä sosiaalisilta ominaisuuksiltaan monipuoliset kasvatusolosuhteet elinviikkojen 4-12 aikana ovat ulkomaisissa tutkimuksissa yhdistetty vähentyneeseen aggressio- ja pelkokäyttäytymiseen aikuisena. Suomessa koirien luovutusiän jakaumaa ja sen yhteyttä aggressio- ja pelkokäyttäytymiseen ei ole tutkittu, eikä kartoitusta kasvatusolosuhteiden ominaisuuksista ole aiemmin tehty. Suomen Kennelliiton sääntöjen mukaan koiraa ei tule luovuttaa alle seitsemänviikkoisena, mutta luovutuksen ylärajaa ei ole määritetty. Tästä huolimatta sosiaalisessa mediassa on ollut paljon keskustelua luovutusikäsuosituksen myöhäistämisestä 10-12 viikkoon. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia suomalaisella koira-aineistolla, nouseeko aggressio- ja pelkokäyttäytymisen todennäköisyys luovutusiän noustessa sekä onko mahdollista määrittää luovutusikä, joka olisi ihanteellisin mahdollisimman vähäisen aggressio- ja pelkokäyttäytymisen kannalta. Aineisto kerättiin internet-kyselystä, jonka tuloksena tutkimukseen kelpuutettiin 5067 koiraa. 30,9 % koirista oli luovutettu uuteen kotiin alle kahdeksanviikkoisina, 37,6 % kahdeksanviikkoisina ja 31,5 % yli kahdeksanviikkoisina. Tutkimukseen kelpuutetuista koirista 77,7 % oli kasvatettu ennen luovutustaan kasvattajan kotona, 14,7 % kasvattajan kotona erillisessä tilassa ja 7,6 % kenneleissä. Eri sosiaalisissa tilanteissa esiintyneiden ongelmakäytösten yhteys luovutusikään selvitettiin käyttämällä khi-neliö -testejä ja ristiintaulukointia. Tutkimuksessa havaittiin, että luovutusiällä on yhteys seuraaviin ongelmakäytöksiin: tuttujen ihmisten vältteleminen ja heille muriseminen, koiran kodin ulkopuolella kohdattujen vieraiden ihmisten vältteleminen, pureminen tai sen yrittäminen ja heille muriseminen, kotona vierailevien vieraiden ihmisten vältteleminen, pureminen tai sen yrittäminen sekä heille muriseminen ja haukkuminen sekä eläinlääkärin vältteleminen. Kaikissa edellämainituissa ongelmakäytöksissä > 8 viikkoisina luovutetut koirat olivat edustettuna odotusarvoa enemmän, kun taas 8 ja < 8 viikon iässä luovutetut osoittivat ongelmakäytöksiä odotusarvoa vähemmän. Luovutusiällä oli yhteys myös vieraille koirille haukkumiseen kodin ulkopuolella. Tätä käytöstä osoittivat odotusarvoa enemmän > 8 viikkoisina luovutetut ja vähiten < 8 viikkoisina luovutetut. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, ette kaikkien tutkittujen ongelmakäytöksien määrä nousi heti 9-12 viikkoisena luovutettujen ryhmässä aikaisemman luovutusiän ryhmiin verrattuna. Saatujen tulosten perusteella osoitettiin hypoteesin mukaisesti, että kotioloissa kasvatetun koiran ihanteellinen luovutusikä aikuisiän aggressio- ja pelkokäyttäytymisen kannalta on kahdeksan viikkoa, jonka jälkeen aggressio- ja pelkokäyttäytymisen esiintymisen todennäköisyys nousee luovutusiän noustessa. Lisäksi tutkimuksen perusteella voitiin todeta kotikasvatuksen olevan Suomessa kennelkasvatusta yleisempää.
  • Paukku, Kirsi (Helsingin yliopisto, 2021)
    Aims. Shame-prone people have been found to be prone to both cognitive externalization of blame and aggressive behavior. Aggression and externalization of blame have also been linked to narcissistic personality in several studies. The present study sought further evidence on the mediating role of externalization of blame with regards the relationship between shame proneness and aggression and narcissism and aggression. Methods. Total of 564 volunteer students, aged from 18 to 57 years of age, participated in this study. The participants had answered an e-form, including background information, the Narcissistic Personality Inventory (NPI), TOSCA-3 meter for measuring shame proneness and tendency to externalize blame, and the Anger Response Inventory (ARI). Explorative factor analyzes were used for analyzing the data. The relationships between shame proneness, narcissism, externalization of blame and verbal and physical aggression were further studied using mediation analysis with bootstrapping. Results and Conclusions. In the present study, the earlier results regarding the presence of both direct and indirect links of shame proneness and narcissism to verbal aggression were repeated. In contrast to earlier studies, where externalization of blame was shown to mediate the connection between shame proneness and physical aggression entirely, also a direct link between these constructs was found in this study. In addition, the study provided also indications of the presence of both direct and indirect links between narcissism and physical aggression. The results thus show that externalization of blame mediates the relationship of both shame proneness and narcissism to both verbal and physical aggression. Overall, the study has its contributions to the research of shame proneness and narcissism and provides a partial answer to the question why aggression occurs.
  • Nuotio, Kimmo (2022)
    Lienee hyvinkin selvää, että Venäjän toiminnassa helmikuusta 2022 lähtien toteutuu kansainvälisoikeudellisesti määritelty, YK:n peruskirjan vastainen hyökkäysrikos. Venäjä ei ole edes yrittänyt väittää, että sillä olisi hyökkäyssotaan oikeutus, jollei sellaisena pidetä täysin epämääräisiä väitteitä siitä, että Itä-Ukrainassa toteutettiin venäläisväestöön kohdistuvaa kansanmurhaa. Rikosvastuun toteuttaminen tästä hyökkäysrikoksesta tulee kuitenkin olemaan vaikeaa ja epätodennäköistä, jollei Venäjällä valta ensin vaihdu. Tässä artikkelissa tarkastellaan kansainvälisen rikosoikeuden kehitystä ja merkitystä sekä Venäjän oikeusvaltiollisuuden alamäkeä.