Browsing by Subject "aidat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-10 of 10
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 2008)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 2008)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 2008)
  • Lassila, Ilmo (Suomen metsänhoitoyhdistys, 1916)
    Suomen metsänhoitoyhdistys Tapion kansankirjasia ; 7
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 2008)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1986)
  • Jäntti, August (Suomen metsätieteellinen seura, 1945)
  • Kivimäki, Joni (Helsingin yliopisto, 2020)
    Pohjois-Euroopassa hanhet ovat nykyään yleisimpiä kaupungeissa asuvia kasvinsyöjiä. Valkoposkihanhi Branta leucopsis on alkujaan arktinen hanhilaji, jota on tavattu Suomessa 1910-luvulta lähtien muuttoaikoina. Rauhoittamisen myötä 1980-luvun lopulta valkoposkihanhikanta on kasvanut runsaasti levittäytyen pesimään uusille alueille. Pääkaupunki seudun rantanurmet tarjoavat paremmat olosuhteet turvalliseen ruokailuun ja pesintään kuin valkoposkihanhien luonnolliset elinympäristöt. Valkoposkihanhet poikueineen viihtyvät kesäaikaan samoilla rantanurmilla ihmisten kanssa. Tästä on seurannut voimakasta keskustelu hanhien aiheuttamista haitoista nurmialueiden virkistyskäytölle. Aikaisemmat tutkimukset ovat pääsääntöisesti keskittyneet estämään hanhien ruokailua viljelyskasveilla. Kaupunkiolosuhteisiin sopivien menetelmien tehokkuudesta on vielä vähän tietoa. Tärkeää olisi löytää menetelmä, mikä olisi kustannustehokas ja sosiaalisesti hyväksyttävä. Tämä tutkimuksen tavoitteena on selvittää näkö- ja kulkuesteenä toimivien aitojen vaikutus valkoposkihanhipoikueiden ruokailualueen valintaan. Tutkimus toteutettiin vuosina 2016 ja 2017 kesäaikaan, kun valkoposkihanhipoikueet saapuivat rantanurmille ja lopetettiin poikueiden saavutettua lentokyvyn. Tutkimusalueina olivat Arabianranta, Töölönlahti ja Kaivopuisto. Tutkimusalueille sijoitettiin koe-kontrollialuepareja. Aidatut alueet muodostivat U-kirjaimen muotoisen alueen. Koealueet sijoitettiin 5 metrin tai 25 metrin päähän rannasta. Valkoposkihanhien laidunnusta koe-kontrollialuepareilla indikoivat hanhien ulosteet. Koe-kontrollialueparit siivottiin ennen tarkastelujakson aloittamista sekä jokaisen laskentakerran jälkeen. Tulokset osoittivat, että valkoposkihanhien laidunnukseen ja ruokailualueen valintaan voidaan vaikuttaa aitojen avulla. Valkoposkihanhet välttivät ruokailua aitojen takana. Kontrollialueille kertyi enemmän ulostetta kuin aidatuille koealueille. Laidunnuspaine oli suurinta lähellä rantaa olevilla koealueilla. Tutkimustulokset olivat molempina vuosina yhteneväiset. Tilastollisesti merkitsevimmät tekijät ulosteiden määrää koealuilla selittivät koealue ja etäisyys. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää puistosuunnittelussa mietittäessä ratkaisuja hanhien ja ihmisten välisiin konflikteihin rantanurmilla. Yksistään aidat eivät kuitenkaan ratkaise ongelmaa. Aitojen lisäksi valkoposkihanhien laidunnusalueen valintaa vaikuttivat rannan ominaisuudet. Ratkaisua etsittäessä tärkeää on ottaa huomioon paikallisten ihmisten asenteet ja suhtautuminen hanhia kohtaan. Lisäksi on tärkeätä pyrkiä löytämään ratkaisu, mikä pohjautuu olemassa olevaan tieteelliseen tietoon. Parhaimman lopputuloksen saa, kun pystyy yhdistämään erilaisia torjuntamenetelmiä.
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 2008)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 2008)