Browsing by Subject "aikakauslehti"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Kokko, Henna (Helsingin yliopisto, 2019)
    Median murroksen myötä perinteinen aikakausmedia on monenlaisten ristipaineiden kohteena: printtilehtien levikit laskevat ja digitalisoituva toimintaympäristö vaatii lisää resursseja verkkoon mutta internetissä ansaintalogiikka on edelleen ratkaisematta. Aikakauslehti on perusluonteeltaan lukijalähtöinen media: sen lukijakunta koostuu yksittäisistä lukijoista siinä, missä sanomalehtien tilaajakunta perustuu alueelliseen peittoon. Tiivis lukijasuhde onkin aikakausmedian elinehto. Digitalisaation myötä lukijasuhteen rakentumisen lainalaisuudet ovat kuitenkin osittain menneet uusiksi, kun kotiin kannetut lehtitilaukset vähenevät ja arkipäivää on internetissä surffaileva, yksittäisiin medioihin sitoutumaton lukija. Toisaalta verkon uusi yhteisöllisyys luo mahdollisuuksia entistä tiiviimpien lukijasuhteiden syntymiseen. Tässä tutkielmassa on pyritty selvittämään, millaisena aikakausmedian tekijät kokevat lukijasuhteen ja sen rakentamisen keinot digitalisoituvassa toimintaympäristössä. Aikakauslehtijournalismiin liittyvä tutkimusperinne on rikkonainen, ja digitalisoituva aikakausmedia on ollut vähäisemmän tutkimuksen kohteena kuin saman murroksen keskellä elävä uutisjournalismi. Tutkielman teoreettisena pohjana käytetään kirjallisuutta lukijasuhteeseen, median konvergenssiin, verkon yhteisöllisyyteen ja käyttäjätuotantoon liittyen. Tutkimuksen empiirinen analyysi kohdistuu aikakausmedian tekijöiden teemahaastatteluihin. Haastatellut edustavat kuuden A-lehdet-konserniin kuuluneen median – Apun, Demin, Imagen, Trendin/Lilyn, Tuulilasin ja Urheilulehden – päättävässä asemassa olevia toimittajia. Aineistoa analysoidaan teemoittelemalla. Tutkimuksen keskeinen havainto on, että lukijasuhde ei menetä merkitystään digitaalisella aikakaudella – päinvastoin, se muuttuu verkossa entistä yhteisöllisemmiksi. Lukijasuhteen rakentamisen keinot verkossa ja printissä vaikuttaisivat kuitenkin eriytyvän toisistaan entisestään. Aineiston perusteella sisältö on lukijasuhteen keskeinen rakennuspalikka, ja aikakausmedioiden sisällöt ja niiden tuotanto digitaalisessa ympäristössä poikkeavat selvästi painetun lehden vastaavista. Verkossa korostuvat ajankohtaisuus ja toimituksen ulkopuolisten henkilöiden tuottama
  • Luhtakallio, Eeva (2003)
    Tutkimuksen kohteena ovat sukupuolirepresentaatiot suomalaisten ja ranskalaisten aikakauslehtien kansissa. Aineistona ovat neljän suomalaisen ja neljän ranskalaisen suurilevikkisen aikakauslehden kansikuvat kolmesta vuosikerrasta: 1955, 1975 ja 1995. Tarkastelun kohteena ovat yhtäältä sukupuolirepresentaatioissa kyseisellä ajanjaksona tapahtuvat muutokset, toisaalta niiden erot ja yhtäläisyydet kahden kulttuurisen kontekstin välillä. Tutkimuskysymyksen keskiössä on sukupuoli kulttuurisella merkitysjärjestelmänä. Tutkin tämän merkitysjärjestelmän saamia kuvallis-tekstuaalisia representaatiota aineistossani. Työni konteksti on julkisuus - tarkennetusti suomalainen ja ranskalainen aikakauslehtijulkisuus. Aikakauslehtien kansikuvassa esiintyvät sukupuolirepresentaatiot ovat leimallisesti julkisia, mutta ne saavat julkisuudessa erilaisia kehystyksiä ja asettuvat niiden myötä "yksityisen" ja "julkisen" sfäärin piiriin. Näin julkisuuden kentän sukupuolittuneita representaatiorepertuaareja ja niiden muutoksia voidaan tarkastella peilaten niitä dynamiikkaan, jossa yhtäältä tehdään yksityistä julkiseksi tuomalla sitä julkisuuteen, toisaalta julkisuutta yksityiseksi yksityisten teemojen määrittäessä julkisuutta yhä keskeisemmin. Kuvien ja tekstien yhdessä muodostamia merkityskokonaisuuksia tutkin neljän kehyksen halun, uusintamisen, kulttuurin ja politiikan - muodostaman jäsennyksen avulla, jonka lähtökohtana on Erving Goffmanin kehysanalyysi (Goffman 1974). Käytän kehyksiä toisaalta illustroimaan aineistoni säännönmukaisuuksia ja toisaalta niitä uudelleenneuvotteluja, joita julkisten sukupuolirepresentaatioiden osalta näytetään käyvän tarkasteluajanjakson aikana. Aikakauslehtien muodostamasta julkisuuden kentästä hahmottuu neljä kehystä, joihin kansissa esiintyvät sukupuolirepresentaatiot asettuvat. Näistä kaksi ensin mainittua kuuluu perinteisen "yksityisen" alueelle, kaksi jälkimmäistä kehyksistä taas voidaan määrittää kuuluviksi perinteisesti "julkisen" nähdyn alueelle. Tietyt elementit pysyvät kansikuvassa varsin muuttumattomina vuosikymmenestä toiseen. Pysyvyyttä edustavat naisten representaatioissa nuoruus, viehättävä ulkonäkö, hoikkuus ja asettuminen kameran eteen silmää miellyttävänä ja katsojaa houkuttavalla tavalla. Miesten representaatioissa kypsä ikä, tumma puku ja asiallisuus ovat ne valttikortit, joihin suurimmaksi osaksi on luottaminen. Myös vuosikymmenestä toiseen toistuvat teemat saavat rinnalleen muuttuvia merkkejä, eikä niiden siten voida ajatella säilyvän täysin muuttumattomina. Muutos missä tahansa kehyksessä vaikuttaa kaikkiin muihin muuttaen kehysten asemia toisiinsa nähden. Keskeisimmät muutokset hahmottuvat yhtäältä kehysten sisäisillä sävyeroina, toisaalta sekundaarikehysten vaihteluissa, asemanmuutoksissa ja suhteissa muihin sekundaarikehyksiin. Tarkastelen suomalaisen ja ranskalaisen kuvaston muutoksia, eroja ja yhtäläisyyksiä tässä yhtäältä naisen ja miehen, toisaalta heitä yhdistävien parisuhteen ja perheen representaatioiden kannalta. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että yksityisen ja julkisen suhteen kehitystä tutkimuksen aikajänteellä määrittää yksi selkeä lineaarinen tendenssi: yksityisen sfäärin yhä voimakkaampi "työntyminen" julkisen sfäärin sisään. Tämä kehitys nousee esiin analyysissa käytettyjen, julkisuuden kehysten dynaamisuutta kuvaavien sekundaarikehysten
  • Tarkiainen, Johanna (2004)
    Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää ruoan valintaan ja kulutukseen liittyviä merkityksiä ja elämäntyylimarkkinoinnin ilmenemismuotoja ruokaan keskittyvässä aikakauslehdessä. Varsinaisesti tutkimuksen kohteena on ollut Glorian ruoka&viini -lehden ”kauden menu” -juttusarjassa esiintyvät merkitykset ja elämäntyylimarkkinoinnin ilmenemismuodot. Tutkielmani ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä on: minkälaisia merkityksiä ruokaan keskittyneessä aikakauslehdessä liitetään ruokaan ja sen kulutukseen. Tutkielmassa lähdetään liikkeelle ajatuksesta, että ruoan valintaan ja ruoan kulutukseen vaikuttavat kulttuuriset preferenssit, elämäntaparatkaisut ja sosiaaliset ja taloudelliset edellytykset. Tutkielmassa analysoidaan siis minkälaisia ruoan valintaan ja kulutukseen vaikuttavia kulttuurisia preferenssejä, elämäntaparatkaisuja ja sosiaalisia ja taloudellisia edellytyksiä Glorian ruoka&viini -lehden ”kauden menu” -jutuissa esiintyy. Tutkielmani toisena tutkimuskysymyksenä on: miten elämäntyylimarkkinointi ilmenee ruokaan keskittyneessä aikakauslehdessä. Lähtöoletuksenani on, että elämäntyylimerkitykset lehdissä ovat ainakin osittain tarkoituksenmukaisia eli ne voidaan tulkita elämäntyylimarkkinoinniksi. Elämäntyylimarkkinoinnin aikakauslehdessä tulkitaan koostuvan sekä tuotejulkisuudesta että unelmien luonnista ja kulutustarpeiden syntymisestä jutuissa esiintyvien merkitysten avulla. Aineistona on käytetty kymmentä Glorian ruoka&viini -lehden ”kauden menu” -juttua, jotka ovat analysoitu määrällisesti tuotejulkisuuden ilmentymiä laskemalla ja laadullisesti Barthesin analyysikehikkoon pohjautuvalla semioottisella analyysimenetelmällä. Aineiston analyysien perusteella Glorian ruoka&viini -lehden ”kauden menu” -jutuissa esiintyviä ruoan valintaan ja kulutukseen liittyviä merkityksiä ovat maun arvostus, nautinnon tärkeys, vaivannäön arvostus, tyylittelyn merkitys, raaka-aineiden arvostus, ruokakulttuurin säännönmukaisuus, sosiaalisuuden merkitys ja ruokatraditioiden merkitys. Jutuissa havaittiin runsaasti tuotejulkisuuden esiintymiä. ”Kauden menu” –juttujen analysoinnin perusteella on havaittavissa, että tuotejulkisuuden esiintymät, jutussa esiintyvät kulutukseen liittyvät positiiviset merkitykset ja jutussa esiintyvät ruokakulttuuriin liittyvät merkitykset liittyvät kaikki toisiinsa. Nämä kolme tekijää yhdessä ovat elämäntyylimarkkinoinnin ilmentymiä ruoka-aiheisessa aikakauslehdessä ja luovat yhdessä unelmia ja samalla synnyttävät kulutustarpeita.
  • Hokkanen, Salla (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka rotuhygieenisen liikkeen ajattelu on vaikuttanut suomalaisten naisasianaisten (re)konstruoimaan käsitykseen naisen seksuaalisuudesta ja ruumiista 1900-luvun alussa. Huomion kohteena on, kuinka rotuhygieenistä retoriikkaa käytetään naisen seksuaalisuuteen ja ruumiiseen liittyvien käsitysten uusintamisessa ja konstruoimisessa. Aineistona olevat naisasiajärjestöjen asiaa ajaneet lehdet eivät olleet ensisijainen väylä, jonka kautta rotuhygieenisen liikkeen mukaisia oppeja levitettiin. Tavoitteena on tarkastella, kuinka paljon rotuhygieeniset ajatukset vaikuttivat siihen erikoistuneiden alojen ulkopuolella. Naisasianaisten näkemys on kiinnostava erityisesti siksi, koska vuonna 1906 saatu äänioikeus ja oikeus asettua ehdolle vaaleissa antoi naisille valtiollista päätösvaltaa Suomessa. Aineistona on neljä naisasiajärjestöjen äänenkannattajina toiminutta aikakauslehteä: Palvelijatarlehti (1906), Työläisnainen (1906–1912), Naisten Ääni (1906–1912) sekä Koti ja Yhteiskunta (1906–1911). Näistä kaksi ensimmäistä edustaa työläisnaisjärjestöjä ja kaksi jälkimmäistä keskiluokkaisia naisasiajärjestöjä. Tutkielman metodina on retorinen diskurssianalyysi ja viitekehyksenä erityisesti retoriikan tutkimuksen feministinen tutkimusperinne. Tutkielman käsittelykappaleiden rakenteen muodostaa neljä teemakokonaisuutta, joiden kehyksissä naisen seksuaalisuutta ja ruumista käsitellään aineistossa. Kokonaisuudet ovat avioliitto ja siviilisääty naisen seksuaalisuuden järjestäjänä, seksuaalisuus suhteessa vapaan rakkauden aatteeseen, kirjallisuudessa esiintyvän naiskuvan herättämä kritiikki 1900-luvun alussa sekä naisen ruumis ja sukupuolinen terveydenhoito. Naisen seksuaalisuus rakentuu aineistossa kaksijakoisen sukupuolijärjestelmän ja heteroseksuaalisuuden normin kautta. Naisen seksuaalisuutta määrittää kaksijakoisuus siveelliseen ja siveettömään. Erityisesti keskiluokkaisten naisasianaisten ja absoluuttista sukupuolimoraalia kannattaneiden piirissä naisen seksuaalisuuden katsotaan kuuluvan avioliittoon. Siveellisen sukupuolielämän tavoite on suvun jatkaminen. Naisen seksuaalisuudesta rakentuva kuva on hyvin lisääntymiskeskeinen. Naisen avioliiton ulkopuolinen tai sitä edeltävä sukupuolielämä ei ole hyväksyttävää, vaan kevytmielistä, irstaista ja kertoo kyvyttömyydestä hallita ruumiillisia impulsseja. Tarkastelujakson aikana kahtiajakoa uusinnetaan rotuhygieenisin perustein, minkä myötä naiset jaetaan kyvykkäisiin ja kyvyttömiin äiteihin. Naiselle annetaan vastuu tulevan ihmissukupolven kasvatuksesta raskausajasta alkaen. Naisen vastuulla ei ole vain hänen oma ruumiinsa, vaan koko rodun ruumis. Odotukset seuraavan sukupolven laatuominaisuuksista asettavat naisen ruumiille ja seksuaalisuudelle vaatimuksia, niin elämäntavan, terveydenhoidon kuin persoonallisten piirteiden näkökulmasta.
  • Rantanen, Helena (Helsingin yliopisto, 2020)
    Adventismi levisi Amerikasta Suomeen 1800 -luvun lopulla Ruotsin kautta. Ruotsinkielisenä liikkeenä alkanut työ laajeni suomenkieliseen väestöön, ja suomenkieliset adventistit saivat vuonna 1897 suomenkielisen lehtensä. Sen nimi muutettiin Valon Viesti -nimiseksi vuoden 1945 lopussa. Tutkielmassani tarkastelen, minkälainen oli lehden profiili ja pääasiallinen sisältö vuosina 1945–1947 nimimuutoksen jälkeisenä aikana ennen Pariisin rauhansopimusta. Lehti ilmestyi kerran kuussa. Käytin historiallisen tarkastelun tukena lehdistöhistoriallisessa tutkimuksessa käytettyjä kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia keinoja. Valon Viesti oli säilyttävä lehti eli sen tehtävänä oli vahvistaa ja pitää yllä adventistien uskonnollista identiteettiä. Lehden sivuilla julkaistiin toistuvasti kirjoituksia adventistiselle uskonnolliselle ajattelulle keskeisistä aiheista. Niitä olivat terveysasiat, sapatin vietto, uskoville kuuluva kaste, kristillinen eskatologia, mihin kuului ajanmerkkien seuraaminen, Ilmestyskirjan ja Danielin kirjan lukeminen, ja Jeesuksen takaisin tulon ja tuomiopäivän odottaminen. Uskonnollista identiteettiä vahvistavalle lehdelle oli tarvetta suomalaisessa uskonnollisessa ympäristössä, jossa adventistit olivat vähemmistössä, ja kirkkona Suomessa vasta hiljattain perustettu. Lehden kirjoittajissa oli runsaasti suomalaisia adventistista työtä tekeviä henkilöitä, mukaan lukien lehden päätoimittaja Kalle Ville Osola. Kotimaisten adventistien kirjoitusten lisäksi lehdessä oli käännöstekstejä, joiden kirjoittajat olivat muun muassa Amerikan, Tanskan ja Ruotsin kansalaisia. Tämä johtui adventistisen liikkeen ylirajaisesta luonteesta. Kotimaisten kirjoittajien artikkelit kiinnittivät lehden Suomeen, ja ulkomaalaiset kirjoittajat kiinnittivät lehden lukijat osaksi läntistä maailmaa. Tutkimusajankohtana Suomessa vallitsi epävakaat poliittis-yhteiskunnalliset olot, sillä itsenäisyys ja rauhan pysyminen ei ollut varmaa. Siksi suomalainen lehdistö pyrki valvontakomission ja sensuurin asettamien rajojen sisällä luomaan Suomesta kuvaa valtiona, joka oli itsenäinen ja osa läntistä maailmaa. Valon Viesti -lehden positio tässä asiassa heijasti samaa linjaa muun suomalaisen lehdistön kanssa. Kirjoittajien kansalaisuuden lisäksi lehdessä oli Amerikkaa ihannoivia tekstejä, ja tekstejä, joissa puhuttiin Suomesta itsenäisenä valtiona. Lehden ulkoasu oli myös paikoittain amerikkalaisen ihanteen mukainen. Lehdessä olleissa kuvissa henkilöt saattoivat olla puvut päällä, mikä ei välttämättä vastannut tavallisen kansalaisen ulkoasua suomalaisten adventistien yleensä kuuluessa työväkeen. Toisinaan kuvasto oli hyvin Suomi-henkistä. Kuvia oli esimerkiksi suomen lipusta tai järvimaisemasta.
  • Könni, Outi (Helsingfors universitet, 2016)
    Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, miten lokalisointi näkyy Auto Bild Suomi -lehden kääntämisessä. Tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan kääntämistä sen tarkoituksesta ja päämäärästä käsin. Aluksi tutkimuksessa käsiteltiin aiheen kannalta keskeisiä käännösteorioita. Tämän jälkeen lokalisoinnin käsitettä valotettiin eri näkökulmista. Tässä tutkimuksessa lokalisointi nähdään laajana käsitteenä, jolla tarkoitetaan kaupallisen aineiston sopeuttamista uudelle kohdealueelle ja joka on osa kaupallista kenttää, alue, jolla toisensa kohtaavat tuotekehittely, myynti ja markkinointi, juridiset näkökohdat sekä toiminnan johtaminen. Auto Bild- ja Auto Bild Suomi -lehti ovat aikakauslehtiä ja moottorialan lehtiä. Auto Bild Suomi -lehteä tehdään saksalaisen Auto Bild -lehden lisenssillä. Osa lehdessä olevista jutuista käännetään emolehdestä, osan kirjoittavat suomalaiset toimittajat. Tutkimusaineisto koostui viidestä vuoden 2015 syys-lokakuussa ilmestyneestä lehdestä, joista neljä on saksankielisen Auto Bild -lehden numeroita ja yksi suomenkielisen Auto Bild Suomi -lehden numero. Analyysiosiossa käsiteltiin neljää esimerkkiä, jotka valittiin siten, että niissä näkyvät lokalisoinnin eri ulottuvuudet. Lokalisointi näkyy tutkimusaineistossa monella tasolla: käännettävien artikkeleiden valikoinnissa, esiteltävien autojen valikointina, lainsäädäntöön liittyvien erojen huomioon ottamisena, erilaisten lukujen ja suureiden muuttamisena ja kulttuurisena sopeuttamisena. Kaupallisena toimijana aikakauslehti on sopeutettava kohdealueelle, mikä tarkoittaa muun muassa taloudellisten ja juridisten näkökohtien huomioon ottamista. Tässä toteutuvat lokalisoinnin perusperiaatteet.