Browsing by Subject "aikuiskoulutus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-8 of 8
  • Karjalainen, Anu (2008)
    Tutkielman tutkimuskohteena on työvoimakoulutuksen vaikuttavuus yksilötasolla. Tavoitteena on selvittää, millaisia tulkintoja ja merkityksiä työvoimakoulutukseen osallistuvat nuoret antavat koulutuksen vaikuttavuudelle. Tutkimus on tapaustutkimus. Tutkimusaineisto koostuu empiirisestä puolistrukturoidusta haastatteluaineistosta (n=15). Tutkimusongelman kannalta juuri diskurssianalyysille ominaiset ”mitä”- ja ”millaisia”-kysymykset tarjoavat sopivimman analyysivälineen. Keskeisimmät tutkimuskysymykset ovat: - millaisia merkityksiä opiskelijat antavat ohjaavalle koulutukselle; - onko merkityksillä elämänpoliittista vaikuttavuutta; sekä - onko koulutus opiskelijalle soveltuvaa ja hänen odotuksiaan vastaavaa? Työvoimakoulutuksen vaikuttavuutta tarkastellaan usein funktionaalisesta näkökulmasta. Vaikuttavuustutkimuksen traditiossa korostuvat kvantitatiiviset tutkimukset kvalitatiivisten asettuessa marginaaliin. Tässä tutkielmassa kiinnostus kohdistuu yksilön kokemaan laadulliseen vaikuttavuuteen elämänpoliittisessa viitekehyksessä. Elämänpoliittista viitekehystä tarkastellaan pääasiallisesti Giddensin ja Beckin käsitteistön ja teoriamuotoilun avulla. Metodologisessa valinnassa on päädytty diskurssinanalyysiin, joka tutkielmassa perustuu pitkälti Potterin ja Wetherellin tulkintarepertuaarin käsitteelle. Aineistosta nousee vahvimmin esiin neljä tulkintarepertuaaria, jotka antavat koulutukselle terapeuttisen, aktivoiva, taidollisen tai suuntaa näyttävän merkityksen. Haastatteluaineistosta esiin nousseet tulkintarepertuaarit ovat hengeltään elämänpoliittisia. Elämänpoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna voidaan työvoimakoulutus nähdä giddensiläisittäin toisena mahdollisuutena ainakin silloin, kun koulutuksen lähtökohdat ja organisointitavat on määritelty samaan tapaan kuin tarkastelluissa koulutuksissa. Yhtä haastateltavaa lukuun ottamatta kaikki opiskelijat ovat kokeneet koulutuksen heille sopivana ja mielekkäänä. Työvoimakoulutuksen yksilötason laadullinen vaikuttavuus on merkittävää ainakin näiden kahden työvoimakoulutuksen osalta.
  • Lindroos, Outi Terttu Kaarina (2007)
    Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen kansanopisto-opettajien näkemyksiä opetustavoitteista lukuvuodenmittaisilla viestintälinjoilla. Seitsemän haastattelua sisältävä tutkimusaineistoni on kerätty teemahaastattelun menetelmällä. Työssäni esitän kolme tutkimuskysymystä: viestinnän opetuksen keskeisemmistä tavoitteista, kansanopistojen yhteisöllisyydestä ja viestinnän kansanopisto-opettajan ammatillisuudesta. Näkökulmani on fenomenologis-hermeneuttisen tutkimusperinteen mukainen. Toivon saavani myös haastattelemieni opettajien äänenpainot kuuluviin. Kansanopistot ovat pohjoismainen ilmiö. Suomen ensimmäinen kansanopisto perustettiin sisäoppilaitokseksi vuonna 1888. Siitä lähtien ne ovat tarjonneet vapaatavoitteista opetusta osana vapaata sivistystyötä. Aikuiskoulutus vapautettiin 1980-luvulla valtakunnallisista opetussuunnitelmista. Siitä syystä kansanopistojen kurssitavoitteet suunnitellaan nyt opisto- ja oppiainekohtaisesti, kysynnän mukaan. Vaikka opiskelijamäärät ovatkin huippu vuosista vähentyneet, viestintä on ollut yksi kansanopistojen suosituimmista oppisisällöistä eri muodoissaan. Tulkintani apuna käytän yhtäältä kasvatustieteiden jäsennystä erityisesti tietokäsityksistä ja toisaalta kahta erilaista viestinnän selitysmallia. Tietokäsitysten jäsennyksessä osana oppimiskäsitystä seuraan Risto Patrikaisen ajattelua. Viestinnän selitysmallien lähteenä ovat Dennis McQuail, James Carey ja Osmo A. Wiio. Työn pyrkimyksenä on peilata opettajien viestinnän opetukselle asettamia tavoitteita ja heidän kertomiaan kuvauksia kansanopistojen opetustyön arjesta, edellä kuvattua viitekehystäni vasten. Vastaan tutkimuskysymyksiini kokoavasti laadullisen sisällönanalyysin avulla. Laadulliseen kirjoitusprosessiin perehdyin Sirkka Hirsjärven ja Helena Hurmeen ohjaamana. Kysymykseeni kansanopiston viestinnän opettajankokemukseen ammatillisuudesta, vastaan osaamisen usein muotoutuvan media-alan työkokemuksen kautta. Moni opettaja kertoi olevansa viestinnän ammattilainen ja toimivansa käytännöllisen oppisisällön parissa pikemminkin opiskelijansa ohjaajana, varsinaiseksi opettamiseksi mielletyn toiminnan sijaan. Ammatillisuuden kuvauksessa korostui myös media-alan työnkuvien nopea ja jatkuva muutos Tulkintatyöni tuloksena päädyin asettamaan viestinnän opetuksen tapoja ja tavoitteita rakentamalleni jatkumolle. Sen yhdessä päässä on viestintäosaamisen ammattimaista käyttöä tiedon siirtämiseen. Toisessa taas yleishyödyllisiä mediataitoja, minäkuvan ja maailman konstruoimisen sekä yhteisöllisyyden rakentamiseen.
  • Alanampa, Terttu (2008)
    Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia syitä aikuisopiskelijalla on osallistua koulutukseen, mitkä syyt lisäsivät koulutukseen hakeutumista, tapahtuuko aikuisopiskelijassa henkistä kasvua opiskeluaikana ja miten he kokevat tämän kasvun ihmisenä olossaan ja työssään. Tutkimuskohteena oli Snellman-korkeakoulun Henkisen kasvun seminaarin oppilaat. Tutkimus tehtiin haastattelemalla kuuttatoista opiskelijaa, joista aineistoon valittiin neljä haastattelua, koska heiltä saatiin tarvittavat tiedot tutkielman toteuttamiseen. Haastattelussa hyödynnettiin kahta eri haastattelutekniikkaa, strukturoitua haastattelua ja astetta vapaampaa, keskustelunomaisuutta lähenevää puolistrukturoitua haastattelua. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Teemoittelun ja kategorioiden muodostamisessa hyödynnettiin ATLAS/ti –ohjelmaa. Tutkielma on kaksiosainen. Ensin perehdytään opiskelun aloittamisen syihin ja toiseksi aikuisopiskelijassa tapahtuviin muutoksiin opiskeluaikana. Opiskelun aloittamisen syihin kuuluivat aiemman opiskelun motivoimat aikuisopiskelun syyt, nykyinen työ aikuisopiskelun aloittamisen syynä ja itsensä kehittämisen tarve. Henkistä kasvua etsittiin opiskelun aikana opiskelussa, työssä ja ihmisenä olossa tapahtuvista muutoksista. Analyysissä, aineiston käsitteellistämisessä ydinkategorioiksi nousivat sisäinen kehitys, luovat voimavarat, työn edistyminen ja sosiaalinen kanssakäyminen. Tutkimustulokset osoittavat, että aiempi opiskelu ei motivoinut aloittamaan opiskelua, vaan aiemman opiskelun puutteet olivat olleet opiskelun aloittamisen syynä. Työssä kehittymisen kannustimeksi nousi sisäinen, ei ulkoinen kehittyminen. Itsensä kehittämisen tarpeen motiiveiksi tulivat sisäisten voimavarojen löytäminen. Opiskelu kehitti aikuisopiskelijoita. Opiskelu eteni, sisäiset voimavarat kehittyivät, luovien voimavarojen käyttö työssä lisääntyi. Kokonaispersoonallisuuden kehittyminen, maailmankuvan avartuminen ja rikastuminen havaittiin haastateltavissa. Yksi päällimmäisistä havainnoista aineistossani oli henkisen kehityksen tärkeys ihmisenä olossa ja työn edistymisessä. Tärkeää oli tutkia, tapahtuuko aikuisopiskelijassa henkistä kehitystä, koska yhteiskunnan ja työelämän muutokset edellyttävät työtekijöiltä jatkuvaa kehittymistä, uusia ominaisuuksia, mikä vaatii yksilöltä muuntumista yhteiskunnan ja yhteisön kehityksen mukana.
  • Fager, Tuomas (Helsingfors universitet, 2015)
    The meaning of this research is to describe how growth mindset and fixed mindset are connected to unemployed adult learners' agency and how these mindsets occur in their narrations. The research problem and question layout in this research are based on Carol Dwecks theory of growth and fixed mindset and on Albert Banduras theory on self-efficacy. In these theories of growth and fixed mindset seem to affect learners actions in different life sectors. Earlier research findings have shown that growth mindset affect on the state of performance and develop in turn one's fixed mindset seem to lead to fail. Aim of this research was to find how either one mindset behind the action would occur in learners' narrations. Research was carried out qualitatively. The material was gathered using individual interview and was analyzed using content analysis. Ten interviewees that studied in a Liberal education institution where participated. Age distribution of the examinees varied between 33 and 58. Findings indicated that mindsets occurred when students described their agency. The following phenomenon's were found in analysis on growth mindset: self-developing, effort adoring and self-efficacy. Instead fear of failure, lack of self-efficacy and lack of effort were significant in narrations of fixed mindset. Self-efficacy and growth mindset occurred together. Mindsets were bound by the situation in different contexts and occurrences. Self-efficacy and growth mindset appeared often together.
  • Ahtela, Pauliina (Helsingin yliopisto, 2018)
    The purpose of this Master's Thesis is to study, which factors increase or decrease the meaningfulness of learning through online courses according to the theory of meaningful learning. In addition, I will look at the features of online courses and the effect of gamification on learning online through the theory of meaningful learning. Corporations’ general attitude towards gamification is seen varied and the study explores the different ways in which gamification and learning are seen online. The aim of the study is to find meaningful learning factors for course users, companies’ supervisors and course planners in online courses. The research focuses on analyzing the opinions of the target groups. In the study, I studied three different online courses ordered by different companies. The research data is formed of 10 interviews, three of whom are users of the courses, the three supervisors of the course and four online course authors. I have collected material with a survey and thematic interviews. I ana-lyzed my results with the qualitative content analysis. According to my results, the length of the course and the extent, versatility and variability of the con-tent, and the student's own characteristics and the set goals of the courses are influenced by meaningful experience. Gamification was described as bringing interdimensional, challenging and motivational learning to online learning. Based on the results, an important aspect of learning at online courses is the personalization of learning, where gamification plays an important role.
  • Vaalasmaa, Teemu (Helsingfors universitet, 2017)
    Goals In this study, a week-long digital storytelling project was conducted in a labour market training course in adult education. The study problem was: how collaborative learning was present in the groups in the labour market training course and what it contributed to producing digital storytelling videos? The theoretical background in this study is Global Sharing Pedagogy -model and the collaborative learning aspect of it. For collaboration, the theoretical background are the central concepts of Hakkarainen's studies and the productive agency by Schwartz & Lin. Methods This was a case-study. The subjects in this study consisted of two labour market training groups that were united for the purposes of this study and ages of participants were from 20 to 50 years old. They were split into four smaller groups which were used as cases in this study. The smaller groups had members between four and seven. The project lasted for one week and there was from three to six hours of work each day. At the end of week, the digital stories were reviewed together. The data for this study consists of field diary during the working phase, group interviews with the groups and the finished digital stories. Each group was a separate case and the descriptions from both observation and interviews were searched for signs of collaborative learning. Each case was also compared to other cases to find differences and similarities. Results and conclusions The descriptions of learning in groups had clear aspects of collaborative learning. Each group had some aspects but three of four groups, the dedicated, the independents and the supported had significant collaborative learning present in every part of the project while the wanderers had lesser collaborative learning present. The results reveal that digital storytelling is a good tool to use in adult education to promote both collaborative learning and 20th century skills in students.
  • Grundström, Camilla Marina (2008)
    Syftet med denna pro gradu -avhandling är att utreda om Karis Kurscenter uppfyllt sin funktion att producera utbildning som individen, samhället och arbetslivet behöver. Har utbildningen vid organisationen haft relevans? Jag söker svar på frågorna genom att göra en utvärderingsstudie bland organisationens intressenter. Hur ser verksamheten ut genom deras glasögon? Är Karis Kurscenter en lyhörd samhällsaktör eller ett sovande vuxenutbildningscenter? Med intressenter avses i denna studie organisationens kunder – studerande, arbetskraftsförvaltningen samt företag/samfund. Studien begränsar sig till regionen västra Nyland och kommunerna Ekenäs, Hangö, Ingå, Karis och Pojo. Studien har tre målsättningar. Det primära syftet är att få en intressentbedömning av om Karis Kurscenter lyckats med sin samhällsuppgift, den sekundära målsättningen är att bekräfta eller dementera organisationens egen uppfattning om den man tror sig vara och den tredje målsättningen är att utplåna en vit fläck på organisationens utvärderingskarta. Arbets- och näringsministeriets utvärderingsmaterial från arbetskraftsutbildningarna fungerade som sekundärmaterial. Ny data samlade jag genom att göra en enkätundersökning bland organisationens studerande samt genom att intervjua företag på undersökningsområdet. Analysen av arbets- och näringsministeriets utvärderingsmaterial visade att de direkta sysselsättande effekterna allmänt taget håller en godtagbar nivå, variationer förekom inom samma utbildningsområde och mellan olika utbildningsområden under olika år. Då de fördröjda sysselsättningseffekterna granskades klarade merparten av utbildningarna år 2005 den officiella gränsen för godtagbar sysselsättande effekt. År 2006 hade situationen märkbart försämrats. Enkätundersökningen bland studerande visade att utbildningen bidragit till yrkesmässig tillväxt och personlig utveckling. Organisationens studerande ansåg att de lär sig nya saker, att de har nytta av det de lär sig i arbetet och att utbildningen ökar möjligheterna till att få arbete/mera avancerade arbetsuppgifter. Företagsintervjuerna i visade att de som anlitar Karis Kurscenter för utbildningstjänster är nöjda med servicen. Leveranssäkerheten och reaktionsförmågan nämndes som organisationens styrkor. De företag som inte anlitat eller sällan anlitar organisationen kände inte till organisationen och verksamheten. De passiva företagen efterlyste mera synlighet och kontakt helst i form av en personlig kontakt. De aktiva företagen föredrog också en personlig kontakt, men kunde precis som de passiva företagen tänka sig ett gemensamt kontaktforum.
  • Korpiaho, Sanni (Helsingfors universitet, 2015)
    Aims. This study aims to find out how career counsellors view their work in the field of career counselling training. Career counselling has been constantly changing and evolving during the past 40 years. It has changed from an education which aimed to help people with difficulties to find work to a profession aiming for new direction. Because of changes in working life, the main goals of career counselling have been redefined time after time. Career counsellors have also been forced to redefine the reasoning and the practice of their work as well as their counselling expertise and attitudes towards their students. There have been only a few studies about career counselling training from career counsellors' points of view. This study aims at filling this gap. Research questions: 1) How do career counsellors view their work? 2) What kind of aims and practices do the counsellors have in their work? 3) How are the counsellors positioned towards their students? Methods. The data for this study was collected by semi-structured interviews during spring 2010. Six career counsellors working in vocational adult education centres in greater Helsinki were interviewed. The research material was analyzed by theory based qualitative analysis. Results and conclusions. When the counsellors spoke about their work, four main themes were found: the position and respect for the work, commitment to work, individual work practices and emotional work. The most essential aims for the counselling were to achieve a change in and a new direction for a student's life and to encourage their self-directedness. The counselling practices were based on work experience and hands-on counselling practices, which were created together with colleagues. Different counselling theories were seen as completing elements to a hands-on counselling practice. The career counsellors had different roles towards their students, which included work as a counsellor, a pedagogue, an advisor, a representative and a guardian. An increased need for career counselling can be seen in the future. Therefore it is important that career counsellors commitment to work will be supported and opportunities to develop their skills will be ensured. Theoretical basis, aims and practices of career counselling should be analysed and further developed in the future and career counsellors should take part in this development and discussion.