Browsing by Subject "aivohalvaus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Nyrkkö, H (Kela, 1999)
    Studies in social security and health 40
    Kognitiiviset häiriöt ja mielialahäiriöt olivat yleisiä oireita kuntoutuskursseilla olleilla työikäisillä aivohalvauspotilailla. Myös aivohalvauspotilaiden puolisoilla todettiin usein masennusta. Masennuksen vuoksi aivohalvauspotilaiden ja heidän puolisoidensa elämään tyytyväisyys oli vähentynyt laaja-alaisesti aivohalvauksen jälkeen. Aivohalvauspotilaiden ja omaisten mielialan arviointi, masennuksen hoito ja psykososiaalinen tuki ovat tärkeitä riippumatta sairastumisesta kuluneesta ajasta. Kuntoutuskurssin aikaisilla toimenpiteillä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia sekä aivohalvauspotilaiden että omaisten mielialaan ja elämään tyytyväisyyteen. Raportti englanniksi. Suomenkielinen yhteenveto s. 126-132.
  • Moisseinen, Nella (Helsingin yliopisto, 2018)
    Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä kielen ja auditiivisen havaitsemisen vaikeuksien aiheuttajia. Viime vuosikymmeninä musiikin ja kielen harjoittamisen on havaittu edistävän aivoissa paitsi modaliteetin sisäistä (kieli–kieli, musiikki–musiikki) havaitsemista myös siirtymävaikutusta erityisesti musiikista kielen havaitsemiseen. Tämä Pro Gradu -tutkielma selvitti äänikirjojen ja musiikin kuuntelun vaikutuksia varhaiseen puheen ja musiikin havaitsemiseen ensimmäisestä aivohalvauksesta toipuvissa aivoissa. Kontrolloituun tutkimusasetelmaan kuului kaksi interventioryhmää, joista toinen kuunteli päivittäin äänikirjoja ja toinen musiikkia ensimmäisten kahden kuukauden aikana aivohalvaukseen sairastumisesta; kontrolliryhmä ei saanut kuunneltavaa materiaalia. Potilaiden (N = 55) varhaista puheen ja musiikin havaitsemista aivoissa mitattiin äänisarjassa poikkeavan tavun (puhe) ja soinnun (musiikki) magneettisella poikkeavuusnegativisuusvasteella (magnetic mismatch negativity, MMNm) akuuttivaiheessa sekä seurantamittauksissa kolme ja kuusi kuukautta aivohalvaukseen sairastumisesta. Magnetoenkefalografisten (MEG) vasteiden lähteet aivoissa paikannettiin erotuskäyrien miniminormiestimaateilla (MNE) potilaiden yksilöllisissä, rakenteellisiin magneettiresonanssikuviin (MRI) perustuvissa aivomalleissa. Vasteiden lähteet rajoitettiin kuuteen puheen ja musiikin havaitsemisen kannalta keskeiseen alueeseen (keskimmäinen ja alempi otsalohkopoimu, ylempi ja keskimmäinen ohimolohkopoimu sekä supramarginaalinen ja kulmapoimu). Ryhmä- ja leesion hemisfäärin interaktiot analysoitiin tilastollisesti toistomittausten varianssianalyysillä näillä alueilla. Lisäksi interaktiotulokset korreloitiin (Pearson) neuropsykologiseen kuntoutumiseen verbaalisen muistin, työmuistin, kielen ja musiikin havaitsemisen osa-alueilla aivovasteiden laajemman osallisuuden selvittämiseksi auditiivisessa tiedonkäsittelyssä. Tutkimuksessa havaittiin, että äänikirjojen kuuntelu tehosti varhaista kielen havaitsemista vasemmanpuoleisilla otsalohkon alueilla kontrolliryhmään verrattuna; MMNm:n lateralisoituminen vasemmalle ilmeni kolme kuukautta aivohalvaukseen sairastumisesta ja oli lisäksi yhteydessä verbaalisen muistin paranemiseen äänikirjaryhmällä. Musiikin havaitseminen puolestaan herätti MMNm- ja P3a-komponentin yhdistelmän, jonka amplitudi vasemmalla alemmalla otsalohkopoimulla korreloi negatiivisesti työmuistin ja verbaalisen muistin paranemiseen kuusi kuukautta aivohalvaukseen sairastumisesta. Musiikin kuuntelu paransi suoriutumista, kun äänikirjojen kuuntelu oli yhteydessä kasvavaan amplitudiin ja heikkenevään työ- ja verbaaliseen muistiin; ilmiö todennäköisesti liittyy musiikin aikaansaamaan aktivaation levittäytymiseen aivoissa. Yhdessä tulokset viittaavat siihen, että äänikirjojen kuuntelu voi kehittää varhaista auditiivista havaitsemista kielimodaliteetin sisällä, joskaan se ei suoraan tue myöhempää, tarkkaavuuteen ja/tai musiikkimodaliteettiin liittyvää havaitsemista. Musiikin kuuntelu sen sijaan ei tue varhaista puheen havaitsemista suoraan, mutta voi edistää aivohalvauksen jälkeisiä plastisia muutoksia havaitsemisen ja verbaalisen muistin kannalta edullisemmalla tavalla.
  • Kortelainen, Simon (Helsingin yliopisto, 2021)
    Background and purpose: Acute ischemic stroke (AIS) is a leading cause of death and disability worldwide, but studies on the cost-effectiveness of intensive care are lacking. We aimed to evaluate the one-year costs and outcomes of patients with AIS treated in the intensive care unit (ICU). Materials and methods: We conducted a retrospective study of patients admitted to an academic ICU with AIS between 2003 and 2013. True healthcare expenditure was obtained up to one year after admission. Patient outcome was 12-month functional outcome and mortality. We used multivariate logistic regression analysis to identify independent predictors of favorable outcomes and linear regression analysis to assess factors associated with costs. We calculated the effective cost per survivor (ECPS) and effective cost per favorable outcome (ECPFO). Results: The study population comprised 154 patients. ICU admission was mostly due to decreased consciousness level (47%) and need for respiratory support (40%). There were 68 (44%) one year survivors, of which 27 (18%) had a favorable outcome. High age (odds ratio [OR] 0.95, 95% confidence interval [CI] 0.91–0.98) and high hospital admission National Institutes of Health Stroke Scale score (OR 0.92, 95% CI 0.87–0.97) were independent predictors of poor outcomes. Increased age had a cost ratio of 0.98 (95% CI 0.97–0.99) per added year. The ECPS and ECPFO were 115,628€ and 291,210€ respectively. Conclusions: Treatment of AIS in the ICU appears costly, and the outcome is often poor. Further research is required to improve the cost-effectiveness of ICU care for AIS patients.
  • Asp, Gustaf (J. C. Frenckell & Son, 2008)
  • Koivula, Teija (Helsingfors universitet, 2017)
    Atrial fibrillation is the most common sustained cardiac arythmia. It has been estimated that there will be 14 to 17 million atrial fibrillation patients in Europe by the year 2030. In Finland, there are over 50 000 atrial fibrillation patients. The prevalence of atrial fibrillation increases by age. In addition to age, people who have hearth failure, high blood pressure, coronary artery disease, valvular hearth disease, diabetes mellitus, chronic kidney disease or who suffer from obesity have increased prevalence. Atrial fibrillation is usually not a life threatening condition. However, people who suffer from atrial fibrillation have a greater risk of the stroke compared with people who have normal sinus rhythm. Warfarin has been the standard treatment for preventing the stroke in atrial fibrillation patients. However, there are many inconveniences in warfarin therapy such as food and drug interactions and frequent laboratory visits. Therefore, new oral anticoagulants have been introduced to prevent the stroke in non-valvular atrial fibrillation. These new drugs apixaban, dabigatran, edoxaban and rivaroxaban are more expensive than warfarin. Many people suffer from atrial fibrillation and the number of atrial fibrillation patients is increasing. Due to the expected increase in the number of atrial fibrillation patients in future the costs of the new drugs have led to a concern for their impact on the health care budget. The knowledge of the cost-effectiveness of the new anticoagulants is important for decision making. In this Master's thesis, the cost-effectiveness of rivaroxaban was compared with warfarin for stroke prevention in non-valvular atrial fibrillation. Systematic literature review was used as the study method and 363 studies were screened and 23 of them filled the inclusion criteria. One was a previously published systematic review and 22 were cost-utility studies. All of the cost-utility studies had used decision analytic modelling. The studies were conducted in 13 different countries. In the cost-utility studies included in this systematic review there was a great variability in the cost-effectiveness of rivaroxaban compared with warfarin. Rivaroxaban was cost-effective in more than half of the studies, for example in Belgium, Italy, Norway and Singapore. However, in China, Thailand and Slovenia the cost-effectiveness could not be established. Contradictory cost-effectiveness results were obtained in studies conducted in Germany, Canada and USA. The incremental cost-effectiveness ratio varied from 2580 € to 174915 € per quality adjusted life years (QALY) gained with warfarin over all the 22 cost-utility studies. In studies conducted in Europe the incremental cost effectiveness ratio varied from 4188 € 139163 €/QALY gained. In studies where rivaroxaban, apixaban, dabigatran and warfarin were compared together using an indirect comparison or a network meta-analysis it seemed that rivaroxaban was not the optimal treatment. The most common adverse effect of anticoagulation treatment is bleeding. This complication was included in all the cost-utility studies. However, there was only some uniformity of the bleeding events reported. In most cost-utility studies the acute care cost of intracranial hemorrhages was reported and in many studies, also the long term costs. The cost-utility studies included in this systematic review were quite heterogeneous. Because they were done in different countries their health care settings, treatment options and costs were different. There were also differences in cost-effective models. Modell structure, settings, data and assumptions were different. Due to the heterogeneous nature of the studies, no unambiguous answer could be reached to the question concerning the cost-effectiveness of rivaroxaban compared with warfarin. The quality assessment of the cost-utility studies revealed that some quality criteria were not met. Transferability of the results from one country to the other seemed to be poor. The strength of this master's thesis is the comprehensive literature search concerning the cost-effectiveness of rivaroxaban compared with warfarin. Also, the reporting of methods and results are transparent. There are also limitations in this study. One person was conducting the literature search, data extraction and quality assessment. This might have increased the risk for subjective interpretations and errors.