Browsing by Subject "aktanttimalli"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Pettersson, Catarina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Aim. Attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) is defined as a neuropsychiatric disorder in medicine. In the field of sociology on the other hand the diagnosis is questioned through medicalization critique and seen as medicalization of human behaviour. Still, the everyday life of families that are effected by ADHD is not defined by such theoretical models or simplifications. The aim of this study was to describe, analyze and interpret the narratives of everyday life of diagnosed children and the mothers to find out, what explanatory models they cling to in their stories, how they describe meaningful experiences and what deeper meanings are hidden in the stories told. This study describes the everyday life in families with ADHD, and the struggles and strengths they experience, as narrated by themselves. This helps increase the knowledge of teachers of how to support and undrestand their students and their needs better, by not only looking at the indivual, but also understanding the meanig of the context of the whole family for the well-being of the child. Methodology. The study was carried out as a narrative case-study. Three families (child and mother) were interviewed, where the children, ages 6, 10 and 16, had been diagnosed with or were suspected of having ADHD. The interviews were conducted separately for each individual. Also medical certificates and documents from the school were used to complement the interviews and for background information. The material was analyzed by utilizing the actant model, where actants (action and deep meanings) were localized in the stories of the individuals and the families. Results and conclusions. The study found, that the families strongly depended on medical explanations in explaining etiology, struggles and symptoms and in attaining support from the school. Everyday life was described as tough, filled with worry, but still loving and wonderful. The results depict how demanding life can be in a family where the child has been diagnosed with ADHD, and the great need for the family to be heard. Symptoms, conflicts and worry for the child are a weight to the family and a risk for it’s well-being. Therefore knowledge of the multifaceted phenomenon and the understanding of teachers is a major factor in giving students appropriate support.
  • Bruun, Kari (Helsingfors universitet, 2011)
    Turvallisuus on käsite, joka tällä hetkellä näyttää liittyvän itsestään selvänä, mutta hahmoltaan epämääräisenä niin kansalaisten hyvinvointiin kuin kaikkeen muuhunkin yhteiskunnalliseen toimintaan. Turvallisuus yhdistetään myös erilaiseen huono-osaisuuteen, jota nykyään kutsutaan usein syrjäytymiseksi. Konkreettisena osoituksen turvallisuuden immanenssista syrjäytyminenkin nimetään sisäasiainministeriön julkaisemassa viimeisimmässä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa turvallisuuden uhaksi. Tutkimuksessani pyrin jäljittämään tähän johtanutta kehitystä ja tarkastelemaan sitä osana laajempaa yhteiskunnallisen toimintamallin muutosta. Yhteiskunnallinen toimintamalli kriisiytyi 1990-luvun vaihteessa. Työssäni tutkin suhtautumista huono-osaisuuteen kyseisen murroksen molemmin puolin. Tarkastelen kriittisesti erityisesti sitä, kuinka asennoituminen huono-osaisina tai syrjäytyneinä pidettyihin ihmisiin on muuttunut yleisen järjestyksen säilymisen ja kriminologian näkökulmasta. Vertailen ajankohtiin liittyvien dokumenttiaineistojen avulla huono-osaisuuden ja syrjäytymisen problematisointitapoja ja ratkaisumalleja suomalaisen hyvinvointivaltiollisen kehityksen voimakkaassa vaiheessa 1970-luvulla, erityisesti kymmenluvun alussa, ja toisaalta 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Lähestymistapani on empiirinen ja teoreettinen. Olen lähtenyt siitä, että huono-osaisuus, köyhyys ja erityyppinen marginaalisuus ovat suhteellisen pysyviä ongelmoinnin kohteita jopa vuosisadasta toiseen. Kysymyksen hallinnalliset ratkaisut kertovat sen vuoksi ainakin yhtä paljon kulloisestakin yhteiskunnasta ja vallinneista ajattelutavoista kuin marginaalisuudesta itsestään. Teoreettisia välineitä tutkimuksen suorittamiselle antavat semiotiikka, diskurssianalyysi ja jälkifoucaultlainen hallinnan analytiikka. Rinnalla ja erikseen pohdin turvallisuuden sisältöä ja merkitystä tässä sommitelmassa. Vertailun perusteella ja hallinnan analytiikkaan kontekstoituina on pääteltävissä, että aikaisemman valtiokeskeisen sosiaalisen tukemisen ja puuttumisen sijaan huono-osaisuuden hallinnassa ja sen myötä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tavoittelussa on tapahtunut siirtymää yhteisöjen ja yhteisöllisyyteen vetoamisen käyttöön tässä pyrkimyksessä. Myös vastuullisen vapauden ja aktiivisen kansalaisuuden teroittaminen nähdään keinoiksi estää kielteinen kehitys. Oman vastuun korostumisen ohella jako mukanaoleviin ja ulkopuolelle joutuneisiin on kuitenkin jyrkentynyt. On merkkejä siitä, että ehdottoman turvallisuuden perfektionistinen tavoittelu on johtanut jopa neuroottisiin reagointitapoihin ja tämän ihmisluonteeseen kuuluvan piirteen soveltamiseen käyttäytymisen ohjailussa.
  • Niemelä, H; Salminen, K (Kela, 2002)
    Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 66
    Tutkimusraportti on yhteenveto tutkimussarjasta, jossa historiallis-sosiologisella tutkimusotteella vertailtiin eräiden Euroopan maiden sosiaaliturvajärjestelmiä kontrastoimalla niitä keskenään. Tutkimuksessa tiivistettiin osaraporttien tuloksia A. J. Greimasin aktanttimallin ja käännekohtaidean avulla. Greimasin aktanttimallilla tarkasteltiin poliittisia prosesseja ottamalla huomioon poliittisen tilanteen toimijoiden erilaisia rooleja (lähettäjä, subjekti-vastasubjekti, sankari-vihollinen) ja ne integroitiin yhteen struktuuriin. Maakohtaiset sosiaaliturvan muotoutumiskertomukset systematisoitiin vertailemalla lähettäjä-aktantteja keskenään. Tällöin tulivat keskeisiksi ne kontekstuaaliset tekijät eli käännekohdat, jotka olivat lähettäjä-aktanttien yleisiä ominaisuuksia. Sosiaaliturvan kehitys ei ole tutkimuksen mukaan suoraan riippuvainen modernisaatiosta, teollistumisesta tai työväenliikkeen mobilisaatiosta, vaan se on enemmän seurausta tärkeiden käännekohtien aiheuttamista ajatus- ja puhetavan muutoksista.
  • Eliasson, Anni (Helsingfors universitet, 2011)
    Purpose of this study is to investigate how the economic downturn affected the attractiveness of investing in housing and mortgage markets in the debate in 2008. At that time, Finland's economy declined sharply and quickly surprising also forecasting experts. Economists' opinions lacked the consistency and accuracy. Forecasts also could change significantly in the short term. In the recession housing investment communications is conservative and well-formatted. Investors like to believe in other investors’ opinions and ideas even though their background should not always be verified. Investors want to believe in experts’ statistics even though there are doubts towards them. On the other hand investors want to believe in the profitability of investing in housing and economic returns although experts are able to prove otherwise. The study was conducted qualitative case study which is analyzed in Greimas' actantial model. The material consisted of 14 articles published in Helsingin Sanomat and 13 writings in Taloussanomat Internet pages. Meanings of the messages were analyzed semiotically defining roles for actants. In the story object of the investor subject is financial return from housing. Senders include experts creating statistics and investment advisers. All the optimal investment decision affecting actants are decined in the end of the study.
  • Herva, Kaisa (2002)
    Tutkimus käsittelee Venäjän representaatioita ulkopoliittisessa diskurssissa eli sitä, millainen kuva Venäjästä rakentuu ulkopoliittisissa asiakirjoissa. Venäjällä syntyi 1990-luvulla ulkopoliittinen konsensus, jonka piirteitä ovat kansallisten intressien korostaminen ja Venäjän kansainvälisestä asemasta kiinnipitäminen. Tavoitteena on tutkia sitä, miten 1990-luvun jälkipuoliskon viralliset ulkopoliittiset asiakirjat esittävät Venäjän roolin kansainvälisessä järjestelmässä ja kansainvälisessä politiikassa. Tutkimuksen viitekehyksenä on konstruktivistinen käsitys todellisuuden sosiaalisesta rakentumisesta. Tämän käsityksen mukaan rakenteet ja toimijat muokkaavat toisiaan. Diskurssianalyyttisen lähestymistavan mukaisesti sosiaalisen todellisuuden katsotaan syntyvän merkitysrakenteissa. Pyrkimyksenä on tehdä ymmärrettäviksi teksteissä ilmeneviä merkitysrakenteita ja niiden kautta sosiaalista todellisuutta. Tässä tutkimuksessa on hyödynnetty Christer Pursiaisen tutkimuksia, joissa konstruktivistista tutkimusotetta käytetään Venäjän ulkopolitiikan tutkimuksessa. Ulkopolitiikan diskursiivisen rakentumisen osalta nojaudutaan David Campbellin ja Iver B. Neumannin tutkimuksiin. Myös Alla Kassianovan tutkimus Venäjän ulkopoliittisesta diskurssista on toiminut tutkimuksen lähteenä. Analyysivälineenä on semiotiikasta lähtöisin oleva Greimasin aktanttimalli. Sen avulla teksteistä nostetaan esiin toimintarooleja eli aktantteja. Aktantit ovat subjekti, objekti, auttaja, vastasubjekti ja vastustaja, lähettäjä ja vastaanottaja. Pyrkimyksenä on toiminnan kokonaisrakenteen hahmottaminen. Aktanttimallin avulla tutkitaan merkitysten rakentumista sekä teksteissä ilmeneviä arvoja ja näkökulmia. Tutkimuksen aineistona ovat Venäjän kansallisen turvallisuuden konsepti vuodelta 1997, kansallisen turvallisuuden konsepti vuodelta 2000 ja ulkopoliittinen konsepti vuodelta 2000. Ne ovat ulkopolitiikan virallisia muotoiluja, joissa esitetään Venäjän ulkopolitiikan keskeiset tavoitteet. Analyysin perusteella Venäjän tavoitteena on keskeinen asema tulevassa maailmanjärjestyksessä. Sitä koskevat vaatimukset esitetään rakenteellisella ja objektiivisuuteen pyrkivällä kielellä. Tutkimuksessa käy ilmi, että Venäjä kohdistaa odotuksia YK:n ja Naton kaltaisiin kansainvälisiin toimijoihin. Kuitenkin muut toimijat nähdään Venäjän näkökulmasta ja määritellään Venäjän asemaa korostavan itsenäisen viitekehyksen kautta.