Browsing by Subject "aktigrafia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Jokela, Tomi; Sarkanen, Tomi; Alakuijala, Anniina; Toppila, Jussi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Unen laadun tutkimisen kultainen standardi on polysomnografia-tutkimus (PSG), jossa potilaalta rekisteröidään aivosähkökäyrien lisäksi muun muassa hengityksen ilmavirtaus, rintakehän hengitysliikkeet, silmien liikkeet, sekä EKG. Näiden avulla saadaan kokonaisvaltainen kuva potilaan unen laadusta ja tutkimusta käytetäänkin erinäisten unihäiriöiden kuten uniapnean, narkolepsian, sekä levottomien jalkojen oireyhtymän diagnosoinnissa. PSG on kuitenkin verrannollisen kallis tutkimus sen suorittavalle yksikölle ja vaivalloinen potilaalle, sillä tämä joutuu nukkumaan tutkimuslaitteisto päällään tutkimusyönä. Näistä syistä PSG:n rinnalle on pyritty kehittämään vaihtoehtoisia unen laadun tutkimusmenetelmiä. Aktigrafilla tarkoitetaan potilaaseen kiinnitettyä kiihtyvyysanturia, joka rekisteröi potilaan liikkeitä. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä ranteeseen kiinnitettävää älykellomaista laitetta. Aktigrafia voidaan käyttää päivänaikaisen aktiivisuuden seuraamisen lisäksi myös potilaan unenaikaisen liikehdinnän mittaamiseen, minkä vuoksi sillä on myös unilääketieteen kannalta hyödyllisiä käyttötarkoituksia. Tässä tutkimuksessa pyrittiin tutkimaan aktigrafin tarkkuutta mittaamaan seuraavia parametrejä, vertaamalla niitä PSG-tutkimuksen vastaaviin arvoihin: unen pituus, unen tehokkuus, nukahtamislatenssi, sekä havahtumisindeksi. Tutkimuksen 281 potilasta nukkuivat tutkimusyönä sekä PSG-, että aktigrafi-laitteistot yllään, jolloin saatiin vertailukelpoista dataa tutkimusmenetelmien välillä. Tämän jälkeen data analysoitiin Bland-Altman-metodia käyttäen, mikä on erityisen sopiva, kun verrataan kahdella tutkimusmenetelmällä mitattua dataa toisiinsa. Data-analyysissä otettiin myös huomioon potilaiden erinäiset diagnosoidut unihäiriöt jakamalla potilaat diagnoosikategorioihin, jotta voitiin arvioida, huononeeko aktigrafin tarkkuus, jos tutkittava kärsii unihäiriöstä. Tutkimuksessa selvisi, että aktigrafi on melkein PSG:n veroinen unen pituuden, sekä unen laadun arvioimisessa, vaikka potilas kärsisi unihäiriöstä. Aktigrafin tarkkuus kumminkin vaikuttaa jonkin verran laskevan mitä epätehokkaampaa potilaan uni on.
  • Heikkinen, Silja (Helsingin yliopisto, 2017)
    Aims. Sleep duration and sleep quality greatly affect our physical and mental health. Negative impact of depression on sleep duration and quality is well established. Studies on the relation between objectively measured sleep duration and self-reported sleep quality are fewer in number, at least with larger sample sizes. It is still unclear whether or not depression moderates the association between sleep duration and sleep quality. The aim of this study was to examine how actigraphically measured sleep duration is related to sleep quality and whether depression moderates the association between them. Also of great interest was how age and gender affect these sleep parameters. Methods. This study was based on data from Biomarker-Project (n=1255) which is a part of MIDUS-II-study (Midlife in the Unites States). Some participants (n=489) from Biomarker-study were also recruited to take part in a sleep study where sleep duration was measured at participant's home environment for seven consecutive days using an actigraphy device. Participants also completed daily sleep diaries of their sleep quality (range 1-5) for that time period. Participants in the sleep study were on average 55 years old (range 32-83 years) and 39 % of them male. Depression was assessed using CES-D-scale (Center for Epidemiological Studies–Depression). Data was analysed using mixed-linear model where repeated measures, days (7) are nested within subjects. Results and Conclusions. The main results of this study were that those suffering from depression had significantly shorter sleep duration and decreased quality of sleep. Longer sleep duration was associated with better sleep quality regardless of depression. Based on previous research, poor sleep quality is associated with increased levels of stress and daytime fatigue and decreased health status and quality of life. Short sleep duration is linked to depression but it is also associated with chronic health problems such as diabetes and cardiovascular disease. These results indicate that interventions directed at lengthening sleep duration are important in improving health and also enhance sleep quality regardless of depression. Sleep problems precede and predict the onset of depression, so early and adequate treatment of sleep problems could be seen as a major preventive strategy in mental health care.