Browsing by Subject "aktiivinen kansalaisuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Jämsä, Linnea (Helsingin yliopisto, 2018)
    Yhä useampi ihminen etsii muutosta elämäntapaansa nykypäivän ympäristöongelmien ja kestävän kehityksen ajankohtaisuuden vuoksi ja jotkut haluavat jopa aktiivisesti vaikuttaa yhteiskuntaan. Ekokylät toimivat yhtenä mahdollisuutena elämäntavan muutokseen. Pro gradu -tutkielmani on kansatieteellinen tutkimus, jossa tarkastelen ekokylissä asuvien ja ekokylässä asumisesta kiinnostuneiden kokemusta ekokylän vaikutusmahdollisuuksista ja omasta vaikuttamisestaan. Teoriapohjana käytän aktiivisen kansalaisuuden käsitettä. Tutkimukseni voi kokea kuuluvan yhteiskuntaetnologian piiriin, sillä siinä käsitellyt asiat ovat yhteiskunnallisesti ajankohtaisia ja ruohonjuuritasolta vaikuttavia. Aineisto on kerätty kirjoituskutsun ja haastatteluiden avulla. Vastaajia on yhteensä 7, joista 5 ovat ekokylissä asuvia ja 2 ekokylistä kiinnostuneita henkilöitä. Aineiston analyysiosuudessa käsitellään vastaajien kokemusta ekokylästä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja sitä, minkälaisia vaikutusmahdollisuuksia ekokylä tarjoaa asukkailleen. Tarkastelun alla ovat myös muut vaikuttamisen keinot, vaikuttamattomuus sekä vaikuttamisen ja henkisen hyvinvoinnin suhde. Aineiston analyysimetodina toimivat teema-analyysi ja lähiluku. Tutkimuksen perusteella vastaajat kokevat, että ekokylä vaikuttaa toimimalla ekologisen elämäntavan esimerkkinä, oppimisympäristönä ja neuvonantajana yhteiskunnalle. Ekokylän ajatellaan myös omaavan mahdollisuuksia tulevaisuuden kehitykselle ja ekologisen muotivirtauksen edistämiselle. Lisäksi sen voidaan kokea vaikuttavan yksilöiden valintoihin. Kaikki vastaajat eivät kuitenkaan koe ekokylän merkitystä tärkeäksi, ja sen merkitys voidaan nähdä myös kokeiluna ja tietylle ihmisryhmälle sopivana elämäntavan toteuttamisen paikkana, jonka ideologia ei välttämättä voi kohota yhteiskunnan tasolle. Asukkailleen ekokylä tarjoaa vaikutusmahdollisuuksia ekologisen elämäntavan helpottajana ja uusien kokemusten kartuttajana. Yhteisössä voimaannutaan, kun eletään samankaltaisen arvomaailman omaavien ihmisten kanssa, jotka tukevat toisiaan, jakavat resursseja ja tieto-taitoa sekä vievät yhdessä arvojaan eteenpäin kylän ulkopuolelle. Vaikuttamisen voidaan kokea olevan helpompaa yhteisönä kuin yksilönä. Joillekin ekokylä on myös paikka, missä yksilö tulee nähdyksi ja kuulluksi paremmin kuin yhteiskunnan tasolla. Oman elämäntavan lisäksi vastaajat harjoittavat yhteiskunnallista vaikuttamista vapaaehtoistyön, poliittisen osallistumisen, lahjoittamisen, muiden kanssa keskustelemisen, ekokylän perustamisen, sosiaalisen median käytön ja seuraaviin sukupolviin vaikuttamisen kautta. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei kuitenkaan ole kaikille yhtä tärkeää ja jotkut vastaajat haluavat vain keskittyä omaan elämäänsä ja mahdollisesti vaikuttaa maailmaan pienten arkisten toimintojensa ja valintojensa kautta. Vaikuttamisen esteeksi voidaan kokea yhteiskunnan valta-asetelmat, jotka rajoittavat aktiivista kansalaisuutta. Yhteiskunnallista vaikuttamista ei haluta tehdä myöskään oman mielenterveyden kustannuksella, vaan halutaan vaikuttaa ja pohtia yhteiskunnallisia asioita siinä määrin, että voidaan henkisesti hyvin. Omatunto, ahdistus ja toivo ovat vaikuttavia tunteita ympäristöeettisessä pohdinnassa ja vaikuttamisen synnyssä sekä muutoksen teossa.
  • Koski, Jenni (Helsingin yliopisto, 2019)
    Alaikäisten lasten ja nuorten asema kansalaisina on erityinen: heillä on kansalaisen virallinen status mutta jäävät tästä huolimatta usein julkisen keskustelun ja yhteiskuntapoliittisen toiminnan ulkopuolelle. Lasten ja nuorten puolinaiseen kansalaisuuteen liittyvä problematiikka on saanut merkittävästi huomiota osakseen viimeisten vuosien aikana. Huomio on kiinnittynyt paitsi lasten oikeuksien toteutumattomuuteen myös nuorten poliittiseen passivoitumiseen. Myös koulutuspolitiikan kentällä on herätty keskusteluun ja sen tulos on konkretisoitunut niin peruskoulun kuin myös lukion uusissa opetussuunnitelmissa, joissa oppilaiden aktiivisuuden ja kansalaistaitojen korostuminen näkyy yhteiskuntaopin opetuksen varhaisemmassa aloittamisessa, lisääntyneinä yhteiskuntaopin kursseina sekä aktiivisen kansalaisuuden korostamisena aihekokonaisuuksissa ja laaja-alaisen osaamisen näkökulmassa. Erityisesti aktiivisen kansalaisen roolin opettaminen ja sen harjoittaminen näkyvät opetuksellisina päämäärinä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia aktiivisen kansalaisuuden ulottuvuuksia uuden opetussuunnitelman mukaisissa peruskoulun ja lukion yhteiskuntaopin oppikirjoissa lapsille ja nuorille tarjotaan. Tutkimusaineistona käytetään vuonna 2016 voimaan tulleiden opetussuunnitelmien mukaisia peruskoulun ja lukion yhteiskuntaopin oppikirjoja. Oppikirjatutkimuksen mukaan oppikirjoissa tiivistyy kyseisen aikakauden tiedot ja näkemykset ja ne ovat myös tarvittaessa herkkiä reagoimaan yhteiskunnallisiin muutoksiin. Oppikirjat rakentavat kuvaa siitä, minkälaisia kansalaisia koululaitoksen halutaan nykypäivän lapsista ja nuorista kasvattavan ja miten heidät nähdään ja miten heidän toivotaan toimivan osana ympäröivää yhteiskuntaa. Analyysimenetelmänä käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jota vahvistetaan diskurssianalyyttisillä otteilla. Analyysin tuloksena on kolme aktiivisen kansalaisuuden ulottuvuutta: kriittinen kansalaisuus, elämänpoliittinen kansalaisuus ja anti-passiivinen kansalaisuus. Analyysin tulokset osoittavat, että yhteiskuntaopin oppikirjoissa lapset ja nuoret nähdään aktiivisina kansalaisina – ei pelkästään tulevina kansalaisina. Heille tarjotaan rooleja, kuten kuluttaja, vaikuttaja ja mielenosoittaja, jotka ovat aiemmassa diskurssissa kuuluneet erityisesti aikuisille. Oppikirjat antavat ymmärtää, että lasten ja nuorten mielipiteillä, näkökulmilla ja valinnoilla on merkitystä ja vaikutusta. Aktiivinen kansalaisuus näyttäytyy kuitenkin januskasvoisena: oppikirjojen aktiivinen kansalaisuus on paitsi osallisuutta edistävä niin myös poissulkeva voima. Aktiivisen kansalaisuuden ihannoinnin kääntöpuolena nähdään kielteinen suhtautuminen passiiviseen kansalaisuuteen. Aktiivista kansalaisuutta tulee tavoitella mutta samalla on myös tiedostettava, että sen ulkopuolelle jäävät lapset ja nuoret voivat kokea epäkansalaisuuden tunnetta ja sitä kautta syrjäytyneisyyttä.
  • Kostet, Tea (Helsingin yliopisto, 2017)
    Recent international comparative studies have shown that the participation of the Finnish school children is weak. At the same time young citizens' social passivity has been an issue in the public debate. Research findings indicate that methods of civic education has been mainly adult organized. That is why the new National Core Curriculum (2014) highlights strongly student's agency and participation. Uutisluokka Project was started to promote children's social participation in media. This research studied children's agency and participation in that project. Children have chosen topics based on their personal interest and produced news shared in the social media and YLE websites. Children rarely get an opportunity to shape images of childhood produced by public media. However in the Uutisluokka project children themselves were shaping the discourse of childhood and constructed their own version of it. The audiovisual research data consisted of news reports and texts created by children, published in the Internet. Six media texts were taken in to a closer analysis. Content analysis was used as a research method and as a starting point which opened up possibilities thinking data with theory. The research question was how resistance was constructed in children's media texts. This study was based on sociologically oriented childhood studies where the participation was approached from the child's perspective. In children's texts multidimensional image of a child citizen was produced. Critical citizenship manifested as a resistance towards adult control as well as a need for protection. Resistance was manifested both implicitly and explicitly. As news reporters children commented critically on several school practises and the way school was run. Personality came out in these texts more than in every day school life. Responsibility, that The New National Core Curriculum highlights, was performed well. However, the role of autonomous self-guided student was also questioned. The ability of schools to apply current data on social issues was criticized. News reports functioned as a starting point of dialogue between children and adults. Power positions at school did not always allow equal discussion but the reporter role gave the children new subject positions. Finally, this study summarizes the practises that support or hinder children's agency at school. It's important that children may define their own citizenship. In public discussion there has not been room for that even though children's participation has more and more become a responsibility instead of a right.
  • Santala, Emmi (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyössä toimivien maahanmuuttajanaisten osallistumismotiiveja. Tarkka tutkimuskysymykseni on, millaisia motiiveja maahanmuuttajanaisilla on osallistua Punaisen Ristin vapaaehtoistyöhön. Tutkimuskysymyksiä oli alun perin kaksi, joista jälkimmäisen tarkoitus oli kartoittaa arvoja ja maailmankatsomusta ja sitä, millä tavalla ne mahdollisesti vaikuttavat osallistumismotiiveihin. Jälkimmäisen aineiston jäätyä ohueksi päätin sisällyttää tutkimukseen vain yhden tutkimuskysymyksen, ja käsitellä jälkimmäisen aineistoa vain esittelymielessä toisen pääluvun viimeisessä alaluvussa. Aineiston keräsin haastattelemalla englanniksi kuutta maahanmuuttajanaista, joista jokainen toimi haastatteluhetkellä vaihtelevalla aktiivisuudella Helsingin seudun Punaisen Ristin vapaaehtoistyössä erilaisissa toimintamuodoissa. Eri toimintamuotoja ovat kulttuurikahvila, kansainvälinen ensiapuryhmä sekä ystäväpalvelu. Haastateltavat ovat iältään 23–60-vuotiaita ja edustavat viittä eri kansallisuutta. Vain yksi heistä puhuu ensimmäisenä äidinkielenään englantia. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja haastatteluaineisto on analysoitu aineistolähtöisesti sisällönanalyysilla. Sisällönanalyysin perusteella syntyi yhteensä 14 alaluokkaa eli motiivit, jotka vastaavat tutkimuskysymykseeni maahanmuuttajanaisten vapaaehtoismotivaatiosta. Nämä motiivit esitellään tutkimuksen kahdessa pääluvussa. Analyysin lopuksi pääluokista syntyi neljä eri teoreettista käsitettä – aktiivikansalaisuus, merkitys, ulospäinsuuntautuneisuus ja subjektiivisuus –, jotka muodostavat motiiveille teoreettisen viitekehyksen, ja toisaalta myös selittävät, minkä tyyppiset motiivit ovat näille maahanmuuttajanaisille tärkeitä. Nämä teoreettiset käsitteet toimivat myös pääluvuissa otsikoina ja liittävät tutkimuksen kohteena olleen motivaation laajempaan tieteelliseen keskusteluun. Kokonaisuudessaan haastatteluiden punainen lanka on aktiivinen ihannekansalaisuus, jota Suomeen muuttanut siirtolainen pyrkii tavoittelemaan omalla toiminnallaan. Lisäksi merkityksellisyys ja toiminnan mahdollistama sosiaalisuus ovat haastattelujen johtavia teemoja. Haastateltavat ovat arvomaailmaltaan melko perinteisiä – muun muassa myötätunto, rehellisyys ja hyödyllisenä oleminen ovat heille tärkeitä –, mutta maailmankatsomukseltaan he edustavat enimmäkseen humanismia. Kaksi vapaaehtoista ilmoittaa, ettei usko Jumalaan lainkaan, kaksi ilmoittaa uskovansa omalla tavallaan, yksi ei ole varma ja yksi toteaa, ettei asialla ole väliä. Kristillistä taustaa löytyy lähes kaikilta, mutta sen tuomiin arvoihin tai oppeihin suhtaudutaan varsin heterogeenisesti. Vaikka oikeastaan kaikilla on humanistinen lähtökohta elämään, löytyy joukosta myös kiinnostusta esimerkiksi uususkonnollisuuteen.
  • Hellbom, Laura (Helsingin yliopisto, 2022)
    The purpose of this study is to examine classroom teacher students’ views on their civic competence. According to previous studies, teacher students have been found to have conservative values and they have participated in society through traditional ways. Teachers have found concerned towards political and social issues and that have been claimed to be the reason for young people’s passive participation in the society. The conception of an active citizen could be understood deeper by examining civic competence. The study was conducted as a qualitative theme interview study of six classroom teacher students. The interview themes were subjective civic competence, political participation and teacher as a social influencer. All of the interviews were recorded and transcribed. The analysis was accomplished using four-step phenomenography. According to the results, classroom teacher students perceived themselves being aware of societal and political issues. In the students’ perceptions the knowledge, the conversational skills and being aware of the teacher’s role were shown beneficial when improving the ability to deal with civic issues. The fear of influencing too much on pupil’s opinions affected negatively on students’ views of their own competence. The results show that the students saw themselves as active influencers both participating conventionally as well as being teachers but controversially, students evaluated their actions rather passive.