Browsing by Subject "aktiivisuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 30
  • Tschamurov, Viveka; Jauhiainen, Signe (Kela, 2019)
    Työpapereita
    Tässä työpaperissa tarkastellaan työttömyysturvan aktiivimallin toteutumista vuoden 2018 aikana. Tutkimus sisältää kuvailevaa analyysia muun muassa siitä, kuinka suuri osa on täyttänyt aktiivisuusehdon ja millä toimenpiteillä se on täyttynyt. Kaikista aktiivimallin piirissä olevista työmarkkinatuen saajista noin 40 prosenttia ja peruspäivärahan saajista hieman alle 30 prosenttia täytti aktiivisuusehdon lähes koko seuranta-ajan. Työmarkkinatuen saajista suurin osa täytti aktiivisuusehdon TE-palveluun osallistumalla, kun taas peruspäivärahan saajista suurin osa täytti sen työtuloilla. Jos henkilö ei täyttänyt aktiivisuusehtoa, hänen työttömyysturvaansa alennettiin seuraavalla tarkastelujaksolla. Suurimmalla osalla henkilöistä, jotka eivät täyttäneet aktiivisuusehtoa, tilanne oli alentamisesta huolimatta pysyvä jaksosta toiseen, ja vain pieni osa alennettua etuutta saaneista täytti aktiivisuusehdon. Lisäksi tutkimuksessa estimoitiin aktiivisuusehdon täyttymisen todennäköisyyttä eri sosioekonomisissa ja demografisissa ryhmissä. Tulosten mukaan erityisesti naisilla, nuorilla ikäryhmillä, puolison kanssa asuvilla, ulkomaan kansalaisilla ja asumistuen saajilla on keskimäärin suurempi todennäköisyys täyttää aktiivisuusehto. Vastaavasti iäkkäämmillä, pitkäaikaistyöttömillä, Uudellamaalla tai maakuntakeskuksissa asuvilla, työkyvyttömyyseläkettä hakeneilla tai toimeentulotuen saajilla on keskimäärin pienempi todennäköisyys täyttää aktiivisuusehto.
  • Pyöriä, O; Reunanen, M; Nyrkkö, H; Kautiainen, H; Pieninkeroinen, I; Tapiola, T; Lohikoski, P (Kela, 2015)
    Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 140
    Satunnaistettu seurantatutkimus Aktiivisuutta ja osallistumista tukeva fysioterapia aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuneiden alkuvaiheen kuntoutuksessa toteutettiin vuosina 2008–2013. Tutkimuksessa selvitettiin laaja-alaisia toimintakyvyn muutoksia ja kuntoutujien ja heidän omaistensa kokemuksia sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttöä aktivoivassa ja perinteisessä fysioterapiassa. 108 osallistumiskriteerit täyttänyttä kuntoutujaa satunnaistettiin aktivoivan ja perinteisen fysioterapian ryhmiin. Aktivoivan fysioterapian ryhmän kuntoutus tuki kuntoutujien aktiivista osallistumista ja kotiutumista. Seurannan aikana molempien ryhmien toimintakyky parani eikä ryhmien välillä ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Aktivoiva ryhmä käytti perinteiseen ryhmään verrattuna puolet vähemmän perusterveydenhuollon laitoshoitopäiviä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Perusterveydenhuollon kuntoutujakohtaiset kustannukset vuodessa olivat aktivoivassa ryhmässä 1 200 € perinteistä ryhmää pienemmät. Alkuvaiheen kuntoutuksen intensiivisyys, suunnitelmallinen seuranta ja moniammatillinen työote molemmissa ryhmissä on saattanut vaikuttaa tuloksiin. Aktiivisuutta tukeva fysioterapiaote oli vakiintunut fysioterapeuttien toimintatavaksi, mikä vähensi intervention vertailtavuutta ryhmien välillä. Kuntoutujien kokemukset haastavat fysioterapeutit syventämään moniammatillista yhteistyötä ja siirtämään painopistettä kuntoutujan elinympäristöön ja sosiaaliseen osallistumiseen. Tulevaisuudessa AVH-kuntoutusta tulisi tutkia myös tarkastelemalla, voidaanko kuntoutuksella ehkäistä sairauden uusiutumista ja siten vaikuttaa AVH:sta johtuviin terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin.
  • Roos, Margareta (University of Helsinki, 1950)
  • Lehti, Evalotta (University of Helsinki, 1993)
  • Luther, Fred (University of Helsinki, 1945)
  • Romberg, Christine Linnéa (2008)
    Studien har sin utgångspunkt i storlekens betydelse samt i teorin om socialt kapital, och syftet är att besvara två huvudfrågeställningar: 1. Hur påverkas föreningsaktiviteten och församlingsaktiviteten av enheternas (det vill säga kommunens och församlingarnas) storlek? 2. Kan man anta att ett starkt socialt kapital i form av föreningsaktivitet stöder den kyrkliga aktiviteten och motverkar utträdet ur kyrkan? För att kunna svara på frågorna har samband mellan ett antal variabler testats genom statistiska metoder. Datamaterialet består av Forskningsprojektet KommunFinland2004:s data, samt statistik från Kyrkans forskningscentral och gäller 47 kommuner i Finland. Studien rör sig på aggregerad nivå, vilket gör att man endast dragit slutsatser om beteendet inom grundenheterna, det vill säga kommunen och kyrkan i Finland. Resultaten visar att storleken har en inverkan på föreningsaktiviteten och församlingsaktiviteten. Ju större kommun det är frågan om, desto mindre är förenings- och församlingsaktiviteten. Däremot stöder inte ett starkt socialt kapital i form av föreningsaktivitet den kyrkliga aktiviteten, inte heller motverkar det utträdet ur kyrkan. Däremot har församlingsstorleken en relevant betydelse för utträdet ur kyrkan. De viktigaste källorna är Robert Dahls och Edward Tuftes bok Size and Democrazy, Robert Putnams böcker Bowling Alone och Den fungerande demokratin, samt Sociala fällor och tillitens problem av Bo Rothstein.
  • Vepsäläinen, Milja (Finnish Environment Institute, 2012)
    Monographs of the Boreal Environment Research 41
    Soil microorganisms mediate central reactions of element cycles in a heterogenic environment characterized by discontinuity of energy, nutrients, and water together with sharp pH gradients. They are diverse in species, numerous in quantity and possess a multitude of functions. One gram of soil may contain 10x109 microbial cells; for comparison, the Earth has only 7x109 human inhabitants. Species richness, evenness and composition in soils is impossible to measure, and therefore a convenient means of characterising soil microorganisms is to measure the type and rate of reactions occurring.The aim of this work was to develop a rapid, sensitive method to measure the activities of a set of soil enzymes simultaneously in a small scale. In the method, homogenized soil suspensions are investigated using fluorescent substrate analogues freeze-dried onto multiwall plates. It was shown that extraction of enzymes from soils produced inconsistent and unpredictable yields of the various activities and was therefore not applied as a pretreatment. Applicability of the method was evaluated by characterising soils treated with different agricultural practices, supporting a variety of crop plants and with fluctuating seasonal attributes. Bulk samples from experimental sites established both in agricultural and forest soils were utilized. Details of method development and of the effects of different treatments on enzyme activity pattern and on individual enzyme activities are discussed.The effects of eight crop plants, peat amendment and two consecutive sampling years yielded significant differences in soil extracellular enzyme activities. The effect of crop plants was most pronounced: eight of the measured ten activities yielded statistically significant differences in both years. The activities differed between years for six enzymes. The effect of peat was slight and was observed only two years after the addition. In another experiment, green or composted plant residues tended to enhance the activities of enzymes compared with chemical fertilizers, although the effect was not consistent. Forest soils usually yielded higher specific activities than field soils and the enzymes showed higher potential activities under alder than under pine. Temporal fluctuations of enzyme activities were also studied.Cluster analysis was utilized for data analysis in order to combine all measured attributes and to reveal the differences in the entire pattern, even though the differences in individual enzyme level were not statistically significant and the enzyme activities often correlated with each other.Due to the multitude of processes and functions, together with the wide taxonomic diversity in soils, method development in soil microbiology is still a major challenge. Interpretation of results usually requires a reference comparison. The method developed in the present study is proposed to be used as a sensitive measure of soil functional activity.
  • Hinkka, Harri (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielma käsittelee kasvien lignoselluloosaa yleisellä tasolla painottuen kuitenkin melko vähän hyödynnetyn, mutta toisiksi runsaimmin luonnosta löytyvän makromolekyylin, ligniinin rakenteeseen, synteesiin sekä hajoamisreaktioihin. Tämän lisäksi tarkastellaan lignoselluloosassa esiintyvien esterisidosten merkitystä ligniinien sekä hiilihydraattien välillä. Lignoselluloosassa esiintyvien esterisidosten roolista on vielä paljon selvitettävää, sillä nämä sidokset ovat sekä lignoselluloosan rakenteen että sen biokatalyyttisen hajottamisen kannalta merkittäviä. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään lignoselluloosan koostumus, jonka jälkeen esitellään lyhyesti jo paremmin tutkitut selluloosa ja hemiselluloosa ja keskitytään pääasiassa ligniiniin, ligniini-hiilihydraatti komplekseihin (LCC) sekä näiden rakenteiden syntyyn ja entsymaattiseen hajottamiseen. Esittelyssä käsitellään lisäksi keskeisiä entsyymeitä, jotka näiden rakenteiden hajottamiseen osallistuvat. Kokeellisessa osuudessa keskityttiin entsymaattisella puolella pelkästään esteraaseihin. Tutkittavana ferulasokeriseos-malliaineen esterisidosten hajottaminen pääasiassa neljällä esteraasilla (AnFAE A, B, C ja D). Malliaine syntetisoitiin ferulahaposta ja metyyli-α-D-glukopyranosidista suojaamalla vain ferulahaposta ylimääräinen hydroksi-ryhmä ja antaen reaktion vapaasti substituoida sokerin vapaita ryhmiä luoden isomeerisen metyyli feruloyyli-α-D-glukopyranosidiseoksen, jossa ferulahappo on sitoutunut esterisidoksella joko sokerin 2-, 3-, 4-, tai 6-asemaan. Malliaineen lisäksi tutkittiin esteraasien aktiivisuutta ja substraattispesifisyyttä käyttäen substraattina kymmenetä erityyppistä kanelihapon metyyli- tai etyyliesteriä.
  • Pentikäinen, Santtu (Helsingin yliopisto, 2019)
    Uhanalaisten lajien suojelussa käytetään usein luontoon palauttamista, jossa populaatioita pyritään vahvistamaan kasvattamalla yksilöitä kasvatuslaitoksessa ja vapauttamalla ne sen jälkeen luontoon. Luontoon palauttaminen kuitenkin usein epäonnistuu, koska laitoskasvatus alentaa yksilöiden kelpoisuutta luonnossa. Syyksi arvellaan geneettistä laitosolosuhteisiin sopeutumista eli laitostumista, jota tapahtuu lohikaloilla jo ensimmäisten laitoskasvatettujen sukupolvien aikana. Laitoskasvatetut yksilöt eroavat usein luonnonyksilöistä muun muassa käyttäytymisominaisuuksiltaan. Kuitenkaan laitostumisen taustalla olevia biologisia mekanismeja ei tunneta riittävän tarkasti. Tutkin työssäni, vaikuttaako laitostuminen uhanalaisen kirjolohen (Oncorhynchus mykiss) käyttäytymiseen jo ensimmäisen laitossukupolven aikana. Vertailin luonnonyksilöiden risteytyksistä peräisin olevien, vuoden ikäisinä Oregonin Wilson-jokeen vapautettujen laitoskasvatettujen kirjolohien jälkeläisiä saman populaation luonnonkirjolohien jälkeläisiin. Emoyksilöiden kasvuympäristöt erosivat toisistaan hedelmöityksestä poikasvaiheeseen, ja niiden tässä työssä tutkitut jälkeläiset kasvatettiin yhdenmukaisessa laitosympäristössä perheryhmittäin. Selvitin laitoskasvatuksen aiheuttamia käyttäytymiseen kohdistuvia muutoksia vertailemalla luonnonemojen poikasten ja laitosemojen poikasten käyttäytymistä Oregonin osavaltion yliopistolla toteutetuissa käyttäytymiskokeissa. Tutkimuskysymyksinä oli, erosivatko laitostaustaiset kirjolohenpoikaset luonnontaustaisista käyttäytymisen perusteella, missä eri käyttäytymispiirteissä erot näkyivät, ja miten erot ilmenivät ryhmien välillä. Hierarkkisella koejärjestelyllä, jossa perheet edustivat riippumattomia toistoja eri emoryhmien sisällä, ja poikaset riippumattomia toistoja eri perheiden sisällä, pystyin erottamaan emoyksilöiden kasvuympäristön vaikutukset mahdollisista sukulaisuuden vaikutuksista poikasten käyttäytymiseen. Tulosten perusteella laitostaustaisten perheiden poikaset uivat vähemmän aktiivisesti ja söivät harvemmin kuin luonnontaustaisten perheiden poikaset. Koska kasvatus- ja koeympäristöt eivät eronneet poikasryhmien välillä, havaitut erot olivat peräisin eri elinympäristöissä (laitos ja luonto) kasvaneiden emopopulaatioiden perinnöllisistä käyttäytymiseroista, mikä viittaa laitosemopopulaatiossa tapahtuneeseen geneettiseen laitostumiseen. Tämä osoittaa, että kirjolohen käyttäytymiseen kohdistuu laitoskasvatuksessa valintaa, joka poikkeaa luonnossa tapahtuvasta valinnasta ja johtaa luontoon palautettavan kirjolohen käyttäytymisen muutokseen jo yhden laitossukupolven aikana. Laitoskasvatuksen aiheuttama aktiivisuuden väheneminen saattaa heikentää yksilöiden kykyä hankkia ravintoa luonnossa tai löytää suojapaikkoja saalistuspainetta vastaan, ja siten selittää luontoon palauttamisen jälkeen havaittua kelpoisuuden alenemista. Luonnossa lisääntyessään laitoskasvatetut yksilöt saattavat lisätä haitallisten käyttäytymisominaisuuksien yleisyyttä luonnonpopulaatiossa. Tutkimukseni perusteella uhanalaisten populaatioiden suojeluun tähtäävässä laitoskasvatuksessa tulee huomioida laitostumisen aiheuttamat yksilöiden käyttäytymiseen kohdistuvat muutokset, jotka näkyvät jo ensimmäisessä luontoon palautettavassa laitossukupolvessa. Kasvatusolosuhteiden tulisi jäljitellä luonnonympäristöä mahdollisimman hyvin, jotta käyttäytymiseen kohdistuvat valintapaineet pysyisivät luonnonmukaisina. Näin geneettisen laitostumisen vaikutukset jäisivät vähäisiksi ja laitoskasvatettu populaatio pysyisi luonnonpopulaation kaltaisena. Kehittämällä kasvatusolosuhteita tutkimukseen perustuen on mahdollista parantaa luontoon palautettavien yksilöiden kelpoisuutta luonnossa ja siten suojeltavan populaation elpymistä ja luonnonvaraisena säilymistä. Käyttäytymisvaste laitostumiseen voi olla laji- tai populaatiokohtaista, joten laitoskasvatuksen vaikutuksia käyttäytymiseen tulisi tutkia useilla eri lajeilla.
  • Pulkki, Petri (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkimuksen tavoitteena on selvittää taloudellisesta näkökulmasta, kuinka tärkeänä yksityinen metsäomistaja pitää metsäomaisuuttaan. Tarkoituksena on tuoda esiin metsä yhtenä omaisuuslajina ja selvittää kyseisen omaisuuslajin merkitys ja hyödyntäminen metsänomistajan näkökulmasta, niin sijoitusmuotona, kuin osana kokonaisvarallisuutta. Tutkimuksen pääasiallinen tarkoitus oli kerätä tietoa ja tarkastella millaisia Danske Bankin metsänomistaja-asiakkaat ovat. Mitkä ovat heidän metsänomistuksen motiivit ja tavoitteet sekä kuinka tärkeänä omaisuuslajina ja talouden turvaajana he metsäomaisuutta pitävät. Tutkimuksen perusjoukko koostui Danske Bank Oyj:n metsänomistajista, joilla oli metsätili. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Kyseessä oli kvantitatiivinen tutkimus, jossa empiiristä havaintoaineistoa tarkastelemalla ja analysoimalla kerättiin informaatiota yksityismetsänomistajien metsään liittyvistä taloudellisista arvostuksista ja metsän taloudellisesta hyödyntämisestä. Lisäksi selvitettiin metsäomistaja-asiakkaiden pankkipalveluihin liittyviä arvostuksia ja tarpeita. Havaintoaineistoa tarkasteltiin aineistosta muodostettujen luokkien sekä muiden demografisten taustapiirteiden perusteella. Aineiston luokat määriteltiin vastaajien iän, omistamansa metsäpinta-alan ja metsän hoitamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän aktiivisuuden mukaan. Tarkastelun keskeisimpänä kohteena oli metsänomistajien aktiivisuus. Aktiivisuutta pyrittiin analysoimaan logistisen regressiomallin avulla. Tavoitteena oli selvittää mitkä tekijät vaikuttivat metsänomistaja-asiakkaan aktiivisuuteen. Havaintoaineistoon sovitettujen logististen regressiomallien perusteella havaittiin metsäpinta-alan koolla sekä sukupuolella olevan tilastollisesti merkitsevä vaikutus aktiivisuuteen. Tutkimuksesta keräämään aineiston perusteella voidaan todeta metsäomaisuudella olevan taloudellista turvaa tuova vaikutus. Metsäomaisuus aiotaan säilyttää suvussa ja siirtää myöhemmin nuoremmille sukupolville. Virkistysarvoja ja sen tuomaa taloudellista turvaa sekä sieltä saatavia puukauppatuloja arvostetaan. Metsillä on myös merkittävää tunnearvoa ja useat metsänomistajat, kokevatkin vaalivansa sukunsa perintöä. Tutkimuksessa havaittiin, että metsiä arvostettiin sijoituskohteena. Valtaosa metsänomistaja-asiakkaista oli tyytyväinen metsäomaisuuteensa sijoituskohteena. Metsänomistajat ovat tämän kyselytutkimuksen mukaan varovaisia sijoittajia, jotka ennemminkin haluavat turvata omaisuutensa, kuin kerryttää sille tuottoa riskisesti. He omistavat keskimääräistä huomattavasti enemmän metsää, ja ovat jossain määrin tietoisia metsänsä taloudellisesta arvosta.
  • Erkinaro, Eino K. (University of Helsinki, 1957)