Browsing by Subject "akustinen fonetiikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Lennes, Mietta; Stevanovic, Melisa; Aalto, Daniel; Palo, Pertti (2015)
    Pitch analysis tools are used widely in order to measure and to visualize the melodic aspects of speech. The resulting pitch contours can serve various research interests linked with speech prosody, such as intonational phonology, interaction in conversation, emotion analysis, language learning and singing. Due to physiological differences and individual habits, speakers tend to differ in their typical pitch ranges. As a consequence, pitch analysis results are not always easy to interpret and to compare among speakers. In this study, we use the Praat program (Boersma & Weenink 2015) for analyzing pitch in samples of conversational Finnish speech and we use the R statistical programming environment (R Core Team, 2014) for further analysis and visualization. We first describe the general shapes of the speaker-specific pitch distributions and see whether and how the distributions vary between individuals. A bootstrapping method is applied to discover the minimal amount of speech that is necessary in order to reliably determine the pitch mean, median and mode for an individual speaker. The scripts and code written for the Praat program and for the R statistical programming environment are made available under an open license for experimenting with other speech samples. The datasets produced with the Praat script will also be made available for further studies.
  • Koivisto, Emma (Helsingin yliopisto, 2022)
    Niin kutsuttu helsinkiläinen ässä on 1800-luvulta lähtöisin oleva sosiolingvistinen ilmiö, jonka mukaan helsinkiläisillä suomen kielen puhujilla on muualla Suomessa asuvia terävämpi, sihisevämpi [s]-äänne. Ilmiön pitkästä historiasta huolimatta siitä ei ole aiemmin tehty foneettista tutkimusta joka selvittäisi, onko helsinkiläisten puhujien tuottama [s]-äänne akustisesti tarkasteltuna tavallista suomen kielen [s]-äännettä terävämpi. Tämän maisterintutkielman tavoitteena on tarkastella helsinkiläisten puhujien tuottamia [s]-äänteitä akustisin menetelmin. Tutkielmassa selvitetään, mitkä tekijät vaikuttavat pitkän [s]-äänteen terävyyteen, onko terävyydessä eroa mies- ja naispuhujien välillä ja ovatko helsinkiläisten tuottamat [s]-äänteet tavanomaista terävämpiä akustisesti mitattuna. Aineistona käytettiin Kielipankin tarjoaman Helsingin puhekielen pitkittäiskorpuksen vuonna 2013 kerättyä osakorpusta. Koehenkilöitä oli 13 ja heidän puheestaan poimittuja, analysoitavia pitkiä [s]-äänteitä 622 kpl. Pitkistä [s]-äänteistä mitattiin Centre of Gravity -arvo (COG), joka kuvaa, mille taajuusalueelle [s]-äänteen energia on keskimääräisesti sijoittunut. Kyseisen arvon voidaan ajatella kuvaavan [s]-äänteen terävyyttä, sillä terävässä [s]-äänteessä energia on sijoittunut korkeille taajuuksille ja vähemmän terävässä eli ääntöpaikaltaan takaisemmassa [s]-äänteessä matalammille taajuuksille. Työssä tarkasteltiin puhujan ominaisuuksien (sukupuoli, ikä, koulutustausta) sekä pitkää [s]-äännettä edeltävän vokaalin ominaisuuksien (etisyys/takaisuus, suppeus-/väljyysaste sekä pyöreys/laveus) vaikutusta [s]-äänteen COG-arvoon. Lisäksi tarkasteltiin COG-arvoltaan erityisen korkeiden (COG-arvo yli 6000 Hz) pitkien [s]-äänteiden osajoukkoa ja sitä, mitkä tekijät olivat COG-arvoltaan erityisen korkeiden [s]-äänteiden taustalla. Pitkästä [s]-äänteestä mitatun Centre of Gravity -arvon korkeuteen vaikuttivat vähintään tilastollisesti merkitsevästi niin puhujan sukupuoli, ikä, koulutustausta kuin [s]-äännettä edeltävän vokaalin etisyys/takaisuus, suppeus-/väljyysaste kuin sen pyöreys/laveus. COG-arvoltaan kaikista korkeimmat pitkät [s]-äänteet löydettiin ammattikoulutaustaisilta keski-ikäisiltä naispuhujilta edeltävän vokaalin ollessa etinen, lavea ja suppea tai puolisuppea. Naisten tuottamien [s]-äänteiden COG-arvo oli korkeampi kuin miesten, mikä tukee käsitystä, jonka mukaan helsinkiläinen ässä on erityisesti naisten puheen piirre. Tämän tutkimuksen perusteella ei voida todeta, että helsinkiläisten tuottamat [s]-äänteet olisivat keskimääräistä suomen [s]-äännettä terävämpiä, sillä aineistoon sisältyi niin Centre of Gravity -arvon kuin auditiivisen arvion perusteella monenlaisia pitkiä [s]-äänteitä. Mukana oli kuitenkin myös useita COG-arvoltaan hyvin korkeita ja auditiivisesti arvioituna hyvin teräviä [s]-äänteitä, mikä puolestaan viittaa sekä siihen, että COG-arvo olisi kelvollinen mittari [s]-äänteen terävyyden tarkastelemiseksi että ennen kaikkea siihen, että helsinkiläisellä ässällä voisi olla myös foneettista pohjaa.
  • Lohi, Noora (Helsingin yliopisto, 2020)
    Aikaisemmassa tutkimuksessa on huomattu, että osa autismin kirjon diagnoosin saaneista puhujista tuottavat prosodialtaan epätyypillistä puhetta. Tällaisia puhetyylejä on subjektiivisten havaintojen perusteella ainakin kolme. Tässä tutkielmassa oli tavoitteena selvittää, löytyykö näitä puhujatyyppejä datasta, ja onko sen selvittämiseen kehitetty metodi toimiva. Lisäksi autistista puhetta verrattiin kontrolliaineistoon. Puheen prosodia pitää sisällään puheen suprasegmentaaliset, eli tavua pidempikestoiset elementit. Prosodian avulla puhetta jäsennellään järkeviksi informaatiokokonaisuuksiksi, ja sen keinoin puhuja voi ilmaista tunnetilojaan ja asenteitaan. Toisin sanoen puheen prosodisten piirteiden oikeaoppinen tuottaminen sekä havaitseminen on tärkeää keskustelijoiden välisen yhteisymmärryksen kannalta. Autismin kirjo kattaa monta neurokehityksellistä häiriötä, joille kaikille on ominaista kommunikoinnin haasteet. Autististen henkilöiden on todettu käyttävän puheessaan poikkeavia prosodisia piirteitä. Heidän puhettaan on kuvailtu perinteisesti joko monotoniseksi tai laulumaiseksi. Aineistona käytettiin autististen poikien (n = 7) autenttisista ryhmäterapiatilanteista nauhoitettuja äänitallenteita, sekä tutkimusta varten konstruoitua äänitallennetta neurotyypillisesti kehittyneiden suomenkielisten varhaisnuorten poikien (n = 6) keskustelutilaisuudesta. Tutkimus oli kvantitatiivinen, ja se koostui akustisesta analyysistä sekä tilastollisesta tarkasteluosuudesta. Äänitallenteista eroteltiin puhunnokset puhujan mukaan, ja puhunnoksista mitattiin perustaajuuden muutoksen määrä ajassa, perustaajuusvaihtelu, puhunnoksen pituus, fonaation kesto, puhenopeus sekä narinan suhteellinen osuus. Ensin autismikirjon poikien puhetta verrattiin keskenään perustaajuuden muutoksen (per sekunti) ja perustaajuusvaihtelun suhteen. Näiden tulosten perusteella heidät jaettiin kolmeen ryhmään, joiden eroja lähdettiin tarkemmin selvittämään sekä pääkomponenttianalyysin keinoin että tarkastelemalla eroja tilastollisin keinoin. Tämän lisäksi autismikirjon ryhmän tuloksia verrattiin kontrolliryhmän tuloksiin. Tutkimuksessa saatiin selville, että autistikirjon puheaineistosta löytyi kolme prosodisesti erilaista puhujatyyppiä, ja uusi metodi, jossa verrataan puheen perustaajuuden muutosta ajassa perustaajuuden vaihteluun, vaikuttaa tulosten perusteella lupaavalta. Lisäksi autismikirjon ja kontrolliryhmän välillä löytyi tilastollisesti merkitseviä eroja kaikkien muiden muuttujien paitsi puhenopeuden suhteen. Jatkossa tutkimusta voisi kehittää suuremmalla otoskoolla, ja lisäämällä akustisia muuttujia aineistoon. Olisi myös mielenkiintoista tutkia, erottaako naiivi kuulija prosodiatyypit toisistaan, ja mikä hänen havaintoonsa vaikuttaa. Lisäksi on epäselvää, onko ilmiö universaali vai kielikohtainen.
  • Tieaho, Elina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Goals: The aim of this study was to examine the effects of vocal fold augmentation on the acoustic and perceptual aspects of voice among the elderly. Vocal fold atrophy caused by aging can be treated surgically by injecting temporary substance into the vocal folds. This study examined the acoustic and perceptual effects of vocal fold augmentation on patients with atrophy. Methods: This retrospective study consisted of acoustic analysis and perceptual evaluation of 13 patients diagnosed with vocal fold atrophy. All 13 patients had undergone a vocal fold augmentation with the temporary injection material CaHA. All 13 were recorded and analysed twice (before and after treatment) and a few subjects were recorded and analysed in a third, follow-up session. All recordings and analyses were made by a standard procedure. The repeated acoustic measures consisted of fundamental frequency (F0), jitter, shimmer and HNR. The perceptual evaluations were made by two experienced speech therapists who rated the voice samples using the GRBAS scale. Statistical tests using data before and after the vocal fold augmentation were completed for each parameter. Statistical analysis was performed using the Wilcoxon signed-rank test for fundamental frequency (F0), jitter, shimmer and HNR. The perceptual ratings were likewise analysed statistically by Wilcoxon signed-rank test. Results and conclusion: There was no significant difference between pre- and post- acoustic parameters (F0, jitter, shimmer, HNR). Individual differences in the acoustic parameters between the repeated measures showed improvement on several subjects. These improvements were not significant enough due to the small sample size. From the perceptual ratings with the GRBAS scale only Strain showed statistical significance as a treatment outcome. The findings of this study showed varying results of the effect of vocal fold augmentation on both the acoustic and perceptual aspects of voice among the elderly. This study revealed new information about the fundamental frequency (F0) of the elderly Finnish speakers. Several studies on different languages have reported the rising of the F0 among the elderly but similar studies with Finnish speakers have not been conducted before. The preliminary data of the decrease in fundamental frequency on some subjects after treatment suggest that vocal fold augmentation has been effective. Future research should involve versatile acoustic parameters together with the perceptual and self-evaluations.