Browsing by Subject "allianssi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Nurmilaukas, Eero (Helsingin yliopisto, 2022)
    Allianssimalli on kasvattanut suosiotaan rakennushankkeen toteutusmuotona 2000-luvulla. Allianssimallilla tarkoitetaan rakennushankkeen toteutusmuotoa, jossa tilaaja ja palveluntuottajat vastaavat rakentamisen lisäksi hankkeen suunnittelusta, aikatauluista, kustannuksista ja laadusta yhteisesti ja jakavat hankkeen mahdollisuudet ja riskit keskenään. Tilaajan keskeisenä tehtävänä on valita palveluntuottajat hankkeen ominaispiirteiden mukaisesti. Allianssin on perinteisesti katsottu soveltuvan erityisesti suuriin ja vaativiin hankkeisiin, joihin liittyy luontaisesti paljon riskitekijöitä. Hankemallin etuina on pidetty parempaa tuottavuutta ja ennustettavuutta perinteisiin projektimalleihin verrattuna. Rakennusteollisuus ry. julkaisi keväällä 2020 allianssirakentamista koskevat yleiset sopimusehdot liitteineen. Tutkielmassani selvitän, kuinka rakentamista koskeva suoritushäiriöitä koskeva arviointi tapahtuu allianssin yleisten sopimusehtojen (RT 103199) mukaisesti ja toisaalta, kuinka suoritushäiriöistä aiheutuvat seuraamukset huomioidaan allianssin yleisten sopimusehtojen mukaisessa kannustinjärjestelmässä. Tarkasteluni keskittyy rakennushankkeissa tyypillisesti ilmeneviin suoritusvirheisiin eli suoritusta koskevaan virheeseen, viivästykseen ja lisä- ja muutostöihin. Arvioinnissa huomioin hankkeen kannalta keskeisten oikeus- ja toimintaperiaatteiden sekä huomautus- ja reklamaatiovelvollisuuden merkityksen. Lisäksi allianssirakentamiseen liittyy kysymys vakuuttamisvelvollisuudesta, jota käsittelen työssäni. Tutkimuskysymyksen valintaan vaikutti hankkeen ajankohtainen asema yleisten sopimusehtojen julkaisun myötä sekä tekemäni huomio, jonka mukaan osapuolten mahdollisuuksia turvautua vahingonkorvaukseen keskinäisten sopimusriskien jakamisessa on yleisin sopimusehdoin rajoitettu. Tutkielman johtopäätöksenä totean, että allianssi asettaa osapuolille merkittävän yhteistoimintavelvoitteen, jossa allianssin toimintaa ohjaavat keskeisellä tavalla yhteiset tavoitteet ja niitä koskevat mittarit. Osapuolten suoriutumista seurataan hankkeen kaupallisten ehtojen avulla, jonka kautta hankkeen keskeisiä riskejä tasataan palkkioiden ja palkkionvähennysten kautta. Palkkiot ja palkkionvähennykset ovat osapuolille lähtökohtaisesti yhteisiä. Suoritushäiriöistä aiheutuvat virheet tulevat lähtökohtaisesti korvattavaksi hankkeen korvattavina kustannuksina, jonka vuoksi ne tasaavat vain rajatusti suoritushäiriöistä syntyviä seuraamuksia. Osapuolilla on mahdollisuus myös poiketa yhteisestä riskienjaosta yksilöllisin sopimusehdoin, mutta tällöin riskienjako voi luoda jännitteitä yksilöllisten sopimusehtojen ja allianssin yleisten sopimusehtojen välille.
  • Puhakka, Kaisa (Helsingin yliopisto, 2018)
    Nettiterapioilla tarkoitetaan Internetin kautta välitettyjä hoitomuotoja, joilla pyritään vastaamaan erityisesti psykoterapiapalvelujen saatavuusongelmaan. Tutkimusten mukaan terapeutin tuella varustetut nettiterapiaohjelmat tuottavat pelkkiä oma-apuohjelmia parempia hoitotuloksia. Suhteen merkitys ja muoto eivät kuitenkaan välttämättä vertaudu suoraan kasvokkaisen psykoterapian terapeuttiseen suhteeseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka haastatellut nettiterapian asiakkaat kokivat terapeuttisen suhteen ja sen muodostumisen minimaalisen tuen kognitiivis-behavioraalisessa nettiterapiassa (ICBT), ja millaisia terapeuttisen tuen tarpeita heillä mahdollisesti olisi ollut. Teoreettinen tausta koostuu terapeuttiseen suhteeseen liittyvästä tutkimuksesta, tuetun tilivelvollisuuden mallista (Supportive Accountability) ja välittyneen vuorovaikutuksen ilmiöitä koskevasta kirjallisuudesta. Tutkimuksessa käytetty metodologia on tulkitseva fenomenologinen analyysi, jonka tarkoituksena on tutkia tiettyjen tapahtumien merkityksiä osallistujille. Aineisto koostuu kuudesta puhelinhaastattelusta. Haastateltavat olivat käyneet läpi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämän ja ylläpitämän, lievän ja keskivaikean masennuksen hoitoon tarkoitetun nettiterapiaohjelman. Tulosten mukaan keskeistä onnistuneelle nettiterapiakokemukselle oli allianssin eli terapeuttisen yhteistyösuhteen muodostuminen itse terapiaohjelmaan, ja terapiaohjelman keskeisten tavoitteiden jäsentely ja sitominen asiakkaan omiin, laajempiin tavoitteisiin. Tällöin asiakkaat kokivat myös terapiaohjelman tehtävät itselleen mielekkäinä. Nettiterapeutin tuki näyttäytyi parhaimmillaan turvaa tuovana, taustalla olevana tukena joka mahdollisesti syvensi asiakkaan omaa reflektiota ja toi henkilökohtaisuuden tuntua terapiaohjelmaan. Negatiivisissa kokemuksissa allianssin muodostuminen terapiaohjelman kanssa ei onnistunut, ja vuorovaikutus nettiterapeutin kanssa koettiin liian vähäiseksi ja terapiasuhde liian etäiseksi. Nämä haastateltavat jäivät kaipaamaan henkilökohtaisuuden tuntua nettiterapiaan. Keskeisimmät ongelmat näyttäytyivät etenkin tavoitteiden jäsentymättömyytenä, tehtävien epämielekkyytenä tai roolien epäselvyytenä, joihin nettiterapeutin tukea olisi kaivattu. Kaiken kaikkiaan haastateltavien nettiterapiakokemusten mukaan keskeisin puute liittyi erilaisten tuen tarpeiden tunnistamiseen ja niihin reagoimiseen nettiterapeutin aloitteesta. Lisää tutkimusta tarvittaisiin etenkin siitä, kuinka erilaisia terapeuttisen tuen tarpeita olisi mahdollista tunnistaa ja kuinka terapeuttista tukea olisi mahdollista kohdentaa oikeaan aikaan ja oikeille henkilöille.