Browsing by Subject "alueellinen integraatio"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Rantanen, Mari (1999)
    Euroopan unionin laajentumista itään on totuttu pitämään Euroopan unionin osalta poliittisena päätöksenä. On Euroopan unionin etu, että sen lähialueiden poliittiset ja taloudelliset olot ovat vakaat. Talouden näkökohtia on käytetty lähes yksinomaan puolustelemaan laajentumisen toteutuksen pitkää ja epämääräistä aikataulua. Keski- ja Itä-Euroopan maat olisivat nettohyötyjiä oikeutettuina huomattaviin tulonsiirtoihin Euroopan unionin maatalous- ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa. Laajentumisen toteuttamista luonnehtii vaiheittaisuus. Toistakymmentä Keski- ja Itä-Euroopan maata on tarkoitus hyväksyä jäseniksi yksitellen tai usean maan ryhmissä ennalta määräämättömällä aikavälillä. Työn tarkoituksena on tutkia, onko talouden näkökulmasta määriteltävissä Euroopan unionille optimaalista ajoitusta vaiheittaisen laajentuminen toteuttamiseksi. Philippe Martinin ja Gianmarco Ottavianon artikkeliin "The Geography of Multispeed Europe" perustuen tarkastellaan alueellisen integraation vaiheittaisen laajentumisen vaikutuksia yritysten maantieteelliselle sijainnille. Tarkastelun lähtökohta on epätäydellisessä kilpailussa, jota edustaa monopolistisen kilpailun sektori, joka valmistaa eriytyneitä tuotteita ja jonka tuotannossa vallitsevat kasvavat skaalatuotot. Alueellisen integraation laajentumisen vaiheittainen eteneminen mallinnetaan Philippe Martinin artikkeliin "A Sequential Approach to Regional Integration: The European Union and Central and Eastern Europe" pohjautuen. Alueellisen integraation laajentumisen etenemistä kuvataan tyylitellyllä pelillä. Osoitetaan, että alueellisen integraation paras, "first best", strategia saattaa johtaa laajentumisen epäonnistumiseen. Tietyillä ehdoilla pienet integraation ulkopuoliset maat kieltäytyvät integraation jäsenyydestä ja vapaamatkustavat alueellisen integraation suhteessa suurella koolla ja vähäisenä protektionismilla. Molempien mallien pääasiallinen tulos on, että pitkä siirtymävaihe vaarantaa laajentumisen onnistumisen.
  • Zhang, Liangying (1999)
    The recently continuing proliferation of regional Preferential Trade Agreements (PTAs) and the glowing trend of emerging tri-bloc (Europe, America, Asia) raise the concern that the regional trade arrangements may challenge the world trading system embodied in the General Agreement on Tariff and Trade (GATT) and World Trade Organisation (WTO). In response to this background, this thesis reviews both the old and new key theoretical contributions on PTAs. The emphasis is put on the new one, which addresses the direct effect of regional arrangement on multilateral process. Basic international trade theory and policy, terminology and background are provided at the beginning to facilitate reading. While the paper does not attempt to put normative judgement on PTAs, it does call for more effort on multilateral process in the conclusion. Among the old literature, this paper reviews the classical work of Viner. Viner had a doubt on the welfare improvement Customs Union by raising the concept of trade diversion and trade creation. His model implies that unambiguous gain can only be obtained when the partner countries are the sole source of import even in the initial equilibrium. Among the recent literature, this paper reviews the analyses from the viewpoint of 'new political economy' which view trade policy as being determined by lobbying of the concentrated interest groups. Two models, Grossman-Helpman's and Krishna's, are introduced. Grossman-Helpman's small union model, which takes a specific factor model with n+1 goods in a political economy framework, addresses the incentive for the government to conclude a Free Trade Area, and reaches conclusion that free trade agreement could more likely be reached when it affords enhanced protection. Krishna's Cournot oligopoly model uses a similar framework of Grossman and Helpman's, however examines further the direction relation between the regional arrangement and multilateral process besides the incentive, and concludes the trade-diversion incentive and harmful effect of regional trade agreement on multilateral trade liberalisation.
  • Friman, Mikko Hermanni (2006)
    Ko. tutkimus keskittyy NAFTA:n aiheuttamiin taloudellisiin seuraamuksiin, jättäen muut kysymykset huomiotta. Ongelma jaetaan edelleen kolmeen erityiskysymykseen; 1. Mitä staattista hyötyä integraatiosta on ollut Meksikolle? 2. Mitä dynaamisia vaikutuksia NAFTA:lla on ollut? 3. Mitkä ovat staattisista ja dynaamisista vaikutuksista johtuvien muutosten kustannukset? Olemassa oleva kirjallisuus NAFTA:n vaikutuksista Meksikoon voidaan jakaa kahteen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä muodostuu aikaisemmista ennakoivista tutkielmista. Osa kirjallisuudesta laadullisesti analysoi NAFTA:n mahdollisia vaikutuksia käyttäen alueellisen integraation teorian käsitteitä, kuten Ramirez de la O (1993) ja Ohr (1995). Suuri määrä ennakoivia tutkimuksia kuitenkin tekee simulaatioita laskettavan yleistasapainomallin (CGE, Computable General Equilibrium) pohjalta. Toinen kirjallisuuden ryhmä muodostuu jo tapahtuneen perusteella tehtyihin tutkimuksiin. Yksittäiset tutkimukset kohdistuvat suureen määrään erilaisia kysymyksiä, kuten vaikutuksista kaupankäyntiin käyttäen perinteistä Vinerian viitekehysanalyysiä (Vinerian framework, esim. Krueger 2000) tai ulkomaista suoraa investointia ja sen dynaamisia vaikutuksia (López-Córdova 2002; Romalis 2003). Muutamat muut tutkimukset ovat perustuneet laaja-alaisempaan lähestymistapaan, yhdistäen erilaisia näkökohtia (Ramirez 2003). Eräs yksityiskohtaisimmista analyyseistä on Maailmanpankin raportti (Lederman et al, 2003). NAFTA:n vaikutusten analyysi osoitti, että sopimus on ollut sekä hyödyllinen, että aiheuttanut kustannuksia Meksikolle. Hyödyt löytyvät lähinnä kokonaistasolla, kun taas kustannukset ovat keskittyneet Meksikon sisäiseen eriytymiseen ja alueellisiin muutoksiin. Staattisten vaikutusten suhteen Meksikon kauppa on lisääntynyt valtavasti 1990-luvulla. Kaiken kasvun ei kuitenkaan voida katsoa johtuneen NAFTA:sta. Dynaamisten hyötyjen suhteen NAFTA on lisännyt suoraa ulkomaista sijoittamista Meksikoon. FDI on virrannut lähinnä tiettyihin tuotantoteollisuuden aloihin, kuten autoteollisuuteen ja maquiladora- teollisuuteen ja on siten edistänyt alueellista erikoistumista sekä Meksikon talouden muuntumista tuontipainotteiseen suuntaan. Tietyillä alueilla tämä on myös lisännyt kilpailukykyä. Työssä tutkittiin myös Meksikon ja Yhdysvaltojen välistä lähenemistä/ etääntymistä. Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana ei ole tapahtunut selvää muutosta suuntaan jos toiseenkaan. Meksiko ei ole myöskään mitenkään merkittävästi saavuttanut pohjoista, kuten ei myöskään jäänyt jälkeen. Osa alueellisen yhdistymisen kuluista selittyy eri alueiden ja osa-alueiden välisestä talouden vapautumisen muutosprosessista. Eräs sellainen tapaus on Meksikon alueellinen eriytyminen. Talousmaantieteen ennusteiden mukaisesti teollinen toiminta on hakeutunut maan pohjoisosaan. Samanaikaisesti, kasvavat erot henkilökohtaisissa tuloissa ja suhteellisissa palkoissa ovat lisääntyneet rikkaiden ja köyhien alueiden välillä Meksikossa. Tämä suuntaus alkoi vuoden 1985 jälkeen, joten NAFTA:n rooli tässä prosessissa on ollut kehitystä tukeva. Myös palkkaerot ammattitaitoisen ja ammattitaidottoman työvoiman välillä ovat kasvaneet.