Browsing by Subject "alueelliset vaikutukset"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2008)Pääkaupunkiseudulla on havaittu viitteitä lievästä huono-osaisuuden keskittymisestä pienille alueille. Työttömyyden ja sosiaalisten ongelmien väheneminen laman jälkeen ei ole ollut yhtä nopeaa kaikilla seudun asuinalueilla. Yhdeksi selitysmalliksi tällaiseen kehitykseen on mainittu mahdolliset erityisyydet huono-osaisten alueiden asukkaiden verkostoitumisen tavassa. Tutkielmassa pyritään kvantitatiivisin menetelmin selvittämään sitä, onko asuinalueen keskimääräisellä tulotasolla vaikutusta asukkaiden verkostojen laajuuteen ja paikallisuuteen. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on asukkaiden ns. heikkojen sosiaalisten suhteiden eli tuttavuussuhteiden määrä. Nämä nähdään teoreettisessa keskustelussa tärkeinä juuri työmarkkinoilla menestymisen kannalta. Tutkielman teoreettinen pohja rakentuu myös aluevaikutuksista käytävälle keskustelulle ja erityisesti sille, mitkä ilmiöt ja minkälaisten väestöryhmien läsnäolo alueella saattaa vaikuttaa asukkaiden verkostoitumiseen. Sekä yksilö- että aluetasolla aineistona käytetään Helsingin kaupungin tietokeskuksen ja STAKESin keväällä 2002 keräämää nk. Syreeni-kyselyaineistoa. Aineiston otanta on ositettu siten, että pääkaupunkiseutu on kartalla jaettu 250m kertaa 250m karttaruutuihin ja ruuduille on laskettu asukkaiden keskitulo. Yksi otos on otettu keskituloiltaan ylimpään kvintiiliin kuuluvista ruuduista, toinen alimpaan kvintiiliin kuuluvista ja kolmas kaikista ruuduista satunnaisesti. Yli 18-vuotiaita vastaajia kaikissa kolmessa otoksessa on yhteensä 10 555. Tutkielma perustuu näiden otosten vertailuun elaboraatioasetelmassa. Otostavalla pyritään tavoittamaan pääkaupunkiseudun alueellisesti hajautunut huono-osaisuus. Monitasoista regressioanalyysiä käyttämällä vakioidaan vastaajien yksilöllisten ominaisuuksien vaikutus heidän verkostoilleen ja näin selvitetään alueen tulotason vaikutuksen osuus verkostoihin. Lähialueen tulotasolla näyttää pääkaupunkiseudulla olevan merkitsevä yhteys asukkaiden sosiaaliseen verkostoitumiseen. Suurituloisilla alueilla asukkaiden verkostot ovat hieman laajempia ja heillä on enemmän heikkoja sosiaalisia suhteita muihin alueisiin verrattuna vaikka yksilötason tekijät on vakioitu. Kaikki sosioekonomiset ryhmät hyötyvät sosiaalisten suhteiden muodossa asumisesta suurituloisilla alueilla ja toisaalta kaikki ryhmät kärsivät hieman asumisesta pienituloisella alueella. Yleisesti ottaen korkea sosioekonominen asema, lapsiperhetyyppi ja nuoruus vaikuttavat positiivisesti verkoston kokoon. Ikä vaikuttaa kaikilla alueilla negatiivisesti verkoston kokoon, mutta pienituloisilla alueilla iän myötä tapahtuva suhteiden väheneminen on jyrkempää verrattuna suurituloisiin alueisiin. Pieni- ja suurituloisilla alueilla asuvien verkostot ovat aavistuksen paikallisempia kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin. Erot ovat tosin varsin pieniä. Yksin asuminen ja matala sosioekonominen asema vaikuttavat verkostoon paikallisuutta lisäävästi. Iän karttuessa pienituloisilla alueilla verkoston paikallisuus kasvaa, mutta suurituloisilla alueilla ikä ei vaikuta samoin tavoin paikallisuuteen. Asuinalueen verkostoitumiseen vaikuttavaa piirrettä ei kuitenkaan tutkimuksen perusteella voida määrittää tarkasti, sillä alueen tulotaso, pientalovaltaisuus, asukasrakenne ja sosiaalisen disorganisaation vähäisyys ovat aineistossa vahvasti sidoksissa toisiinsa.
-
(Helsingin yliopisto Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, 2005)Raportteja ; 2Lapuan kaupungin tavoitteena on toteuttaa kaksi kehittämishanketta. Kummankin hankkeen aluetaloudelliset vaikutukset on laskettu RegFin-aluemallilla tehtyjen simulaatioiden avulla. Simpsiö-hankkeessa on tarkoitus rakentaa yhdystunneli ja yleisväestönsuoja, mökkikylä, klubi- ja monitoimirakennus Keskipiste ja maauimala. Hankkeen rakennuskustannukset ovat 35,3 miljoonaa euroa. Yhdystunneliin ja yleisväestönsuojaan on tarkoitus saada puolet valtionosuutta. Simpsiö-hankkeen arvioidaan tuottavan 7,0 miljoonan euron arvosta uutta liiketoimintaa vuosittain. Simpsiö-hanke tuo määritellyillä alkuoletuksilla uutta elinvoimaa ja talouskasvua eritoten Lapuan kaupunkiin Härmänmaalle. Seutukunnan alueellinen BKT kasvaa, työttömyys alenee ja kotitalouksien tulot kasvavat. Talouskasvun noin 2–3 %:n lisäys vastaa normaalin hyvän vuoden talouskasvua. Härmänmaan talouskasvu nousee pitkällä tähtäimellä uudelle korkeam-malle kasvu-uralle. Hanke lisää sekä kotimaista että ulkomaista kauppaa. Viennin kasvu on suurempaa kuin vastaava tuonnin kasvu, jolloin Härmänmaan kauppa- ja palvelu- tase kehittyy myönteiseen suuntaan. Simpsiö-hankkeella ei ole inflatorisia vaikutuksia. Hanke luo merkittävässä määrin uusia työpaikkoja: niitä syntyy lyhyellä tähtäimellä lähes 600 ja pitkällä tähtäimellä noin 300. Simpsiö-hanke hyödyttää eniten Härmänmaata, mutta myös Järviseutu, Kuusiokunnat ja Seinäjoen seutukunta hyötyvät hankkeesta lyhyen tähtäimen rakentamisvaiheessa. Yhdystunnelista ja yleisväestönsuojasta aiheutuu lyhyellä tähtäimellä kunnallis- ja valtiontaloudelle 3–4 miljoonan euron suuruiset nettokustannukset, mutta pit-källä tähtäimellä talouskasvun aiheuttama verokertymien kasvu kompensoi rakentamisesta aiheutuvat budjettirasitteet. NovaPark on uusi kauppakeskittymä, joka voisi alkuvuosina koostua esim. yhdestä suuresta tavaratalosta, yhdestä keskisuuresta tavaratalosta, useammasta pienemmästä kaupasta ja liikenneasemasta. Hankkeen rakentamiskustannukset ovat 27,0 miljoonaa euroa. NovaPark-hankkeen arvioidaan tuottavan 48,5 miljoonan euron arvosta uutta liiketoimintaa vuosit-tain. NovaPark-hanke tuo määritellyillä alkuoletuksilla hyvinvointia eritoten Lapuan kaupunkiin Härmänmaalle. Hankkeen myönteiset vaikutukset BKT:hen, työllisyyteen ja kotitalouksien tuloihin ovat selvästi Simpsiö-hanketta suuremmat. Talouskasvun noin 9–10 %:n kasvu vastaa noin kolmen hyvän vuoden talouskasvua. Härmänmaan talouskasvu nousee pitkällä tähtäimellä huomattavasti korkeammalle kasvu-uralle. Hanke lisää huomattavasti kotimaista vientiä. Vastaavan kotimaisen tuonnin kasvun ollessa pienempää Härmänmaan kotimaan kauppa- ja palvelutase kehittyy ylijäämäiseen suuntaan. NovaPark-hanke kasvattaa kaupan alan tarjontaa huomattavasti. RegFin-aluemallilaskelmat indikoivat kiristyvää hintakilpailua kaupan alalla. NovaPark-hankkeella ei siten ole inflatorisia vaikutuksia. Hanke luo merkittävästi uusia työpaikkoja, joita syntyy sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä lähes 1200. NovaPark-hanke hyödyttää eniten Härmänmaata, mutta muutkin Etelä-Poh-janmaan seutukunnat, jotka saavat osaurakoita, hyötyvät siitä vallankin lyhyen tähtäimen rakentamisvaiheessa. NovaPark-hankkeella on selvä vaikutus pendelöijien määriin, jotka lisääntyvät etenkin lyhyen tähtäimen rakentamisvaiheessa. NovaPark-kauppakeskus muuttanee kotitalouksien kau-passakäyntitottumuksia. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekemän tutkimuksen mukaan Härmänmaalta vuotaa Seinäjoen seutukuntaan 19 % kotitalouksien ostoista. Kun oletetaan, että uusi kauppakeskus muuttaa kotitalouksien kaupassakäyntitottumuksia siten, että Här-mänmaan kauppavuoto Seinäjoen seudulle puolittuu uuden kauppakeskuksen myötä, niin Seinäjoen seudun NovaParkista saama etu alenee, mutta säilyy silti suhteellisen korkeana. Seinäjoen seudun nettovoitto NovaPark-hankkeesta on noin 0,5 % mitattuna alueellisen BKT:n muutoksella ja 0,9 % mitattuna kotitalouksien tulojen muutoksella. Lapuan kaupungin kaksi megahanketta ovat aluetaloudellisesti kannattavia olettaen, että Simpsiö-hankkeen yhdystunneliin ja yleisväestönsuojaan saadaan suunniteltu valtionosuus ja että uusi NovaPark-kauppakeskus toteutetaan pääosin Etelä-Pohjanmaan ulkopuolelta tulevalla koti- tai ulkomaisella rahoituksella.
-
(Wiley & Sons, 2019)Ecology and EvolutionEnvironmental filtering and spatial structuring are important ecological processes for the generation and maintenance of biodiversity. However, the relative importance of these ecological drivers for multiple facets of diversity is still poorly understood in highland streams. Here, we examined the responses of three facets of stream macroinvertebrate alpha diversity to local environmental, landscape-climate and spatial factors in a near-pristine highland riverine ecosystem. Taxonomic (species richness, Shannon diversity, and evenness), functional (functional richness, evenness, divergence, and Rao's Quadratic entropy), and a proxy of phylogenetic alpha diversity (taxonomic distinctness and variation in taxonomic distinctness) were calculated for macroinvertebrate assemblages in 55 stream sites. Then Pearson correlation coefficient was used to explore congruence of indices within and across the three diversity facets. Finally, multiple linear regression models and variation partitioning were employed to identify the relative importance of different ecological drivers of biodiversity. We found most correlations between the diversity indices within the same facet, and between functional richness and species richness were relatively strong. The two phylogenetic diversity indices were quite independent from taxonomic diversity but correlated with functional diversity indices to some extent. Taxonomic and functional diversity were more strongly determined by environmental variables, while phylogenetic diversity was better explained by spatial factors. In terms of environmental variables, habitat-scale variables describing habitat complexity and water physical features played the primary role in determining the diversity patterns of all three facets, whereas landscape factors appeared less influential. Our findings indicated that both environmental and spatial factors are important ecological drivers for biodiversity patterns of macroinvertebrates in Tibetan streams, although their relative importance was contingent on different facets of diversity. Such findings verified the complementary roles of taxonomic, functional and phylogenetic diversity, and highlighted the importance of comprehensively considering multiple ecological drivers for different facets of diversity in biodiversity assessment.
-
(Kela, 2015)Sosiaali- ja terveysturvan selosteita ; 94Muuttuva Salo 2013–2023 -tutkimushankkeessa selvitetään, millaisia vaikutuksia laajamittaisella rakennemuutoksella on yksilöiden ja alueen hyvinvointiin. Salo on valittu tutkimuksen toteutuskunnaksi, koska työttömyys Salossa kasvaa rajusti ja kaupungin talous on suurien haasteiden edessä. Rakennemuutoksen vaikutusten tutkiminen vaatii pitkän aikavälin seurantaa, joka on aloitettu kyselytutkimuksella. Tässä raportissa kuvataan hankkeen kokonaisuus ja raportoidaan ensimmäisen kyselytutkimuksen tulokset. Keväällä 2013 toteutetulla kyselyllä kartoitettiin mm. alueen asukkaiden hyvinvointia ja työssäkäyntiä. Tutkimusta jatketaan seurantakyselyllä ja syventävillä tarkasteluilla kymmenen vuoden ajan. Tässä raportissa aineiston analyysi on suurelta osin kuvailevaa ja tulokset esitetään enimmäkseen suorina jakaumina. Kyselyn mukaan salolaisten kotitalouksien toimeentulo oli vielä keväällä 2013 suhteellisen hyvä. Kyselyssä erottui kuitenkin pitkään työttömänä olleiden ryhmä, johon kuuluvat joutuivat tinkimään elämisen tasosta, jopa ruuasta. Salolaisten terveydentila oli hyvä verrattuna suomalaisten yleiseen terveydentilaan. Työttömien terveys oli kuitenkin muita huonompi, ja heillä oli eniten vaikeuksia saada terveyspalveluja. Työttömien työkyvyn säilyttäminen on keskeisin terveyteen liittyvä riskitekijä. Väestörakenteen haasteena on nuorten kiihtynyt poismuutto, joka pitkään jatkuessaan voi vinouttaa väestörakennetta ja heikentää huoltosuhdetta. Työttömien usko Salon alueelle työllistymiseen oli heikko. Työvoiman liikkuvuutta heikentävät työttömien vahvat siteet Saloon, kuten omistusasuminen, puolison työ ja lasten koulunkäynti Salossa. Pendelöinnin taloudellinen tukeminen saattaisi paremmin kannustaa Salossa asuvia käymään työssä lähialueilla kuin se, että heidän pitäisi muuttaa pois Salosta. Useat työttömät pitivät alan vaihtoa ja uudelleen koulutusta työllistymisen edellytyksenä. Jatkotarkastelujen keskeinen kysymys onkin, pystytäänkö työttömäksi jääneille tarjoamaan riittävästi uudelleenkoulutusta ja työllistyvätkö alan vaihtajat koulutuksen jälkeen.
-
(Elsevier, 2021)Ecological Indicators 124 (2021), 107407There is a growing recognition that examining patterns of ecological communities and their underlying determinants is not only feasible based on taxonomic data, but also functional and phylogenetic approaches. This is because these additional facets can enhance the understanding of the relative contribution of multiple processes in shaping biodiversity. However, few studies have focused on multifaceted beta diversities in lotic macroinvertebrates, especially when considering driving factors operating at multiple spatial scales. Here, we examined the spatial patterns of multi-faceted (i.e., taxonomic, functional and phylogenetic) beta diversity and their components (i.e., turnover and nestedness) of macroinvertebrates in 50 sites in 10 streams situated in the north and south slope of the Qinling Mountains, the geographical dividing line of Northern and Southern China. We found that the streams draining the north slope showed significantly lower values of beta diversity based on all three facets than the streams draining the south slope. Such north-to-south increases of beta diversity were caused by the distinct climatic and local environmental conditions between the sides of the mountain range. Moreover, spatial variables generally played the most important role in structuring all facets and components of beta diversity, followed by local environmental and climatic variables, whereas catchment variables were less important. Despite the similar results of relative contribution of explanatory variables on each beta diversity facet, the details of community-environment relationships (e.g., important explanatory variables and explanatory power) were distinct among different diversity facets and their components. In conclusion, measuring functional and phylogenetic beta diversity provides complementary information to traditional taxonomic approach. Therefore, an integrative approach embracing multiple facets of diversity can better reveal the mechanisms shaping biodiversity, which is essential in assessing and valuing aquatic ecosystems for biodiversity management and conservation.
