Browsing by Subject "aluetalous"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Savolainen, Hannu; Karhinen, Santtu; Ulvi, Teemu; Kopsakangas-Savolainen, Maria (Suomen ympäristökeskus, 2019)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 31/2019
    Tutkimuksessa analysoitiin hajautetun uusiutuvan energian hyödyntämisen vaikutuksia aluetalouteen ja kasvihuonekaasupäästöihin. Mallinnus toteutettiin potentiaaleihin perustuvana skenaariotarkasteluna alueellisella, ympäristölaajennetulla ENVIREGIO-panos-tuotosmallilla. Tutkimuksen kohteena olivat kahdeksan kuntaa Pohjois-Pohjanmaalla. Uusiutuvan energian tarkasteltavia potentiaaleja olivat metsäbioenergia, aurinkoenergia, tuulivoima ja maalämpö- sekä ilmalämpöpumput. Skenaarioissa tarkasteltiin tuulivoimainvestointeja, aurinkoenergiainvestointeja erilaisiin kiinteistöihin, lämpöpumppujen asentamista öljy- ja sähkölämmitteisiin kiinteistöihin sekä turpeen ja kevyen polttoöljyn korvaamista metsähakkeella etenkin kaukolämmön tuotannossa. Vaikutuksia arvioitiin maakunnan ja kolmen seutukunnan tasolla. Tarkastelun kohteena olivat sekä investoinneista aiheutuvat kertaluonteiset vaikutukset että jatkuvan toiminnan vaikutukset. Käytetyllä mallilla laskettiin suorat, välilliset ja tulovaikutukset. Tulokset osoittivat, että energiapotentiaalien käyttöönotosta seurasi positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia tuotokseen, arvonlisään sekä työllisyyteen. Uusiutuvan energian potentiaalien hyödyntämisen taloudellinen kannattavuus vaihteli kuitenkin selkeästi. Öljylämmityksen korvaaminen joko maa- tai ilmalämmöllä oli erityisen tehokas tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Sen sijaan aurinkoenergiainvestoinnit eivät olleet yhtä päästövähennystehokkaita. Suuren mittakaavan tuulivoimainvestoinnit työllistivät ja vähensivät päästöjä merkittävästi. Aluetaloudellisten vaikutusten lisäksi arvioitiin uusiutuvan energian investointien kannattavuutta yksittäisen omakotitalouden osalta. Metsähakeskenaariossa ei oletettu investointeja, joten tarkastelu keskittyi jatkuvan toiminnan vaikutuksiin. Alueellisten energiavarantojen hyödyntämisen näkökulmasta lämmityspolttoaineen vaihto tarkoitti siirtymistä turpeen nostosta ja käytöstä metsähakkeen tuotantoon ja käyttöön. Kokonaisuutena polttoainevaihdoksen vaikutukset tuotokseen ja arvonlisäykseen olivat lievästi positiivisia, mutta työllisyysvaikutus jäi lievästi negatiiviseksi. Päästövähennykset olivat huomattavia, mutta tarkastelussa ei huomioitu lisääntyvän metsähakkeen käytön vaikutusta hiilinieluihin. Hajautetun uusiutuvan energian eri teknologioita verrattiin toisiinsa suhteuttamalla työllisyysvaikutuksia ja päästövähennyksiä investoituihin euroihin. Tässä vertailussa ilmalämpöpumppujen ja maalämpöpumppujen asentaminen öljylämmitteisiin taloihin näyttäytyi parhaana vaihtoehtona. Kun vastaava suhteutus tehtiin asennettua tehoa kohti, maalämpöpumput olivat selkeästi paras vaihtoehto. Osana tutkimusta kehitettiin vaihtoehtoinen laskentatapa uusiutuvan energian tuotantomäärien ja päästövähennysten sekä sähköntuotannon päästökertoimien arvioimiseen tuntikohtaisesti. Julkisen vallan toimenpiteet (taloudelliset kannustimet, informaatio-ohjaus) olisi tutkimustulosten valossa syytä kohdentaa lämpöpumppujen asentamiseen öljylämmitteisissä kohteissa, mikäli tavoitellaan nopeita päästövähennyksiä kohtuullisin investointikustannuksin. Toimenpiteet tuottavat myös myönteisiä aluetaloudellisia vaikutuksia.
  • Kuokkanen, Kanerva (2003)
    Tutkimuksen aiheena on kolmannen sektorin rooli kumppanuuksissa tavoite 1 -ohjelmassa (kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehittäminen) Itä- ja Pohjois-Suomessa rakennerahastokaudella 2000–2006. Taustalla on EU:n rakennerahastojen kumppanuusperiaate, jossa julkisen sektorin lisäksi politiikan muotoiluun ja toimeenpanoon osallistuu myös markkinoiden ja kolmannen sektorin toimijoita. Kolmannen sektorin roolia analysoidaan suhteessa suomalaisen kansalaisyhteiskunnan perinteisiin institutionaalisiin piirteisiin, kumppanuusperiaatteen ilmentämään uudenlaiseen hallintaan sekä sosiaaliseen pääomaan, ja Itä- ja Pohjois-Suomea verrataan toisiinsa. Aineistona on Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelma-asiakirjat, osaamisen vahvistamisen ja työvoiman valmiuksien parantamisen toimintalinjan (Itä-Suomi) ja osaamisen ja työllisyyden toimintalinjan (Pohjois-Suomi) ESR-hankkeiden luettelot ja kuvaukset sekä keskeisten toimijoiden haastattelut. Tutkimuksen perusteella julkisella sektorilla on vahva rooli kumppanuuksissa, jotka ovat myös painottuneet enemmän markkinoiden kuin kolmannen sektorin suuntaan. Vaikkei rakennerahasto-ohjelmien perusteella voi varsinaisesta kolmannen sektorin valtaistamisesta puhua, hankkeisiin osallistuu kuitenkin erilaisia, usein suomalaiseen järjestökenttään ankkuroituneita järjestö- ja säätiötoimijoita. Haastattelujen perusteella kolmannen sektorin osallistumista pidetään suotavana, mutta osallistuminen on rajallista. Siirtymästä hallinnosta hallintaan on varovaisia viitteitä, ja kolmannen sektorin ja sosiaalisen pääoman välillä nähdään yhteys. Itä- ja Pohjois-Suomen välillä ei ole radikaaleja eroja.
  • Törmä, Hannu; Zawalinska, Katarzyna (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2007)
    Raportteja 13
    Raahen tekniikan ja talouden yksikkö, joka kuuluu Oulun seudun ammattikorkeakouluun, tilasi syksyllä 2006 Ruralia-instituutilta tutkimuksen aluetaloudellisesta kokonaisvaikuttavuudestaan. Tavoitteena oli hahmottaa yksikön asema Raahen seudun aluetaloudessa ja pohtia eräiden tulevaisuuden kehitysajatusten aluetaloudellista merkitystä. Tutkimus liittyy laajempaan yksikön tulevaisuutta luotaavaan selvitystyöhön. Aluetaloudelliset laskelmat suoritettiin Ruralia-instituutissa kehitetyllä RegFin-mallilla vuosille 2005–2007. Yksikön kokonaisvaikuttavuus on noin 1 % aluetaloudesta työllisyydellä, tuotannontekijätuloilla, alueen BKT:lla ja yksityisellä kulutuksella mitattuna. Laskelmien mukaan jokainen yksikössä käytetty euro tuottaa noin 1.56-kertaisen euromäärän uuden rahan luodessa suoria ja kerroinvaikutuksia. Yksikön kokonaisvaikuttavuutta rajoittaa se, että osa opiskelijoista ja henkilökunnasta asuu seutukunnan ulkopuolella. Kokonaisvaikuttavuudesta tulee tämän vuodon takia noin neljännestä pienempi. Mikäli yksikkö voisi rekrytoida 100 opiskelijaa lisää ja kerätä EU- ja muuta hankerahoitusta 1 miljoonaa euroa nykyistä enemmän, yksikön budjetti ja vaikuttavuus voisivat palata vuoden 2005 korkeimmalle tasolle. Yksikön toiminnalla on myös myönteisiä pitkän aikavälin vaikutuksia. Valmistuneet ovat sijoittuneet hyvin ensimmäiseen työpaikkaansa Raahen seudulle ja muualle Pohjois-Pohjanmaalle.
  • Hirvonen, Matti J.; Kamppinen, Arto (Vesihallitus, 1972)
    Vesihallitus. Tiedotus 20