Browsing by Subject "aluetutkimus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Koutaniemi, Mikko (2003)
    Työssä tutkitaan Suomen teollisuustuotannon alueellista kehitystä vuosina 1975–2000. Tutkimuskysymys jakaantuu toimiala- ja maakuntanäkökulmaan. Toimialanäkökulmassa tarkastellaan Suomen teollisuustuotannon erikoistuneisuutta sekä toimialojen keskittyneisyyttä maakunnissa. Maakuntanäkökulmassa tarkastellaan Suomen teollisuustuotannon maakunnallisen keskittyneisyyttä sekä maakuntien teollisuustuotannon erikoistuneisuutta. Pääasiallinen aineisto koostuu Tilastokeskuksen aluetilinpidosta vuosille 1995–2000* sekä teollisuutta koskevasta erikoisselvityksestä vuosille 1975–94. Aluetilinpito ja erityisselvitys muodostavat yhtenäisen aineiston vuosille 1975–2000. Tämä kokonaisuus on ensikertaa tutkimuskäytössä tässä työssä. Sekä teollisuustuotannon toimialojen keskittyneisyyden että maakuntien erikoistuneisuuden erot ovat olleet suuria. Maakuntien erikoistuneisuus on ollut pääsääntöisesti voimakkaampaa kuin koko maan. Varhaisemmalla tuotannon sijainnilla on ollut merkitystä myöhemmälle kehitykselle. Toimialojen erilaisilla kasvunopeuksilla on siten ollut vaikutusta maakuntien teollisuustuotannon rakennemuutoksiin. Maakuntien teollisuustuotannon erikoistuneisuuden muutokset todettiin voimakkaammiksi kuin teollisuuden toimialojen keskittyneisyyden muutokset. Suomen teollisuustuotannon toimialoittainen ja maakunnallinen muutos voidaan jaetaan kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa muutos oli maltillista. Se ajoittui vuosiin 1975–90. Teollisuustuotannon erikoistuneisuuden muutos oli hidasta. Maakunnallinen keskittyneisyys laski 1970-luvun lopun, sahasi 1980-luvun ensimmäisen puoliskon ja kääntyi jälleen laskuun 80-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Toinen vaihe ajoittui vuosiin 1991–94. Teollisuustuotannon erikoistuneisuus kasvoi muutamana vuotena entistä jyrkemmin. Kasvu tasoittui ennen vuosikymmenen puoliväliä. Maakunnallinen keskittyneisyys laski edelleen. Keskittyneisyyden laskun ajoittuminen kasvavan teollisuustuotannon aikaan johtui tuotannoltaan suurimpien maakuntien hitaasta toipumisesta. Kolmannessa vaiheessa sekä teollisuustuotannon toimialoittainen että maakunnallinen muutos oli voimakasta. Koko teollisuustuotannon erikoistuneisuus lähti jyrkkään kasvuun vuonna 1997. Toimialarakenteen muutoksessa sähköteknisen teollisuuden kasvu oli jättänyt kaikki muut toimialat jo aiemmin. Harvoihin maakuntiin sijoittunut sähkötekninen teollisuus käänsi pääosan aiemmissa vaiheissa hyvin menestyneistä maakunnista hitaamman kasvun alueiksi. 1990-luvun lopulla osa perinteisen teollisuustuotannon alueista Etelä-Suomessa oli palannut tuotannon kasvun huipulle. Sähköteknisen teollisuuden tuotannon keskittynyt kasvu veti myös teollisuustuotannon maakunnallisen keskittyneisyyden kasvuun. Maakuntien väestöosuuksien muutoksilla ja teollisuustuotannon kasvueroilla oli molemmilla vaikutuksensa henkeä kohden laskettavaan teollisuustuotantoon. Erot eivät hävinneet. Heikoimmat alueet keskittyivät Itä-Suomen suuralueelle sekä Etelä-Pohjanmaalle ja Ahvenanmaalle. Vahvimmat alueet keskittyivät etelään ja Manner-Suomen rannikolle. Kokonaisuudessaan henkeä kohden laskettavan teollisuustuotannon maakunnalliset erot kutistuivat variaatiokertoimen perusteella.
  • Angelstam, Per; Fedoriak, Mariia; Cruz, Fatima; Muñoz-Rojas, José; Yamelynets, Taras; Manton, Michael; Washbourne, Carla-Leanne; Dobrynin, Denis; Izakovičova, Zita; Jansson, Nicklas; Jaroszewicz, Bogdan; Kanka, Robert; Kavtarishvili, Marika; Kopperoinen, Leena; Lazdinis, Marius; Metzger, Marc J.; Özüt, Deniz; Gjorgjieska, Dori Pavloska; Sijtsma, Frans J.; Stryamets, Nataliya; Tolunay, Ahmet; Turkoglu, Turkay; Moolen, Bert van der; Zagidullina, Asiya; Zhuk, Alina (2021)
    Ecology and Society 26 (1): 11
    Achieving sustainable development as an inclusive societal process in rural landscapes, and sustainability in terms of functional green infrastructures for biodiversity conservation and ecosystem services, are wicked challenges. Competing claims from various sectors call for evidence-based adaptive collaborative governance. Leveraging such approaches requires maintenance of several forms of social interactions and capitals. Focusing on Pan-European regions with different environmental histories and cultures, we estimate the state and trends of two groups of factors underpinning rural landscape stewardship, namely, (1) traditional rural landscape and novel face-to-face as well as virtual fora for social interaction, and (2) bonding, bridging, and linking forms of social capital. We applied horizon scanning to 16 local landscapes located in 18 countries, representing Pan-European social-ecological and cultural gradients. The resulting narratives, and rapid appraisal knowledge, were used to estimate portfolios of different fora for social interactions and forms of social capital supporting landscape stewardship. The portfolios of fora for social interactions were linked to societal cultures across the European continent: “self-expression and secular-rational values” in the northwest, “Catholic” in the south, and “survival and traditional authority values” in the East. This was explained by the role of traditional secular and religious local meeting places. Virtual internet-based fora were most widespread. Bonding social capitals were the strongest across the case study landscapes, and linking social capitals were the weakest. This applied to all three groups of fora. Pan-European social-ecological contexts can be divided into distinct clusters with respect to the portfolios of different fora supporting landscape stewardship, which draw mostly on bonding and bridging forms of social capital. This emphasizes the need for regionally and culturally adapted approaches to landscape stewardship, which are underpinned by evidence-based knowledge about how to sustain green infrastructures based on both forest naturalness and cultural landscape values. Sharing knowledge from comparative studies can strengthen linking social capital.
  • Miklossy, Katalin (Gaudeamus, 2018)