Browsing by Subject "alumiini"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Kareinen, Timo; Nissinen, Ari; Ilvesniemi, Hannu (The Society of Forestry in Finland - The Finnish Forest Research Institute, 1998)
    In this study we analyze how the ion concentrations in forest soil solution are determined by hydrological and biogeochemical processes. A dynamic model ACIDIC was developed, including processes common to dynamic soil acidification models. The model treats up to eight interacting layers and simulates soil hydrology, transpiration, root water and nutrient uptake, cation exchange, dissolution and reactions of Al hydroxides in solution, and the formation of carbonic acid and its dissociation products. It includes also a possibility to a simultaneous use of preferential and matrix flow paths, enabling the throughfall water to enter the deeper soil layers in macropores without first reacting with the upper layers. Three different combinations of routing the throughfall water via macro- and micropores through the soil profile is presented. The large vertical gradient in the observed total charge was simulated succesfully. According to the simulations, gradient is mostly caused by differences in the intensity of water uptake, sulfate adsorption and organic anion retention at the various depths. The temporal variations in Ca and Mg concentrations were simulated fairly well in all soil layers. For H+, Al and K there were much more variation in the observed than in the simulated concentrations. Flow in macropores is a possible explanation for the apparent disequilibrium of the cation exchange for H+ and K, as the solution H+ and K concentrations have great vertical gradients in soil. The amount of exchangeable H+ increased in the O and E horizons and decreased in the Bs1 and Bs2 horizons, the net change in whole soil profile being a decrease. A large part of the decrease of the exchangeable H+ in the illuvial B horizon was caused by sulfate adsorption. The model produces soil water amounts and solution ion concentrations which are comparable to the measured values, and it can be used in both hydrological and chemical studies of soils.
  • Peltokangas, Kenneth (Helsingfors universitet, 2016)
    Loppijärvi on Kanta-Hämeessä sijaitseva matala humusjärvi, jonka rehevöityminen on edennyt poikkeuksellisen nopeasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Useista hoito- ja kunnostustoimista huolimatta järven rehevöityminen on jatkunut voimakkaana ja tilannetta pidetään huolestuttavana. Järven veden laadussa tapahtuneista muutoksista vesikasvillisuudesta ja kalastosta on saatavilla paljon tutkittua tietoa. Sen sijaan järven pohjasedimentistä tiedetään hyvin vähän. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli kartoittaa järven pohjasedimentin tilaa, luoda yleiskuva järven rehevöitymiseen vaikuttavista fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista sekä arvioida sedimentin kuormituspotentiaaliin vaikuttavien ilmiöiden merkitystä. Tutkimus koostui kahdesta osasta. Ensimmäisessä tutkittiin järven pohjasedimentin ominaisuuksia järven eri osista otettujen sedimenttinäytteiden ja niistä määritettyjen raudan, alumiinin, kalsiumin ja fosforin kokonaispitoisuuksien avulla. Toinen osa koostui muhituskokeesta, jossa tarkasteltiin sedimentin happitilan ja järvikunnostuksessa yleisesti käytetyn alumiinikloridin vaikutuksia sedimentin sisältämän fosforin pidättymiseen ja jakautumiseen sekä arvioitiin sen soveltumista järvikunnostukseen laboratoriomittakaavassa. Sedimenttitutkimuksen perusteella Loppijärven nykyinen rehevöitymiskehitys johtuu sisäisestä kuormituksesta, eikä järveen kohdistu kuormitusta pistemäisistä lähteitä. Loppijärven sedimentin Fe:P-suhde vaihteli välillä 15–30. Sedimentin fosforipitoisuus oli noin 2,1 g P kg-1 koko sedimenttiprofiilin syvyydellä ja Fe:P-suhteen vaihtelu johtui pääasiassa sedimentin rautapitoisuudesta. Tulosten perusteella sedimentin fosforinpidätyskyky ei vastannut Fe:Psuhdetta, mikä viittaa muiden tekijöiden vaikuttavan raudan kykyyn pidättää fosforia. Muhituskokeen perusteella alumiinikloridikäsittely ei soveltunut sitomaan fosforia alumiinin aiheuttaman happamoitumisen takia. Alumiinikloridikäsittelyn vaikutus fosforin käyttäytymiseen vaihteli näytteiden hapetustilasta riippuen. Tulosten perusteella rauta sääteli fosforin vapautumista sedimentistä ja paras tulos kunnostustavoitteiden kannalta saatiin hapellisissa olosuhteissa ilman alumiinikloridikäsittelyä. Sedimenttitutkimuksen perusteella kemikaalikäsittelyt voivat auttaa kunnostustavoitteiden saavuttamisessa, mutta rehevöitymisen pysäyttäminen vaatii toimenpiteitä, jotka vaikuttavat sedimentissä vallitseviin olosuhteisiin tai sisäistä kuormitusta sääteleviin prosesseihin.
  • Peuranen, Seppo (University of Helsinki, 1996)
  • Hagman, Anne-Marie (Uudenmaan ympäristökeskus, 2009)
    UUDra 16/2009
    Raaseporin kaupungin Karjaan ja Tammisaaren kaupunginosien sekä Inkoon kunnan alueella sijaitsevan Källträskin kunnostuksessa kokeiltiin fosforin kemiallista saostamista vuonna 2006. Uudellamaalla ei ollut tätä ennen käytetty kyseistä menetelmää järvien kunnostuksessa. Aloite pilottihankkeesta tuli paikalliselta ympäristöyhdistykseltä, joka myös otti vastuun hankkeen vetämisestä. Kunnostushankkeesta saatiin tärkeää tietoa menetelmän toteuttamisesta ja vaikutuksista sisäisen kuormituksen vähentämiseen. Hanketta voidaan pitää esimerkkinä kunnostusprojektin vetämisen vaativuudesta ja monitahoisuudesta.Tässä raportissa kootaan yhteen hankkeen aikana ja sen jälkeen eri tekijöiden tekemät tutkimukset ja selvitykset. Samoin hankkeen vaatima lupaprosessi kuvataan. Lisäksi raportin loppuosassa on tarkasteltu käsittelyn vaikutuksia Källträskin nykyiseen veden laatuun. Raportti jakautuu kolmeen osaan, ensimmäinen kuvaa hankkeen hallinnointia, toinen tutkimuksia ja kolmannessa arvioidaan hankkeen läpiviemistä. Kemiallisen käsittelyn vaikutuksia Källträskin tilaan on vaikea havaita. Veden laadussa ei näy selviä muutoksia. Kasvillisuudessa on havaittavissa muutoksia. Karuja oloja kuvastava ruskoärviä lisääntyi, mutta toisaalta myös rehevyyttä ilmaisevia pikkulimaskaa ja kilpukkaa alkoi esiintyä. Pohjaeläimet kertovat järven rehevyydestä. Pohjan tilaa kemiallinen käsittely tuskin on parantanut, koska pohjaeläinlajisto kuvaa huonoja oloja. Kalaston rakenteeseen käsittelyllä ei ollut vaikutusta, rapukanta saattoi heiketä sen seurauksena. Paikalliset ovat havainneet järven tilan parantuneen käsittelyn jälkeen. Tila voi olla parempi, vaikka vedenlaatumittauksista sitä ei voida havaita. Ainakaan käsittelyn jälkeen ei ole esiintynyt runsaita leväkukintoja. Järven tilaa kannattaa yhä seurata, jotta saataisiin näkyviin mahdolliset pitkäaikaiset vaikutukset. Kemiallinen käsittely toiminee parhaiten hyvin rehevissä järvissä, joissa on voimakas sisäinen kuormitus eikä ulkoista kuormitusta tule yli sallitun tason. Samoin järven pieni koko on etu.
  • Suomi, Johanna; Valsta, Liisa; Suominen, Kimmo; Tuominen, Pirkko (Ruokavirasto, 2020)
    Ruokaviraston tutkimuksia 1/2020
    Riskinarvioinnissa tutkittiin suomalaisten työikäisten ja eläkeläisten elintarvikkeista ja talousvedestä saamaa altistusta kadmiumille, lyijylle, arseenille, elohopealle, nikkelille ja alumiinille. Aikuisten altistus on vähäisempää kuin lasten (arvioitu aiemmin: Eviran tutkimuksia 2/2015), mutta turvallisen saannin raja ylittyi silti osalla väestöstä. Lyijyn ja epäorgaanisen arseenin saanti oli suuruusluokkaa, jolla terveyshaittojen vaikutusta ei voi sulkea pois, mutta niiden todennäköisyys on pieni tai enintään kohtuullinen. Joka viidennellä yli 45-vuotiaalla naisella osteoporoottisen murtuman riski on kasvanut kadmiumaltistuksen vuoksi, vaikka lannoitteiden kadmiumpitoisuuksia rajoitetaan kansallisesti altistuksen vähentämiseksi. Eniten eri raskasmetalleille altistuivat hedelmällisessä iässä olevat, ts. 25–45-vuotiaat, naiset. Elohopea-altistus tällä ryhmällä oli kuitenkin vähäistä. Riskinarvioinnissa tutkittiin altistuksen suuruuden ja lähteiden lisäksi ruoankäytön havaittujen muutosten vaikutusta kuluttajien altistukseen. Finravinto-tutkimusten 2007 ja 2012 perusteella arvioidun altistuksen lisäksi tehtiin karkea arvio EAT-Lancet Commissionin suositteleman ruokavalion mahdollisesta vaikutuksesta kuluttajien altistukseen.