Browsing by Subject "ammatillinen kehitys"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-11 of 11
  • Kokko, Laura (2007)
    Tutkimus käsittelee nuoria korkeakoulutettuja naisia heidän ollessaan siirtymässä nuoruudesta aikuisuuteen ja koulutuksesta työelämään. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita siitä, miten naiset elävät ja kokevat työelämän muutoksen, mitä he ajattelevat työstä ja perheestä sekä näiden kahden elämän osa-alueen yhteensovittamisesta. Harriet Strandellin (1984) tutkimus 'Kolmen naissukupolven kokemuksia työstä ja perheestä' sekä Richard Sennettin (2002) 'Työn uusi järjestys' –kirja ovat toimineet tutkimuksen innoittajina. Tutkimuksessa esitetäänkin sukupolvi- ja työelämätutkimukseen tukeutuen kysymys siitä, voisivatko tämän päivän nuoret korkeakoulutetut, työelämän murrosta elävät naiset muodostaa 'neljännen sukupolven' Strandellin tutkimuksen jatkoksi. Tutkimukseen haastateltiin kolmeatoista nuorta, 24-28-vuotiasta, korkeakoulutuksen saanutta tai saamassa olevaa, naimatonta ja lapsetonta naista. Haastateltavat tavoitettiin tutkijan omien kontaktien ja Kluuvin työvoimatoimiston korkeakouluopiskelijoiden neuvontapalvelun sekä Helsingin yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kautta. Tutkimuksen pääaineisto koostuu kolmestatoista puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, joissa käytettiin Edgar Scheinin (1978, 1990) ura-ankkureita virikemateriaalina. Tukiaineistona toimi noin 200 artikkelin media-aineisto. Tutkimuksessa nousi esiin naisten yhtenevä työelämäkäsitys ja tietoisuus nykytyöelämän vaativuudesta. Tämä tietoisuus ajaa naiset reflektoimaan työn rajojen asettamista omassa elämässään. Naiset ovat mukautuneet muuttuneen työelämän vaatimuksiin, mutta tästä huolimatta heillä on tarve kritisoida uuden työn käytäntöjä. Naiset näyttäytyvät tutkimuksessa aktiivisina toimijoina, jotka uskovat työuran olevan hallittavissa sen haasteellisuudesta huolimatta. Sekä työllä että perheellä on keskeinen asema naisten elämänkokonaisuudessa. Naiset ovat perhemyönteisiä, mutta myöhentävät perheellistymistään työelämän vaatimusten puristuksessa. Työn ja perheen yhteensovittaminen näyttäytyy naisille haasteellisena. Tutkimuksen tuloksen mukaan työelämän muutos näyttäytyy keskeisenä, merkityksellisenä naisten elämää muokkaavana kokemuksena, joka muodostaa eräänlaisen avainkokemuksen 'neljännen sukupolven' muotoutumiselle. Toisen keskeisen tuloksen mukaan sukupolvi näyttää muodostuvan ulottuvuudeksi sukupolvitietoisuuden heikon tai vahvan tuntemisen mukaan. Tutkimuksen kohteena olevat 'neljännen sukupolven' naiset sijoittuvat tällä ulottuvuudella lähemmäs heikkoa kuin vahvaa päätä.
  • Eloranta, Varpu; Jeronen, Eila; Palmberg, Irmeli (PS-kustannus, 2005)
    Opetus 2000
    Kirja käsittelee biologian opetusta, opiskelua ja oppimista. Sen tarkoituksena on tukea käytännön työtä ja auttaa muodostamaan laaja-alainen näkemys biologian roolista, tarkoituksesta ja mahdollisuuksista yleissivistävänä oppiaineena. Kirja tarjoaa näkökulmia myös siihen, miten oppijoiden persoonallista kasvua voidaan tukea biologian opetuksessa. Kirja käsittelee käytännön esimerkein mm. peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmia sekä opetuksen suunnittelemista vuositasolta tuntisuunnitelmiin, opetusmuotoja ja työtapoja, oppilaiden eriyttämistä ja resurssien valintaa. Soveltuu oppilaitoksiin peruskoulusta lukioihin ja opettajankoulutukseen sekä ympäristökasvatuksen tukimateriaaliksi.
  • Holmström, Susanne (2006)
    Utgångspunkten för prograduavhandlingen är finländska socialarbetares erfarenheter av Council of International Programs (CIP) utbytesprogram för socialarbetare i USA. Efter en egen erfarenhet av utbytesprogrammet i början av 1990-talet väcktes mitt intresse för socialarbetets professionella utveckling i ett internationellt perspektiv. Utbytesprogrammet präglades av efterkrigstidens återuppbyggnadsanda och de socialarbetare som deltagit i början av organisationens verksamhet var fortfarande engagerade i verksamheten för att utveckla socialarbete på hemmafront. Det empiriska materialet sträcker sig på en tidsperiod från 1957 t.o.m 1993. Perspektivet i avhandlingen är tredimensionellt. Den finländska socialarbetaren som deltagit i utbytesprogrammet är aktören. Vilken var hennes erfarenhet av det professionella och internationella utbytesprogrammet och vilken betydelse gav hon erfarenheten? Den enskilda socialarbetarens erfarenheter pejlas mot den professionaliseringsprocess som skett i Finland.(Karvinen 1993, 1996, Satka 1993, 1994, 1995)Det amerikanska socialarbetets utveckling granskas också med utgångspunkt i caseworkmetoden som präglat socialarbets professionaliseringsprocess. Synen på socialarbete har genomgått många förändringar under de senaste årtiondena. Socialarbetets utveckling till en profession har präglats av motsättningar som återverkade på en tudelning i juridiskt-administrativt och individinriktat socialarbete. Jag frågade om detta framträder i mitt material och inom vilka områden man var mer mottaglig för amerikanska intryck. Vid analysen av det empiriska materialet utgår jag från tidsperioden då socialarbetaren deltagit samt den professionella kontexten. Informanternas svar grupperades i tre grupper: "pionjärerna", "professionell profilering" och "socialarbetets nya ansikte". Pionjärerna representerade främst socialarbetare inom privata organisationer. Tidperioden professionell profilering omfattade socialarbetare inom mentalvård, missbrukarvård, hälsovård och inom arbete med barn och unga. Mest professionellt inriktade då det gällde socialarbetametoder var gruppen inom missbrukarvård. Även inom de andra grupperna var man mottaglig för intryck. Under perioden "socialarbetets nya ansikte" framträdde nya aktörer som tidigare representerat den mer aminstrativa inriktningen. Växelverkan, själva utbyte är det centrala som återkommer under alla tidsperioder. Växelverkan, ömsesidigt utbyte öppnade nya perspektiv på den personliga och professionella identiteten och den egna kontexten. För att kunna dra nytta av utbytesprogrammet behövdes förmåga att kunna reflektera över det man upplevt och konfronterats med (Giddens 1991). Den reflekterande förmågan är ett väsentligt redskap i den professionella kompetensen (Karvinen 1993). Den är också ett centralt element när det gäller den personliga identiteten.
  • Tuominen, Heta (Helsingfors universitet, 2002)
    The aim of this study was to investigate the connection between teachers' burn-out and professional development. In addition, the study aimed at clarifying teachers' conceptions of the significance of in-service training on work-related well-being. The theoretical starting points of the study were based on a model of burn-out (Kalimo & Toppinen1997) and a model of teachers' professional development (Niemi 1989). Present study can be seen as an independent follow-up study for a working ability project called "Uudistumisen eväät" that was followed through in Kuopio. The study was carried out in two phases. First, the connection between teachers' burn-out and professional development was charted with the help of a quantitative survey study. 131 teachers participated in the survey. Some of them were from schools that participated in the working ability project and the remainder were from other schools in Kuopio. The questionnaire consisted of self-constructed instruments of burn-out and professional development. According to the results, burn-out and professional development were strongly correlated with each other. Burn-out was summed up in three factors: emotional exhaustion, feelings of depersonalization and low feelings of personal accomplishment. Professional development was summed up in four factors: personality and pedagogical skills, learning-orientation, social skills and confronting change. Personality and pedagogical skills and skills of confronting change were correlated strongest with burn-out and its symptoms. A teacher, who has not found his/her own personal way of acting as a teacher and who considers change as something negative, is more likely to become exhausted than a teacher, who has developed his/her own pedagogical identity and who regards change more positively. In the second phase of this study, teachers' conceptions of the significance of in-service training on well-being was investigated with the help of group interviews (n=12). According to the results, the importance of in-service training was significant on the well-being of teachers. It appeared that in-service training promotes well-being by providing teachers with motivation, professional development and the possibility of taking a break from teaching and cooperating with other teachers. It has to be based on teachers' own needs. It has to be offered to teachers frequently and early enough. If teachers are already exhausted, they will neither have enough resources to participate in training, nor will they have the strength to make good use of it in practice. Both professional development and well-being are becoming more and more essential now that society is changing rapidly and the demands set on teachers are growing. Professional development can promote well-being, but are teachers too exhausted to develop themselves? Professional development demands resources and teachers may regard it as a threat and an additional strain. When the demands are so high that teachers cannot cope with them, they are likely to suffer stress and see reduction of commitment to their work and its development as a means to survive. If teachers stop caring about their work and their own development, how can we expect them to promote pupils' learning and development? It should be considered in the planning and implementation of in-service training and in arranging teachers' working conditions, that teachers have enough time and resources to develop themselves.
  • Malkamäki, Sanna (Helsingin yliopisto, 2020)
    As shown by prior research, primary school student teachers feel a lack of practical experience in their studies. Nowadays the part of practical training in teacher education studies is becoming even smaller. This thesis argues for the advantages of working on a summer camp for primary school student teacher’s professional development during their studies. This thesis describes how working on a summer camp affects a student teacher’s professional development and what factors they consider important for their own professional development. The presumption for the research was that working on a summer camp has positive and important effects on the professional development of a primary school student teacher. The method used in this thesis was a qualitative case study. The data consisted of interviews with seven primary school student teachers that had worked on a summer camp during the past three years. The interview was a half-structured individual interview. The data was analyzed by using thematic analysis, and six themes were found from the analyzed data. Due to the diverging answers of the respondents, the thematic analysis was extended by categorizing the test subjects into four different groups. The factors affecting a primary school student teacher’s professional development of working on a summer camp were increased experience, reflection, co-workers and teamwork, difficult cases, interaction with children and the young and reflection on teaching. The respondents experienced that working on a summer camp was beneficial for their professional development. Based on their answers, the test subjects were categorized into test subjects with converging answers and test subjects with diverging answers. The first group consisted of four respondents that emphasized the six main themes in their answers. The second group consisted of three answerers and they were named further as self-reflector, novice teacher and the exceeder. Based on this study, working on a summer camp can be recommended for all student teachers. This study can act as inspiration for applying for a job on a summer camp and as a reason for hiring student teachers.
  • Viitala, Eeva-Liisa (Helsingin yliopisto, 2011)
    Verkkari ; 2011 (8)
  • Hanhimäki, Eija; Innanen, Tapani; Kimanen, Anuleena; Puukari, Sauli (Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta, 2019)
    Oppaan avulla voi järjestää opettajan kulttuuri- ja katsomusreflektiivisyyttä edistäviä tapauskeskustelutyöpajoja. Opas sisältää menetelmän taustan, tavoitteet, ohjeet, monistepohjan ja kaksi esimerkkitapausta, joita voi käyttää keskusteluissa. Lisäksi oppaassa on lyhyitä artikkeleita kulttuurisesti ja katsomuksellisesti reflektiivisestä opetuksesta ja siihen liittyvistä tutkimustuloksista.
  • Alho, Laura Linnea (2007)
    Tutkimus käsittelee metalliteollisuuden naistyöntekijöiden työuraa ja palkanmuodostusta vuosina 1946–1961. Tutkimuslähteenä on käytetty pääasiassa Rosenlewin Porin konepajan naistyöntekijöiden palkkakortteja vuosilta 1946, 1951, 1957 ja 1961 sekä täydentävänä aineistona vuosina 1978–1979 tehtyjä konepajan työntekijöiden haastatteluja. Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa empiiristä tietoa naisten työurista, palkkakehityksestä ja työmarkkina-aseman kehityksestä Suomessa. Tutkimusaihettani lähestyn kolmesta suunnasta: syrjintäteorioiden, työmarkkinakehityksen ja empiirisen aineiston avulla. Naisten työmarkkina-asemaa kuvaavat syrjintäteoriat muodostavat tutkimuksen teoreettisen kehikon. Työmarkkinoiden ja sopimustoiminnan kehitys olivat tärkeitä tekijöitä naisten työmarkkina-aseman kehityksessä toisen maailmansodan jälkeen. Naisten työmarkkina-aseman kehitystä taas tarkastelen empiirisesti yhdestä metallialan yrityksestä käsin. Tutkimuksessa analysoidaan Porin konepajan naistyöntekijöiden työsuhteita, työtehtäviä ja palkkoja. Palkanmuodostusta analysoidaan sekä työntekijöiden henkilökohtaisten ominaisuuksien että metalliteollisuuden työehtosopimusten valossa. Porin konepajan nais- ja miestyöntekijöiden välinen palkkasuhde muodostaa taustan, jota vasten naistyöntekijöiden aseman muutosta peilataan. Menetelminä tutkimuksessa käytetään tilastollisia analyyseja, joissa on tarkasteltu tilastollisia jakaumia sekä hyödynnetty aineiston paneeliluonnetta seuraamalla samoja työntekijöitä yli ajan. Palkkoja analysoidaan regressioanalyysin keinoin sekä suoritetaan palkkaliikkuvuustarkastelu. Naisten työurissa konepajalla näkyy selkeä pitenevä trendi. Samaan aikaan naisten työtehtävien vaihto harvinaistuu. Tarkastelujakson alkupuolella puhdistustyöksi ja aputyöksi määritellyt tehtävät työllistivät suurimman osan konepajan naisista. Tarkastelujakson lopulla noin puolet naisista oli puhdistustyössä ja puolet tuotannossa. Tuotantotyön yleistyminen todennäköisesti liittyy tuotantotavassa tapahtuneisiin muutoksiin, jotka johtivat työn osittamiseen ja ammattitaitovaatimusten laskuun osassa tuotantotöistä. Naisten työtehtävien osalta tutkimukseni vahvistaa käsityksen naisten sijoittumisesta miesvaltaisessa teollisuudessa pääasiassa hierarkian alatasoille. Naisten asemaan Porin konepajalla vaikutti työehtosopimuksista tuleva suora palkkasyrjintä. Koska naisten uralla eteneminen ei ollut kovin yleistä, työehtosopimukset vaikuttivat naisten palkkakehitykseen muutenkin kuin taulukkopalkkojen kautta, sillä työehtosopimuksissa ei ollut pitkää kokemusta itsessään palkitsevia mekanismeja. Tärkeimmät naistyöntekijöiden keskituntipalkkaan vaikuttavat tekijät olivat eri työtehtäviin sijoittuminen sekä urakkatyön osuus työtunneista.
  • Tuominen, Kimmo (Helsingin yliopisto, 2013)
    Verkkari ; 2013 (5)
  • Maaniemi, Johanna (2003)
    Tutkimus tarkastelee valtionhallinnon keskijohtoon kuuluvien miesjohtajien kokemuksia työuran murroskohdista ja työuraa muovaavista tekijöitä. Tutkimus on osa valtiovarainministeriön asettamaa urahanketta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu erilaisista ura- ja elämänkaariteorioista. Urateorioita edustavat Superin (1957; 1986; 1996) mallit ja elämänkaariteorioita Levinsonin (1978) ja Levisonin et al:n (1990) elämänsyklimalli. Lähteenmäen (1995) sekä Scheinin (1978) malleissa puolestaan yhdistyvät erilaiset elämänkaari- ja urateoriat. Sosiaalisten aikataulujen huomioinnin kautta tuodaan esille työuran ja urakehityksen kulttuuri- ja kontekstisidonnaisuus, jonka perinteiset ura- ja elämänkaarimallit ovat usein laiminlyöneet. Tutkimuskysymyksissä selvitettiin seuraavaa: 1. Mitä johtajien kokemat murroskohdat ovat - mistä ne johtuvat ja minkälaisia seurauksia niillä on? 2. Eroavatko työuran murroskohdat toisistaan sisällöllisesti työuran eri vaiheissa, ts. esiintyykö tietyn tyyppisiä murroskohtia todennäköisemmin yhdessä uravaiheessa kuin toisessa? 3. Mitkä asiat koetaan tärkeiksi työuraa muovaaviksi tekijöiksi? Tutkimuksen aineisto kerättiin löyhästi elämäkerrallista menetelmää soveltaen, erityisesti Flickin (1998) narratiivisen haastattelun mallin mukaisesti. Kaikki haastateltavat (14 hlö) olivat miespuolisia hallinto- tai henkilöstöjohtajia. Johtajat olivat syntyneet vuosina 1943-1953. Murroskohdat tunnistettiin aineistosta niiden syiden mukaan. Aineiston analyysissä sovellettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä ja murroskohtien kohdalla lisäksi narratiivista analyysiotetta. Aineistosta tunnistettiin työuran murroskohtatyyppejä neljä: 1. Työtehtävistä johtuvat murroskohdat (a. työn haastettomuus tai vääräntyyppiset palkinnot työstä, b. työn kovat vaatimukset, c. ammattia ohjaavan näkemyksen kyseenalaistaminen). 2. Työympäristön piirteistä johtuvat murroskohdat (a. ihmissuhteet, b. työkulttuuri), 3. Työhön liittyvät muutokset (a. ulkoapäin tarjoutuva mahdollisuus siirtyä toiseen organisaatioon, b. työrooli- tai organisaatiomuutos) ja 4. Yksityiselämän tapahtumista johtuvat työuran murroskohdat (a. perhetilanne tai avioero, b. oma terveys, c. henkilökohtaiseen elämänkulkuun liittyvät pohdinnat). Osa murroskohdista esiintyi selvästi tietyssä uran vaiheessa. Näitä olivat perhetilanteesta johtuvat murroskohdat, jotka esiintyivät työuran toisessa vaiheessa (30-40 vuotta). Lisäksi viimeisessä vaiheessa (50-60 vuotta) toistuivat oman elämänkulkuun liittyvät pohdinnat (esim. vaihtaako vielä työpaikkaa viimeisen kerran), työn koviin vaatimuksiin ja omaan terveyteen liittyvät murroskohdat. Työn ominaisuuksista johtuvat murroskohdat kuten työn haasteettomuus tai vääränlaiset palkinnot esiintyivät satunnaisesti työuran alusta aina 50- ikävuoteen saakka. Osa työuran murroskohdista on ymmärrettävissä työtehtävän minisyklin avulla, kun toiset puolestaan liittyvät pikemminkin sosiaalisten aikataulujen ja koko elämänkaaren dynamiikkaan. Urakehitys muovautuu aina ympäröivien voimien keskiössä. Tärkeiksi tekijöiksi työuran muotoutumisen kannalta koettiin yhteiskunnan, perheen, työyhteisöjen, valtiotyönantajan ja henkilön omien ominaisuuksien vaikutus.
  • Helminen, Hilla (Helsingin yliopisto, 2020)
    In this Master’s thesis I researched teachers’ experiences on dog-assisted interventions. This thesis’ two research questions were: 1) How dog-assisted pedagogy supports teachers’ professional development and profession as a teacher? 2) What kind of positive effects dog-assisted pedagogy has to pupils’ studying? Frame of references includes inspection of teachers’ profession and inspection of what kind of effects animal-assisted interventions has to child’s mental, social and physical well-being. I explore teacher’s profession from concepts of teaching philosophy, professional development, professional identity and motivation. I interviewed four teachers, who use dog-assisted interventions in their teaching. Interviews were half-structured. All of the teachers were dealing with special needs in their work and trying to respond to the needs with dog-assisted pedagogy. Three of the teachers were special education teachers and one of them was class teacher. All of the teachers had completed self-motivated, official course about dog-assisted interventions (10 credits). I analyzed the interview data with phenomenography. I also reflected my own position as an interviewer, so I could make this thesis more reliable. I present research results in two different chapters. In first chapter I reported results of how dog-assisted pedagogy supported teachers’ professional development. Dog-assisted pedagogy was central part of the teachers’ teaching philosophy. With dog-assisted interventions, teachers could combine their hobby with dogs and work. There was five features that were typical to teachers’ who develop themselves professionally: positive orientation to risk taking, openness to change, willingness to do experiments in the classroom and openness to criticism. Dog-assisted pedagogy and feedback from pupils and parents motivated teachers at their work. It took time, money, planning and effort to use the dog-assisted interventions at their teaching work. In the second chapter I reported results of how the dog effected pupils’ studying. Teachers reported that the dog had positive effects on pupils’ emotions: dog’s presence calmed children, made class’ atmosphere better and contributes joy and happiness to studying. According to analyze the dog-assisted pedagogy motivated pupils to study, served pauses to classes and school day, effects on concentration and increases action-based teaching. The challenges of the dog-assisted teaching were related to colleagues and work community. Based on former large mass of international research and this thesis results, I propose that dog-assisted pedagogy could be motivational, action-based and effective intervention and tool to teachers. Dog-assisted pedagogy could also be a good tool with pupils with special needs.