Browsing by Subject "ammattikoululaiset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Velling, Krista (2007)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvata ammatillisten opiskelijoiden näkemyksiä poissaolojen merkityksestä opiskeluun. Tavoitteena on saada esiin nuorten oma näkemys asiasta. Erityisesti tarkastelen nuorten omaa näkemystä poissaoloista, nuorten kokemaa tuen tarvetta sekä kuraattorityön mahdollisuuksia auttaa poissaolojen vähentämisessä. Lisäksi tarkastelen nuorten elämäntilanteita ja miten he kokevat tulevaisuutensa. Tutkielma kohdentuu Koulutuskeskus Salpauksen Orimattilan toimipisteen tekniikan alan opiskelijoihin. Tutkimusaineistoni muodostui kahdentoista (N=12) tekniikan alan opiskelijan teemahaastattelusta. Haastateltavat olivat iältään 16–21-vuotiaita. Tekniikan alan opiskelijat ovat valikoituneet tutkimuskohteeksi sen vuoksi, että alalla opintojen keskeyttämisprosentti on suuri. Aloittaneista opiskelijoista vain noin puolet valmistuu määräajassa eli kolmessa vuodessa. Poissaolojen syiksi nuoret kuvasivat seuraavaa: opiskelumotivaation puute, väsymys aamuisin, kavereiden vaikutus ja opettajan kanssa olevat erimielisyydet. Nuorten omien kokemusten mukaan poissaoloihin liittyvien seurauksien hoidossa kuraattori ja ryhmänopettaja olivat keskeisessä asemassa. Vanhempien kanssa pidetyt palaverit haastateltavat kokivat yhtenä hyvänä keinona puuttua poissaolojen vähentämiseen. Nuoret toivat esille, että kuraattorin puuttuminen poissaoloihin oli napakkaa, mutta asiallista. Poissaoloihin puuttuminen saisi olla nopeampaa ja tehokkaampaa kuin mitä se nyt on. Haastateltavien olivat tämän hetkiseen elämän tilanteeseensa tyytyväisiä ja heidän sosiaaliset suhteensa olivat kunnossa. Suurimmalla osalla haastateltavista tulevaisuuden unelmat ja haaveet olivat hyvin perinteisiä. Tulevaisuuden suunnitelmia olivat työn saanti ja asevelvollisuuden hoitaminen ja oman asunnon hankkiminen.
  • Vatjus, Anne-Elena (2008)
    Tutkimuksessa tarkastellaan pääkaupunkiseudun ammattioppilaitoksissa opiskelevien asennoitumista ulkomaalaisiin maahanmuuttajiin. Aineisto kerättiin 23.3-6.5.1993 kyselylomakkeella oppilaitoksissa valvottuna kyselynä. Otoskoko on 216 henkilöä. Tutkimuksessa selvitetään oppilaitoksissa ja vapaa-ajalla tapahtuvan kontaktin sekä autoritaarisuuden vaikutusta opiskelijoiden asennoitumisessa maahanmuuttajiin. Tutkimuksen teoriaosassa selvitetään tutkimuksen kannalta tärkeitä käsitteitä sekä pohjustetaan Suomen ulkomaalaistilannetta 1990-luvun alussa. Kvantitatiivisina analyysimenetelminä käytettiin suoria jakaumia, ristiintaulukointia, regressioanalyysiä, faktorianalyysiä ja summamuuttujia. Tutkimuksen kysymykset on laadittu Magdalena Jaakkolan vuonna 1987 suorittaman tutkimuksen pohjalta. Tutkimuksen keskeinen tulos on, pääkaupunkiseudun ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat asennoituivat suurimmaksi osaksi negatiivisesti ulkomaalaisten maahanmuuttoon. Ulkomaalaisten läsnäolo koulussa lisäsi ulkomaalaisen tuntemisen mahdollisuutta, mutta kanssakäymissuhteiden syntymiseen samassa oppilaitoksessa opiskelemisella ei juuri ollut vaikutusta. Ulkomaalaisten maahanmuuttoon suhtautuivat selvästi myönteisemmin ne opiskelijat jotka tunsivat ulkomaalaisen henkilökohtaisesti, ja ne jotka olivat matkustelleet ulkomailla 6 kertaa tai useammin. Oppilaitoksen ulkomaalaiskontaktimahdollisuudella ei kuitenkaan näytä olevan vaikutusta ulkomaalaisten vastaanottohalukkuuteen. Ulkomaalaisasenteeseen positiivisimmin vaikuttaa ulkomaalaisen tunteminen työn kautta, seuraavaksi tunteminen naapurina ja ystävänä. Myönteisimpinä asenteet kohdistuvat ulkomaalaisia kohtaan turisteina, ottolapsina sekä opiskelijoina. Autoritaarisuus vaikutti jossain määrin negatiivisesti opiskelijoiden kanssakäymishalukkuuteen ulkomaalaisten kanssa ja halukkuuteen ottaa vastaan maahan tulevia pakolaisia. Tutkimuksessa tärkeimpinä lähteinä käytettiin Magdalena Jaakkolan 1995 kirjaa ”Suomalaisten kiristyvät ulkomaalaisasenteet”, Karmela Liebkindin 1994 kirjaa ”Maahanmuuttajat ja kulttuurien kohtaaminen” ja Miles Hewstonen & Rupert Brownin 1986 kirjaa ”Contact is not enough”.