Browsing by Subject "analyysi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 42
  • Peräkylä, Anssi; Antaki, Charles; Vehviläinen, Sanna; Leudar, Ivan (Cambridge University Press, 2008)
  • Peräkylä, Anssi (Sage, 2005)
  • Peräkylä, Anssi (Cambridge University Press, 2008)
  • Fronzek, Stefan; Carter, Timothy R.; Pirttioja, Nina; Alkemade, Rob; Audsley, Eric; Bugmann, Harald; Flörke, Martina; Holman, Ian; Honda, Yasushi; Ito, Akihiko; Janes-Bassett, Victoria; Lafond, Valentine; Leemans, Rik; Mokrech, Marc; Nunez, Sarahi; Sandars, Daniel; Snell, Rebecca; Takahashi, Kiyoshi; Tanaka, Akemi; Wimmer, Florian; Yoshikawa, Minoru (Springer, 2019)
    Regional Environmental Change
    Responses to future changes in climatic and socio-economic conditions can be expected to vary between sectors and regions, reflecting differential sensitivity to these highly uncertain factors. A sensitivity analysis was conducted using a suite of impact models (for health, agriculture, biodiversity, land use, floods and forestry) across Europe with respect to changes in key climate and socio-economic variables. Depending on the indicators, aggregated grid or indicative site results are reported for eight rectangular sub-regions that together span Europe from northern Finland to southern Spain and from western Ireland to the Baltic States and eastern Mediterranean, each plotted as scenario-neutral impact response surfaces (IRSs). These depict the modelled behaviour of an impact variable in response to changes in two key explanatory variables. To our knowledge, this is the first time the IRS approach has been applied to changes in socio-economic drivers and over such large regions. The British Isles region showed the smallest sensitivity to both temperature and precipitation, whereas Central Europe showed the strongest responses to temperature and Eastern Europe to precipitation. Across the regions, sensitivity to temperature was lowest for the two indicators of river discharge and highest for Norway spruce productivity. Sensitivity to precipitation was lowest for intensive agricultural land use, maize and potato yields and Scots pine productivity, and highest for Norway spruce productivity. Under future climate projections, North-eastern Europe showed increases in yields of all crops and productivity of all tree species, whereas Central and East Europe showed declines. River discharge indicators and forest productivity (except Holm oak) were projected to decline over southern European regions. Responses were more sensitive to socio-economic than to climate drivers for some impact indicators, as demonstrated for heat-related mortality, coastal flooding and land use.
  • Pöllänen, Pirkka (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkimukseni taustana on pääsääntöisesti se, että olen soittanut Einar Englundin sellokonserton ensimmäistä osaa tutkintotilanteessa. Lisäksi olen soittanut kahta muutakin osaa itsenäisesti. Tämä seikka oli tärkeä virikkeen antaja pro gradu–tutkielman tekemiselle Einar Englundin sellokonsertosta. Tutkin pääasiallisesti Englundin sellokonserttoa yleensä ja kahden soittajan, Seppo Laamasen ja Pentti Rautawaaran hieman erityyppisiä tulkintoja tästä konsertosta ja erityisesti näiden tulkintojen eroavaisuuksia keskenään. Käyn läpi erityisesti Englundin sellokonserttoa, mutta tutkin myös hänen elämänsä tärkeimpiä vaiheita. Tutkimukseni teoreettis-metodologisina lähtökohtina on lähdeaineisto: kirjat, lehdet, Einar Englundin sellokonserton partituuri sekä Yleisradion äänitearkistossa kuuntelemani tulkinnat tästä kyseisestä konsertosta. Olen tehnyt tutkimukseni kuunteluhavaintojen ja muun aineiston antamia tietoja yhdistelemällä. Aiemmin tätä aihetta ovat tutkineet erityisesti Paavo Heininen tutkielmassaan Einar Englundista, Mikko Heiniö artikkeleissaan Musiikkilehdessä ja Christian Holmqvist pro gradu -tutkielmassaan. Näistä tutkimuksista Paavo Heinisen tutkimus ja Mikko Heiniön kirjoitukset ovat olleet tärkeitä tutkimukseni teossa. Nämä tutkimukset ovat olleet rakenteeltaan selkeäpiirteisiä, joten niiden käyttäminen apuna on ollut helppoa. Pro gradu -tutkielmani etenee siten, että ensin käsittelen suomalaisten sellokonserttojen perinnettä, sitten käyn läpi Einar Englundin elämää, seuraavaksi tarkastelen Englundin sellokonserton rakennetta, melodiaa, muotoa ja harmoniaa ja sitten kirjoitan konserton esityksestä kahden sellistin erilaisten tulkintojen ja tyylien antamista näkökulmista käsin. Lopuksi johtopäätösluvussa pohdiskelen vielä Einar Englundia säveltäjänä ja erityisesti hänen sellokonserttoansa. Graduni antoi minulle johtopäätöksinä sen, että Englundilla on täytynyt olla henkilökohtaista mielenkiintoa selloa kohtaan instrumenttina ja hänen temperamenttinen sävellystyylinsä näkyy teoksen kaikissa osissa, samoin kuin sen, että sellokonsertto on aivan oma asiansa hänen teostensa joukossa.
  • Bettencourt da Silva, Ricardo J.N; Saame, Jaan; Anes, Bárbara; Heering, Agnes; Leito, Ivo; Näykki, Teemu; Stoica, Daniela; Deleebeeck, Lisa; Bastkowski, Frank; Snedden, Alan; Camões, M. Filomena (Elsevier, 2021)
    Analytica Chimica Acta 1182 (2021), 338923
    The use of the unified pH concept, pHabsH2O, applicable to aqueous and non-aqueous solutions, which allows interpreting and comparison of the acidity of different types of solutions, requires reliable and objective determination. The pHabsH2O can be determined by a single differential potentiometry measurement referenced to an aqueous reference buffer or by a ladder of differential potentiometric measurements that allows minimisation of inconsistencies of various determinations. This work describes and assesses bottom-up evaluations of the uncertainty of these measurements, where uncertainty components are combined by the Monte Carlo Method (MCM) or Taylor Series Approximation (TSM). The MCM allows a detailed simulation of the measurements, including an iterative process involving in minimising ladder deviations. On the other hand, the TSM requires the approximate determination of minimisation uncertainty. The uncertainty evaluation was successfully applied to measuring aqueous buffers with pH of 2.00, 4.00, 7.00, and 10.00, with a standard uncertainty of 0.01. The reference and estimated values from both approaches are metrologically compatible for a 95% confidence level even when a negligible contribution of liquid junction potential uncertainty is assumed. The MCM estimated pH values with an expanded uncertainty, for the 95% confidence level, between 0.26 and 0.51, depending on the pH value and ladder inconsistencies. The minimisation uncertainty is negligible or responsible for up to 87% of the measurement uncertainty. The TSM quantified measurement uncertainties on average only 0.05 units larger than the MCM estimated ones. Additional experimental tests should be performed to test these uncertainty models for analysis performed in other laboratories and on non-aqueous solutions.
  • Mustajoki, Jyri; Marttunen, Mika (Elsevier, 2019)
    EURO Journal on Decision Processes 7, issues 3–4 (2019), pages 359-386
    Resilience management aims to increase the ability of the system to respond to adverse events. In this study, we develop and apply a structured framework for assessing the resilience of the decision-making process related to reservoir (or lake) regulation with the resilience matrix approach. Our study area is Finland, where the initiatives for the regulation have typically been hydro power production or flood prevention, but nowadays recreational and environmental issues are also increasingly considered. The main objectives of this study are twofold. First, it aims to provide support for reservoir operators and supervisors of the water course regulation projects in their work for identifying the possible threats and actions to diminish their consequences. Second, it studies the applicability of the resilience matrix approach in a quite specifically defined operational process, as most of the earlier applications have focused on a more general context. Our resilience matrix was developed in close co-operation with reservoir operators and supervisors of regulation by means of two workshops and a survey. For the practical application of the matrix, we created an evaluation form for assessing the resilience of a single dam operation process and for evaluating the cost efficiency of the actions identified to improve the resilience. The approach was tested on a dam controlling the water level of a middle-sized lake, where it proved to be a competent way to systematically assess resilience.
  • Assmuth, Timo; Simola, Antti; Pitkänen, Tarja; Lyytimäki, Jari; Huttula, Timo (Society of Environmental Toxicology and Chemistry, 2016)
    Integrated Environmental Assessment and Management 12(1): 160-173
    Integrated assessment and management of water resources for the supply of potable water is increasingly important in light of projected water scarcity in many parts of the world. This article develops frameworks for regional-level waterborne human health risk assessment of chemical and microbiological contamination to aid water management, incorporating economic aspects of health risks. Managed aquifer recharge with surface water from a river in Southern Finland is used as an illustrative case. With a starting point in watershed governance, stakeholder concerns, and value-at-risk concepts, we merge common methods for integrative health risk analysis of contaminants to describe risks and impacts dynamically and broadly. This involves structuring analyses along the risk chain: sources—releases—environmental transport and fate—exposures—health effects—socio-economic impacts—management responses. Risks attributed to contaminants are embedded in other risks, such as contaminants from other sources, and related to benefits from improved water quality. A set of models along this risk chain in the case is presented. Fundamental issues in the assessment are identified, including 1) framing of risks, scenarios, and choices; 2) interaction of models and empirical information; 3) time dimension; 4) distributions of risks and benefits; and 5) uncertainties about risks and controls. We find that all these combine objective and subjective aspects, and involve value judgments and policy choices. We conclude with proposals for overcoming conceptual and functional divides and lock-ins to improve modeling, assessment, and management of complex water supply schemes, especially by reflective solution-oriented interdisciplinary and multi-actor deliberation.
  • Laakom, Firas; Raitoharju, Jenni; Nikkanen, Jarno; Iosifidis, Alexandros; Gabbouj, Moncef (IEEE, 2021)
    IEEE Access 9, 39560-39567
    In this paper, we describe a new large dataset for illumination estimation. This dataset, called INTEL-TAU, contains 7022 images in total, which makes it the largest available high-resolution dataset for illumination estimation research. The variety of scenes captured using three different camera models, namely Canon 5DSR, Nikon D810, and Sony IMX135, makes the dataset appropriate for evaluating the camera and scene invariance of the different illumination estimation techniques. Privacy masking is done for sensitive information, e.g., faces. Thus, the dataset is coherent with the new General Data Protection Regulation (GDPR). Furthermore, the effect of color shading for mobile images can be evaluated with INTEL-TAU dataset, as both corrected and uncorrected versions of the raw data are provided. Furthermore, this paper benchmarks several color constancy approaches on the proposed dataset.
  • Dumbrajs, Erik (2008)
    Det har påståtts att Internet förbättrar möjligheterna för små partier och nästan chanslösa kandidater att få ut sitt budskap till väljarna. Å andra sidan kan det likaså argumenteras för att de etablerade partierna och kandidaterna tar med sig det föresprång som de har i den reella världen till den virtuella. Den här studien ger en helhetsbild över nyländska kandidaters online-närvaro inför riksdagsvalet 2007. Vilka egenskaper påverkar sannolikheten att en kandidat överhuvudtaget är närvarande på Internet, samt hur sofistikerad kandidatens hemsida är. Det finns tre olika teoretiska ståndpunkter inom forskningen på detta område. Normaliseringsteorin, ekvaliseringsteorin och den cyber-skeptiska synvinkeln. Alla tre teorier har fått empiriskt stöd i tidigare undersökningar fast de motsäger sig. Normaliseringsteorin utgår ifrån att Internet inte kommer att ändra förhållandet mellan de politiska aktörerna i kampanjkampen. Bland annat Gibsom, Strandberg och Margolis har i deras undersökningar hittat empiriskt stöd för denna teorin. Enligt ekvaliseringsteorin leder valkampanjer på Internet mot en situation i vilken synlighets- och resursskillnaden mellan politiska aktörer är mindre eller inte så betydande som om aktörerna skulle föra kampanjen bara offline. Norris, Newell och Cunha har bland annat hittat empiriskt stöd för ekvaliseringsteorin. Den cyber-skeptiska synvinkeln är en blanding av normaliserings- och ekvaliseringsteorin. Internet kommer inte att förändra allting, men någon effekt kommer Internet i alla fall att ha på det politiska livet. Jag har analyserad och poängsatt de nyländska riksdagsvalkandidaternas hemsidor. Jag gick närmare in på att analysera sambanden mellan den beroende variabeln ”poäng” och de oberoende variablerna ”partistorlek”, ”åldersgrupp”, ”kön”, ”gammalny”, ”riksdagsledamot” och ”hemort”. Jag genomförde en standard multipel regression med statistikprogrammet SPSS för att få en klarare bild av sambanden mellan variablerna. Det viktigaste resultatet var att av de fem oberoende variablerna är det partistorlek på kandidatens parti som gör det största unika bidraget till att förklara variansen i den beroende variabeln poäng för hemsidan.
  • Koikkalainen, Outi (2007)
    Tutkin pro gradu -tutkielmassani pitkään suomalaisen jatkosotatutkimuksen vallitsevana tulkintana ollutta ajopuuteoriaa, jonka keskeiset ulottuvuudet ovat toisaalta Suomen passiivisuus ja vaihtoehdottomuus sotaan johtaneessa kehityksessä, toisaalta Suomen irrallisuus Saksan sotasuunnitelmista. Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin puolustuspuheenvuorojen kanssa harmoniassa olleen näkemyksen haastoivat mm. angloamerikkalaiset jatkosotatutkimukset. Hans Peter Krosbyn vuonna 1967 ilmestyneen tutkimuksen ”Suomen valinta 1941” katsotaan lopullisesti kumonneen ajopuuteorian. Keskityn ajopuuteorian tutkimuksessani Arvi Korhosen vuonna 1961 julkaisemaan teokseen ”Barbarossa-suunnitelma ja Suomi”, joka on ensimmäinen ja edelleen täydellisin ajopuuteoriaa ilmentävä tieteellinen tutkimus. Selvitän objektiivisena tieteenä esitetyn tutkimuksen sisällä olevia tulkinnallisia elementtejä narratiivisuuden analyysivälineistöllä täydennetyn Chaïm Perelmanin argumentaatioanalyysin avulla. Käsittelen ”Barbarossa-suunnitelma ja Suomi” -tutkimuksen konstruktio- ja argumentaatioulottuvuutta, joista konstruktioulottuvuudella tarkoitan tutkimuskohteesta esitettävää kuvaa; argumentaatioulottuvuus merkitsee yleisön vakuuttamista konstruktion totuudenmukaisuudesta. Tutkielmassani käsittelen ajopuuteoriaa sekä tietyn jatkosotakuvan että tietyn tiedekuvan rakentamisena ja näiden puolesta argumentoimisena. Tutkin ajopuuteoriaa kahdella tasolla: Ensiksi käyn läpi ”Barbarossa-suunnitelma ja Suomi” -teoksen tiedekuvaa ja tieteellisyysargumentaatiota selvittääkseni, minkä tieteen nimissä tutkimustulokset esitetään ja mikä painoarvo tuloksille tieteellisyyden perusteella katsotaan kuuluvan. Tämän jälkeen tutkin ”Barbarossa-suunnitelma ja Suomi” -teoksen jatkosotakuvaa ja sen puolesta esitettyä argumentaatiota. Objektiivisena tieteenä esitetty ”Barbarossa-suunnitelma ja Suomi” -teos pohjautuu nationalistisille esisopimuksille. Tutkimuksen kansallinen painotus näkyy kaksoishierarkiana paitsi tiedekonstruktiossa ja -argumentaatiossa myös jatkosotakuvauksessa. Sisäänrakennettu nationalismi yhdistää ajopuuteorian kahta keskeistä argumentaatiolinjaa, joista toinen korostaa Suomen passiivisuutta ja vaihtoehtojen puutetta, toinen Suomen aktiivisuutta ja toimintavapauden säilyttämistä suhteessa Saksaan. Tutkimuksen objektiivisuus sisältyy kuitenkin kansalliseen näkökulmaan, eikä oman kansan puolustaminen historiantutkimuksen keinoin näyttäydy ristiriitaisena objektiivisuusihanteen kanssa. Alkuperäislähteinä olen käyttänyt ”Barbarossa-suunnitelma ja Suomi” -teoksen lisäksi angloamerikkalaisia, vaihtoehdottomuusnäkemyksen haastaneita historiantutkimuksia. Vertaan tuloksiani ajopuuteoriasta Kari Palosen vuonna 1975 julkaisemaan artikkeliin ”Ajopuuteorian aatekritiikkiä eli eräitä selityksiä historiantutkimuksen konservatismille”. Muita lähteitä ovat mm. ajopuuteorian historiaan liittyvä kirjallisuus sekä uutta retoriikkaa ja historiantutkimusta käsittelevät teokset.
  • Mutanen, Arto (Helsingin yliopisto, 2021)
    Mooren mukaan etiikan peruskysymys on "mitä hyvä on?", johon vastaaminen on osoittautunut äärimmäisen vaikeaksi. Mooren mukaan hyvä on yksinkertainen käsite aivan samoin kuin keltainen. Tästä Moore tekee johtopäätöksen, ettei hyvää voi määritellä. Hyvän määrittely on osoittautunut laajemminkin vaikeaksi. Tarkastelemme filosofiassa käytyä keskustelua määriteltävyydestä. Näin keskustelu rinnastuu kiinnostavalla tavalla tieteenfilosofiassa käytyyn keskusteluun. Tämä samalla syventää ymmärrystämme etiikassa tarkastelluista kysymyksistä. Tutkielmassa teoreettisesti keskeinen ajatus on tarkastella rinnakkain tieteenfilosofiassa, matematiikan filosofiassa ja etiikassa käytyä keskustelua. Näin voimme valottaa tiettyjä tieto-opin kannalta keskeisiä kysymyksenasetteluja moraalitietoon liittyen. Tieteenfilosofiassa eräs keskeinen kysymys liittyy tieteellisen kokeen rooliin tiedon rakentumisessa. Tieteellisen kokeen taustalla on antiikin geometrinen analyysi, tai yleisemmin analyysin ja synteesin menetelmä. Siten kokeellisen tieteen ja matematiikan tiedonhankintaprosessien välillä on kiinnostava metodinen yhteys, joka osoittautuu hedelmälliseksi myös moraalitiedon hankinnassa käytetyn ajatuskoemenetelmän analyysissa. Moraalifilosofiassa ajatuskoemenetelmän avulla generoidaan esimerkkitapauksia, joissa tiettyjä asioita tuodaan yksityiskohtaisen analyysin kohteiksi. Tällainen analyysi on keskeinen metodinen keino moraalitiedon hankinnassa ja täsmentämisessä. Ajatuskoemenetelmä samoin kuin kokeellisen tieteen menetelmä on askeleittain etenevää ja lokaalia. Moraalitiedon perustana on moraali-intuitio, jonka ei katsota olevan erehtymätöntä. Moraali-intuitiolla ei myöskään viitata mihinkään yliluonnolliseen kykyyn. Moraali-intuition rooli moraalitiedon perustana on samanlainen kuin havainnon rooli kokeellisessa tieteessä. Tarkemman ymmärryksen saamme moraali-intuitiosta, kun rinnastamme sen intuitioon matematiikassa. Siten tässä tutkielmassa ei tarvitse tarkemmin ottaa kantaa moraalirealismin kysymykseen.
  • Hietala, Satu (Helsingfors universitet, 2017)
    The layman’s sample practice of the Geological Survey of Finland (GTK) is a unique national practice in raw material exploration and research. Its main purpose is to increase knowledge related to Finnish raw material resources. The operation is quite rare on a global scale. A layman’s sample (kansannäyte) is a sample of rock, mineral, or soil sent to a geologist or other type of expert by a rock hobbyist. The Layman’s Sample Office of the Geological Survey of Finland (GTK) receives thousands of samples from all over Finland every year. The office handles ore samples, industrial minerals, dimensional stone, precious stone and gemstone discoveries, and metals of technological interest. The concept of layman’s sample reflects the action of its history and original purpose. The practice started in the 18th century and has continued uninterrupted since then. Thirtytwo of the metallic mines in Finland have been discovered on the basis of a layman's sample. Currently, further new mining operations, on which the first reference sample has been sent by the public, are being launched. In addition to the economic benefit, the practice also has other tasks. The sample office answers geology-related questions sent in by the general public and provides competent and up-to-date information on the importance of raw materials to the society. The challenge in the future is to improve the quality of the samples. Also in the future, the development of digital applications will be important including web and mobile applications, for example teaching map services and platforms. The new applications could also inspire young people to the rock hobby in general as well as increase the geological knowledge of the general public. The digital archive of layman’s samples contains information on more than 60 000 bedrock and boulder samples. Layman’s samples and metallogenic zones can be compared with each other. Geologically ore potential zones could be identified and sampled. The archive also reveals new areas with ore potential.
  • Lepistö, Liisa; Vuorio, Kristiina; Holopainen, Anna-Liisa; Palomäki, Arja; Järvinen, Marko; Huttunen, Maija (Suomen ympäristökeskus, 2009)
    Suomen ympäristö 40/2009
    Biologisten määritysten laadunvarmennuksen merkitys on korostunut EU:n vesipuitedirektiivin (VPD) voimaantulon myötä, sillä vesistöjen ekologisen tilan luokittelu edellyttää, että käytössä on laadukasta ja vertailukelpoista tietoa biologisista laatutekijöistä. Suomen ympäristökeskus SYKE on toiminut vuodesta 2001 kansallisena ympäristöalan vertailulaboratoriona pätevyysalueena vesien ja kiinteiden ympäristönäytteiden ympäristökemiallinen ja ekotoksikologinen mittaus-, testaus- ja näytteenottotoiminta. SYKEssä alkoi vuonna 2005 hanke vertailulaboratorion pätevyysalueen laajentamiseksi kolmella biologisella laatutekijällä, kasviplankton, vesikasvit ja pohjaeläimet. Tämä julkaisu sisältää kasviplanktonin laadunvarmistusta koskevan osahankkeen kuvauksen ja tulokset sekä suositukset laadunvarmistustoimenpiteiksi. Raportissa tarkastellaan kasviplanktonanalyysin toteutusta Suomessa ja muualla Euroopassa. Tarkastelun painopisteenä ovat tulosten vertailtavuus ja siihen vaikuttavat tekijät sekä SYKEn sisä- ja rannikkovesien kasviplanktonanalyysin nykytila, valmiudet ja kehittämislinjat. Raportissa linjataan SYKEn rooli sisä- ja rannikkovesien kasviplanktonmäärityksen kansallisessa ja kansainvälisessä laadunvarmennuksessa osana vertailulaboratoriotoimintaa. Kasviplanktonin analysointi edellyttää hyvää lajintuntemusta, yhtenäisten ja hyväksyttyjen analyysimenetelmien käyttöä sekä kykyä tulkita saatuja tuloksia. Kasviplanktonmäärityksiä tehdään Suomessa viranomaisten lisäksi konsulttityönä sekä tutkimushankkeissa. On myös todennäköistä, että biologinen analyysitoiminta laajenee jatkossa useamman toimijan piiriin. VPD:n toteutuksen kannalta on tärkeää, että kasviplanktonin määritystulokset ovat mahdollisimman laajasti hyödynnettävissä ekologisen tilan luokittelussa. Tämä asettaa vaatimuksia tulosten keskinäiselle vertailtavuudelle ja laadulle ja edellyttää säännöllistä määritystulosten testaamista ja vertailua toimijoiden kesken. Suomalaiset kasviplanktontutkijat ovat olleet edelläkävijöitä laadunvarmistuksessa verkostoitumalla ja kokoontumalla vuosittain työseminaareihin, joissa on käsitelty menetelmien harmonisointia ja vertailtavuutta. Vertailulaboratoriotoiminnan tarkoituksena on vahvistaa ja koordinoida toteutettua laadunvarmennusta ja saada mahdollisimman moni kasviplanktonmäärityksiä tekevä mukaan toiminnan piiriin.
  • Helminen, Ville; Nurmio, Kimmo; Vesanen, Sampo (Suomen ympäristökeskus, 2020)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 21/2020
    Tässä raportissa kuvataan paikkatietopohjaisen kaupunki-maaseutu-luokituksen päivitys. Raportti keskittyy kuvaamaan päivityksen myötä menetelmän periaatteisiin, luokitukseen ja siitä laskettuihin tilastoihin tulleet muutokset. Ensimmäinen paikkatietopohjainen kaupunki-maaseutu-luokitus julkaistiin vuonna 2013 ja se korvasi aiemman kuntarajoihin perustuneen luokituksen. Luokituksen menetelmä kehitettiin yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen kanssa laajan asiantuntijoista kootun ohjausryhmän tukemana. Alkuperäinen luokittelumenetelmä, käytetyt aineistot ja tulokset ovat kuvattu yksityiskohtaisesti Kaupunki-maaseutu-alueluokitus -raportissa. Päivityksen tuloksena on uusi Suomen kaupunki-maaseutu-luokitus, joka korvaa aiemman vuosien 2010–2011 tilannetta kuvanneen luokituksen. Päivitys on tehty aiemmin määritellyllä menetelmällä ja on tältä osin lähinnä tekninen. Myös alueluokat pysyvät samana. Raja-arvojen määrittelyyn tehtiin pieniä täsmennyksiä, ja tietyt uudet aineistot edellyttivät uutta estimointia menetelmän puitteissa. Tämä on luokituksen ensimmäinen päivitys, joten samalla on voitu havainnoida luokitusmenetelmän toimivuutta. Kokonaiskuva näyttää pääosin samalta kuin aiemmin. Pääsääntöisesti muutokset johtuvat todellisesta lähtöaineistojen osoittamasta alueellisesta kehityksestä. Kaupunkiluokissa sisempi kaupunkialue on kasvanut aiemmalle ulommalle kaupunkialueelle ja ulompi kaupunkialue on laajentunut kehysalueelle. Sisemmän kaupunkialueen pinta-alan kasvu johtuu siitä, että kaupunkien täydennysrakentaminen laajentaa yhtenäistä keskustoihin kytkeytynyttä tiiviisti rakennettua aluetta. Pääkaupunkiseudulla ulompi kaupunkialue on kaupungin reuna-aluetta ja pienemmillä kaupunkiseuduilla keskustan ulkopuolista yhtenäistä kaupunkirakennetta sisältäen lähiöt. Pinta-alaltaan eniten ovat laajentuneet kaupungin läheinen maaseutu ja kaupungin kehysalue, mikä kertoo kaupunkien vaikutusalueiden kasvusta. Kaupunkien kehysalueen muutoksista osa on tapahtunut kaupunkiseutuun kytkeytyvien uusien lähitaajamien vaikutuksesta. Muualla kehysalue on laajentunut pienipiirteisemmin heijastellen ydinkaupunkialueiden kasvua ja parantuneita tieverkkosaavutettavuuksia. Uuden luokituksen kaupunkiluokkien perusteella laskettuna Suomen kaupungistumisaste vuonna 2018 oli 72,3 prosenttia. Ydinmaaseutu on pienentynyt eniten ja se on menettänyt alueita sekä kaupungin läheiselle maaseudulle että harvaan asutulle maaseudulle. Tästä huolimatta ydinmaaseutu on kuitenkin myös laajentunut harvaan asutulle maaseudulle ja näiden luokkien nettomuutos on ydinmaaseudulle positiivinen. Kokonaisuutena harvaan asutun maaseudun pinta-ala on pienentynyt, koska ydinmaaseudun lisäksi sitä on siirtynyt kaupungin läheiseen maaseutuun. Ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun väliset luokkamuutokset ovat kolmen muuttujan päällekkäisanalyysin tulos, jossa merkittävin muutostekijä on ollut Corine-maankäyttöaineistoon perustuva maankäytön intensiteetti. Maaseudun paikalliskeskuksissa on myös tapahtunut muutoksia. Luokkaan on noussut uusia taajamia mutta vanhoja on myös tippunut pois. Luokitus on ladattavissa avoimena aineistona Suomen ympäristökeskuksen latauspalveluista.
  • Kupila-Ahvenniemi, Sirkka; Hankonen, Sirkka; Sivonen, Seppo (Suomen metsätieteellinen seura, 1974)
  • Forsman, Maria (Helsingin yliopisto, 2011)
    Verkkari 2011 (3)
  • Mylläri, Juha (Helsingfors universitet, 2011)
    Eksakti aggregaatio tarkoittaa makrotaloudellisten suureiden välisiä riippuvuussuhteita kuvaavan makroyhtälön johtamista mikrotaloudellisten toimijoiden (agenttien) toimintaa kuvaavista käyttäytymisfunktioista siten, että johdettu makroyhtälö antaa selitettävälle makromuuttujalle määritelmällisesti saman arvon kuin käyttäytymisfunktioiden makroaggregaatti (keskiarvo tai totaali) laskettuna koko mikrotason informaatiosta. Tässä tutkielmassa käsitellään eksaktia aggregaatiota erityisesti affiinien ja kvadraattisten käyttäytymisfunktioiden tapauksessa, mutta esitellään myös menetelmät, ja käsitteet, joilla aggregaatin-ongelmaa voidaan hallita käyttäytymisfunktioiden muodosta riippumatta. Affiinien ja kvadraattisten käyttäytymisfunktioiden eksakti aggregaatio tulkitaan yleisten analyysi- ja synteesioperaattorien avulla. Tarkastellun eksaktin aggregointitavan tuottaman makroyhtälön pääkomponentti on termi, joka ilmoittaa agenttien keskimääräisen vasteen keskimääräiseen syötteeseen. Tämän termin lisäksi käyttäytymisfunktioiden epälineaarisuus voi tuottaa epälineaarisuusefektin ja parametrien vaihtelu agenttien välillä voi tuottaa heterogeenisuusefektin. Kaksi jälkimmäistä komponenttia erottavat tämän aggregointimenetelmän selkeästi edustavan agentin menetelmästä, joka on yksi tyypillisimmistä tavoista lähestyä aggregointiongelmaa. Eksakti aggregaatio osoittaa, että tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta mikroriippuvuuksista johdettuja makroriippuvuuksia ei ole mahdollista esittää pelkästään selittävien muuttujien keskiarvojen tai totaalien funktioina. Selittävinä makromuuttujina voivat esiintyä mm. selittävien mikromuuttujien varianssit tai mikromuuttujien ja -parametrien kovarianssit. Tällaisia muuttujia sisältävät termit syntyvät eksaktissa aggregaatiossa epälineaarisuus- ja heterogeenisuusefekteistä. Makromallit voivat antaa approksimatiivisesti oikeansuuntaisia tuloksia, vaikka niissä ei esiintyisi kaikkia eksaktin aggregaation epälineaarisuus- ja heterogeenisuusefektien tuottamissa termeissä esiintyviä selittäviä muuttujia. Tätä makromallien approksimatiivista toimivuutta on selitetty konjektuurilla, joiden mukaan normaaleissa olosuhteissa pienet muutokset selittävissä muuttujissa eivät vaikuta olennaisesti efektien kokoon. Tutkielmassa konjekt uuria havainnollistetaan GNU Ortave -kielellä ohjelmoiduin tietokonesimulaatioin. Konjektuurin toteutumisen syitä arvioidaan myös epälineaarisuus- ja heterogeenisuusefektien funktiomuodon perusteella. Lopuksi pohditaan, miten esitelty eksaktin aggregaation menetelmä sijoittuu yleiseen aggregaatiokeskusteluun.
  • Nenonen, Marjaleena (Vesihallitus, 1971)
    Vesihallitus. Tiedotus A2
  • Chumachenko, Kateryna; Männistö, Anssi; Iosifidis, Alexandros; Raitoharju, Jenni (IEEE, 2020)
    IEEE Access 8 (2020)
    In this paper, we demonstrate the benefits of using state-of-the-art machine learning methods in the analysis of historical photo archives. Specifically, we analyze prominent Finnish World War II photographers, who have captured high numbers of photographs in the publicly available Finnish Wartime Photograph Archive, which contains 160,000 photographs from Finnish Winter, Continuation, and Lapland Wars captures in 1939-1945. We were able to find some special characteristics for different photographers in terms of their typical photo content and framing (e.g., close-ups vs. overall shots, number of people). Furthermore, we managed to train a neural network that can successfully recognize the photographer from some of the photos, which shows that such photos are indeed characteristic for certain photographers. We further analyzed the similarities and differences between the photographers using the features extracted from the photographer classifier network. We make our annotations and analysis pipeline publicly available, in an effort to introduce this new research problem to the machine learning and computer vision communities and facilitate future research in historical and societal studies over the photo archives.