Browsing by Subject "anonymiteetti"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Vepsäläinen, Lassi (Helsingin yliopisto, 2018)
    4chan on täysin anonyymi kuvafoorumi, joka on herättänyt huomiota valtamediassa mm. poliittisesta epäkorrektiudestaan. Täysi anonymiteetti on internetissä harvinaista, ja psykologiassa ilmiön on todettu vaikuttavan ihmisiin eri tavoin. Sivuston pääkieli on englanti ja käyttäjäkunta on melko kansainvälinen. Kielenkäyttö sivustolla tuntuu eroavan muusta internetistä, ja vaikka sosiaalisen median suurimmat alustat (esim. Twitter, Facebook) ovat herättäneet tutkijoiden huomion, on täysin anonyymin kielen tutkimus jäänyt vähemmälle. Tutkimukseni pyrkii selvittämään, onko englannin kielen anonyymissä verkkorekisterissä eroa ei-anonyymiin verkkorekisteriin verrattuna. Tutkimusta voi pitää pilottitutkimuksena, sillä vastaavaa menetelmää ei ole aiemmin sovellettu täysin anonyymiin aineistoon. Tutkimusta varten koottiin 4chanin eri foorumeilta n. 8 miljoonaa sanaa käsittävä korpus. Korpukseen merkittiin 62 eri kielenpiirrettä MAT-tietokoneohjelmalla. Multidimensionaalinen analyysi on Douglas Biberin kehittämä menetelmä, jossa hyödynnetään faktorianalyysiä ja korpuksesta kerättyä tietoa sanojen esiintyvyystaajuuksista. Metodi on sekä määrällinen että laadullinen. Ensin teksteistä lasketaan eri kielenpiirteiden esiintymistaajuudet, jotka normalisoidaan. Faktorianalyysiä soveltamalla kielenpiirteiden varianssia voidaan kuvata paljon alkuperäistä pienemmällä joukolla. Faktorianalyysi perustuu olettamukseen, että muuttujajoukon varianssin taustalla on piileviä muuttujia, joita kutsutaan faktoreiksi. Kielenpiirteiden yhteisesiintyvyyden ja komplementaarisen esiintyvyyden taajuuksien tulkinnan jälkeen ulottuvuudet nimetään. Tarkemmin kuvailtuna faktorianalyysiin syötetään kussakin tekstissä esiintyvien kielenpiirteiden esiintymistaajuudet, minkä jälkeen faktorianalyysi tuottaa faktorirakenteita. Lopputuloksena saadaan noin 10-20 muuttujan klustereita, jotka kuvaavat (teoriassa) kielen kommunikatiivista funktiota. Multidimensionaalisessa analyysissä jokaiselle tekstille lasketaan pisteet ulottuvuuksien kielenpiirteiden taajuuksien mukaan. Faktorianalyysin tuloksien perusteella päädyin tutkimaan viittä faktoria. Nämä ulottuvuudet kuvaavat 4chanin sisäistä rekisterivariaatiota. Nämä ovat (1) abstrakti tiedon esittäminen (Abstract Presentation of Information), (2) yleinen epämuodollinen kerronta vs. kuvaileva diskurssi (General Informal Narrative vs. Descriptive Discourse), (3) lukijaan kohdistuva taivuttelu vs. informaatiosisältöinen diskurssi (Addressee Oriented Persuasion vs. Informational Discourse), (4) yksinkertaiset mielipiteet (Simple Statements of Opinion) ja (5) lukijaan kohdistuvat väittämät (Addressee Oriented Statements). Tutkielmani keskittyy vertailemaan tuloksia aikaisempiin tutkimuksiin, sillä 4chanin sisäisen variaation tutkiminen on vaikeampaa nykyisellä aineistolla. Aineiston keruu sivustolta on haastavaa, sillä sivusto ei arkistoi vanhoja viestejä. Tästä johtuen sivustolta on vaikeaa kerätä tasapuolisesti eri foorumeita kuvastavaa aineistoa lyhyessä ajassa. Tuloksien voidaan katsoa korreloivan jossain määrin Douglas Biberin universaalien ulottuvuuksien kanssa, mutta ne ovat myös uniikkeja verrattuna muihin tutkimuksiin. Tämän tutkimuksen tulosten voidaan katsoa kuvastavan yksityiskohtaisempia variaation ilmiöitä kuin tutkimusten, joissa aineisto koostuu eri rekistereistä kerätyistä teksteistä.
  • Uotila, Otto (Helsingfors universitet, 2013)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan internetissä 2000-luvulla kehkeytynyttä anonyymia verkkokulttuuria. Kulttuuri syntyi kuvalaudoilla, jotka ovat keskustelupalstan tyylisiä internet-sivustoja, joiden käyttäjät ovat toisilleen anonyymeja. Suomalainen vastine maailman suurimmalle kuvalaudalle 4chanille on vuonna 2011 perustettu Ylilauta, jolla vierailee kuukausittain yli miljoona käyttäjää. Suosio perustuu sääntelemättömään ja nimettömään keskusteluun, joka tuottaa räävitöntä ja arvaamatonta sisältöä. Tutkimuksessa pohditaan sitä, millainen alusta Ylilauta on verkkokulttuurin toiminnalle sekä millaisia teemoja keskustelussa esiintyy. Lopulta tarkastellaan myös sitä, miten anonymiteetti vaikuttaa verkossa olemisen kokemiseen. Teoreettinen viitekehys sisältää ontologisen ja epistemologisen pohjan verkkokulttuurin tutkimiselle. Anonyymin yhteisön katsotaan olevan kasvoton joukko, joka ymmärtää olemisensa ryhmän kautta. Ontologinen pohdinta ammentaa Martin Heideggerin filosofiasta, jonka teoria kulminoituu Dasein-käsitteeseen. Daseinin avulla oleminen selittyy universaalin subjektin kautta, aivan kuin Ylilaudan käyttäjät ymmärtävät olemisensa anonyymina subjektina. Epistemologinen teoria perustuu Deleuzen ja Guattarin rihmaston käsitteelle. Ylilaudan ja internetin rakenne on kuin rihmasto, jossa informaatio liikkuu loputtomasti miljoonien anonyymien käyttäjien välillä. Rihmasto on vastakohta hierarkkiselle tietomallille, jossa informaatio liikkuu alhaalta ylöspäin ennalta määrättyjä polkuja pitkin. Tutkimusmetodina käytetään etnografiaa. Menetelmä tarkentuu netnografiaksi, joka on Robert Kozinetsin muotoilema osallistuvan havainnoinnin menetelmä internet-ilmiöiden tutkimiseen. Aineisto koostuu havainnoista, joita kerätään syksyllä 2012 seitsemän viikon aikana yhtenä päivänä viikossa. Lisäksi keskustelujen sisällöstä tehdään teemoittelua, jonka tuloksena on yhdeksän erilaista teemakategoriaa. Havainnoinnin eettisinä perusteina on verkkosivun julkisuus ja käyttäjien anonymiteetti. Vaikka havainnot perustuvat ihmisten teksteihin, ei niistä paljastu kirjoittajan identiteettiä. Tutkimustulokset johdetaan netnografialla tehdyistä havainnoista. Ylilaudan keskustelu koostuu viestiketjuista eli langoista. Langat vanhenevat nopeasti, sillä uusia lankoja perustetaan jatkuvasti. Ylilauta onkin kulttuurin alustana hektinen ja nopeasti muuttuva. Teemoittelun perusteella Ylilaudalla keskustellaan fokusoiduista teemoista, kysytään neuvoja ja jaetaan internet-sisältöä. Anonyymin verkkokulttuurin käyttäjät nimeävät itsensä Nyymeiksi. Käyttäjät eivät tiedä toisistaan mitään, sillä kirjoittajan alkuperä ei ole koskaan tiedossa. Autenttisuuden dilemmaksi kutsuttavaan ongelmaan on kehitetty Ylilaudalla mekanismeja, joilla kirjoittajan identiteettiä anonymiteetin takana pyritään selvittämään. Johtopäätöksenä anonyymin verkkokulttuurin nähdään edustavan postmodernia alakulttuuria, joka on täysin virtuaalinen, mutta sisältää silti kulttuurisia elementtejä kuten yhteisöllisyyttä, traditiota ja omaa kieltä. Anarkistinen alakulttuuri vastustaa sosiaalista mediaa ja internetin sääntelyä.
  • Falk, Hanna (2005)
    Tutkielma koskee virtuaalitilan erityispiirteitä sekä sitä millä tavalla Internetmaailman virtuaalisuus vaikuttaa sellaisiin ilmiöihin kuten ryhmän muodostus ja asiantuntijuus. Internetiä alueena ovat tutkineet mm.Bakardjieva (2003), Turkle (1995), Wallace (1999) sekä Mitra (2001). Tutkielman kohteena ovat web-foorumit, tarkemmin sanottuna vertaistukiryhmät. Tiedonhaun lisäksi Internetiä käytetään yhä enemmän myös kommunikaatioareenana. Voisi ajatella, että tietokonevälitteinen kommunikaatio on vain yksi uusi etäkommunikaation muoto, puhelimen ja kirjeenvaihdon lisäksi. Internet mahdollistaa kuitenkin myös hyvin suurenkin joukon yhteisen etäkommunikaation. Konventionaalisessa muodossaan tämä on vaatinut kasvokkaista kohtaamista. Esimerkkinä tästä ovat virtuaaliset vertaistukiryhmät. Virtuaalisissa vertaistukiryhmissä emotionaalisen tuen ohella tiedonjaolla on keskeinen rooli. Näin siis Internet on edesauttanut informaation vaihtoa ja tukiryhmän luomista mahdollistaen osallistumisen ja kommunikoinnin ilman fyysisiä rajoitteita. Virtuaalisuuden erityispiirteistä keskeisiksi tarkastelussa nousevat anonymiteetti sekä Internetin paradoksaalinen luonne sekä julkisena että yksityisenä tilana. Metodina on käytetty laadullista sisällönanalyysiä. Tutkielman kohteena on kolme pro-anoreksia -ryhmää. Toisin kuin vertaistuki tai "self help" konventionaalisesti käsitetään, Internetissä esiintyvien pro-anoreksia -vertaistukiryhmien teemana on jakaa tukea ja informaatiota sairauden ylläpitämiseen, ei siitä parantumiseen. Näiden ryhmien tarkastelussa tulee näkyväksi, että virtuaalisuuden erityispiirteiden edesauttamana vertaistuki voi virtuaalisena tarkoittaa aivan muuta kuin se yleensä käsitetään. Virtuaalitila ja sen anonymiteetti mahdollistavat kaikenlaisten, yleisesti paheksuttujen ja laittomienkin teemojen ympärille kokoontuvat ryhmät. Vertaistukiryhmän käsite on virtuaalisena kyseenalainen myös virtuaalisen ryhmänmuodostuksen ja sen erityispiirteiden myötä. Ryhmän jäsenien todellisesta identiteetistä tai todellisesta määrästä ei voi olla varmuutta. Virtuaalisuuden olemus samaan aikaan sekä yksityisenä, että julkisena tilana mahdollistaa "katselija-jäsenen" osanoton ryhmään. Ryhmää on lähes mahdotonta rajata. Ryhmien tarkastelussa tulee myös näkyväksi, mitä virtuaalinen maallikkoasiantuntijuus tai vasta-asiantuntijuus voi tarkoittaa. Se ei pysyttäydy ainoastaan konventionaalisen hallitsevan ja vaihtoehtoisen asiantuntijuuden puitteissa vaan voi olla täysin vastakkaista näille. Sairauden hoidosta voi olla monia näkemyksiä, mutta tässä sairauden ylläpitämisestä tuleekin asiantuntijuutta, jolle ei haastavia näkökulmia löydy. Edellä mainittujen kysymysten pohtiminen nivoutuu laajempaan keskusteluun Internetin hyödyistä ja haitoista pyrkien hahmottamaan nimenomaan Internetille ainutlaatuisia, virtuaalisuuden aikaansaamia vaikutuksia.