Browsing by Subject "anti-amerikanismi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Timonen, Meri Tuuli Elina (Helsingin yliopisto, 2019)
    This thesis researches anti-Americanism among South-Korean university students. South-Korea is known to be very pro-American country, but anti-American sentiment has existed in the society especially in the beginning of 21st century. The goal of this thesis is to know, if anti-Americanism still exists in South-Korea. The university students are target group, since university students have been major force behind anti-Americanism since the 1980’s in South-Korea. The research question asks, how South Korean university students perceive the U.S. The hypothesis assumes, that they perceive the U.S. positively. Research literature focuses on books and articles about anti-American sentiment in South-Korea. The theoretical framework constitutes the concept of ethnic nationalism, that is widely researched among western and South-Korean scholars. Ethnic nationalism means nationalism based on the idea of ethnic unity. In Korea, it is traditionally connected with primordialism and uniqueness of Korean race. Also, theories of intercultural conflicts are applied. Not too much emphasis is paid to political aspects. This thesis focuses on nationalistic theories, and some identity theories are taken into consideration. Area- and cultural studies, sociology, history and are main study fields of this thesis. Gender studies are given some emphasis. The data is gathered with semi-structured survey research, conducted in November 2018 in Seoul, South Korea. The data consists 50 answers from Yonsei university students. The data is analysed both statistically and thematically. Mann-Whitney U test and Kruskal-Wallis test are used in statistical analysis. SPSS serves as the main tool of the analysis. The analysis focuses on four different variables; gender, ideology, foreign experience and English skill. Thematic analysis is qualitative, whereas statistical quantitative. The results indicate, that male students have more positive view of the U.S. than female students. Furthermore, students with leftist-ideology hold more negative view than right-wing or centrist. Foreign experience and English skill had little influence on the views. Thematic analysis shows, that South-Korean students have very pragmatic attitude towards the U.S. Overall, the results argue, that South-Korean anti-Americanism is very complex phenomenon, and is constantly changing. Anti-Americanism exists in South Korea but is not so evident. People tend to have neutral attitudes towards the U.S. and this neutrality can vary from pro-Americanism to anti-Americanism. Causes behind anti-Americanism are so diverse, that it is hard to predict when anti-American sentiment gains popularity in the future.
  • Laakso, Päivi (2010)
    Euroopan unionin yhteinen identiteetti nousi Euroopassa yleisen keskustelun kohteeksi Yhdysvaltojen johtaman Irakin sodan ja sen jälkiseuraamusten aiheuttaman transatlanttisen kriisin myötä. Samaan aikaan Yhdysvaltojen vastaiset mielipiteet nousivat ennätyslukemiin Euroopassa. Joidenkin tutkijoiden mukaan voimakas ilmiö oli osoitus anti-amerikanismista. Anti-amerikanismi voidaan määritellä Peter Katzensteinin ja Robert Keohanen mukaan: ”psykologiseksi taipumukseksi nähdä Amerikka ja amerikkalainen yhteiskunta negatiivisessa valossa” (Katzenstein ja Keohane 2007, 12.) Anti-amerikanismin teorian tekee Euroopan unionin identiteetin kannalta mielenkiintoiseksi se, että sitä käsittelevissä tutkimuksissa on väitetty anti-amerikanismin toimineen yhtenä tekijänä unionin yhteisen identiteetin muodostumisessa, ja muutamissa tätä vaikutusta pidetään keskeisenä tekijänä unioninidentiteetin muodostumiselle (Esim. Arendt 1994, Markovitz 2007). Jos identiteetin määritellään Alexander Wendtin mukaan olevan kansainvälisten toimijoiden ominaisuus, joka vaikuttaa toimijan asennoitumiseen ja käyttäytymiseen (Wendt 1999, 224), on identiteettitutkimus Euroopan unionin kohdalla erityisen ajankohtaista nyt, kun unioni kampailee yhteisen ulkopolitiikan ja identiteetin muodostamisen kanssa. Aikaisempi tutkimus anti-amerikanismista ei ole osoittanut sen vaikuttaneen suoraan Euroopan unionin tai muiden Yhdysvaltojen kumppaneiden toimintaan. Peter Katzenstein ja Robert Keohane totesivat perusteellisen analyysinsä perusteella, että vaikutuksia on havaittavissa yllättävän vähän ilmiön voimakkuuteen nähden (Katzenstein ja Keohane 2007, 275). Heidän mukaansa suoria vaikutuksia ei ole havaittavissa, mutta sen sijaan epäsuorien vaikutusten mahdollisuus on olemassa (Katzenstein ja Keohane 2007, 301–305). Mielenkiintoisen anti-amerikanismista Euroopan unionin kannalta tekevät juuri ne mahdolliset epäsuorat vaikutustavat, joiden kautta anti-amerikanismi on voinut vaikuttaa unionin identiteettiin. Tutkimukseni tarkoitus onkin perehtyä konstruktivistista näkökulmasta anti-amerikanismin esiintymiseen Euroopassa ja tätä kautta pohtia näitä mahdollisia epäsuoria vaikutuksia unionin identiteetin kehittymiseen, täydentäen tältä osin aikaisempaa tutkimusta. Tutkimuksessani perehdyn anti-amerikanismin kehittymiseen Euroopassa ja pohdin anti-amerikanismin epäsuoria vaikutuksia Euroopan unionin identiteetin kehittymiseen. Tutkimukseni koostuu tekstianalyysistä ja teoreettisesta pohdinnasta. Vertaamalla ja pohtimalla anti-amerikanismin tutkimuksen ja Euroopan unionin identiteettitutkimuksen yhteneväisyyksiä pyrin hahmottelemaan kuvaa siitä, miten anti-amerikanismi on voinut vaikuttaa unionin identiteettiin. Tekstianalyysin tarkoitus on testata teoreettisen pohdintani mahdollisuuksia ja tarjota empiiristä pohjaa tutkimukselle ja menetelmäksi valitsin diskurssianalyysin, jonka avulla voin perehtyä perusteellisesti neljään Euroopan unionin korkeiden poliittisten johtajien tekstiin. Tekstianalyysin ja teoreettisen pohdinnan perusteella pidän mahdollisena ja jopa todennäköisenä, että anti-amerikanismi on vaikuttanut monien eri kanavien kautta Euroopan unionin identiteetin kehittymiseen. Tutkimukseni avaa joitakin uusia näkemyksiä unionin identiteetin tutkimukseen mutta syvällisempi perehtyminen näiden vaikutuskanavien toimintaan jää tulevien tutkimusten aiheeksi. Tutkimustulokseni täydentävät aiempaa anti-amerikanismin tutkimusta Euroopan unionin osalta ja täydentävät Katzensteinin ja Keohanen tutkimusta anti-amerikanismista. Tutkimukseni osallistuu Euroopan unionin identiteetistä käytyyn teoreettiseen keskusteluun avaamalla Yhdysvaltojen roolia identiteetin muokkaajana.