Browsing by Subject "antosyaani"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Säisä, Jenni (Helsingin yliopisto, 2019)
    Punaisen värin ruskistuminen on laatuongelma mansikkasoseessa. Mansikan punainen väri on peräisin antosyaaneista, jotka ovat reaktiivisia ja hajoamisherkkiä yhdisteitä. Ruskistumisreaktiot jaotellaan entsymaattisiin ja ei-entsymaattisiin reaktioihin. Kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin mansikan antosyaanien kemiaan ja kartoitettiin mansikkasoseen ruskistumisen eri mekanismit. Kokeellisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hallintakeinoja mansikkasoseen ruskistumisen estämiseksi. Kokeellinen tutkimus koostui kolmesta osasta: kuumennus-, säilyvyys- ja prosessikokeesta. Kuumennuskokeessa selvitettiin mansikkasoseen kuumennusajan ja värimuutosten välistä yhteyttä sekä tehtiin mansikkaraaka-aineiden vertailu. Säilyvyyskokeen mansikkasosenäytteitä seurattiin kuuden viikon ajan 7 tai 23 C:n lämpötilassa. Prosessikokeessa vertailtiin teollisessa mittakaavassa valmistettujen vadelma- ja mansikkasoseiden värimuutoksia kuukauden ajan. Lisäksi verrattiin kuumennus- ja korkeapainepastörointikäsittelyn vaikutusta mansikan värin pysyvyyteen. Kolorimetrillä tehdyistä värimittauksista määritettiin näytteiden väliset värimuutokset (E*). Värimittauksen lisäksi kaikista mansikkasoseista määritettiin suuntaa antava antosyaanipitoisuus spektrofotometrisellä menetelmällä. Säilyvyyskokeen mansikkasosenäytteiden tarkat antosyaanipitoisuudet ja fenolisten yhdisteiden pitoisuudet määritettiin erittäin suuren erotuskyvyn nestekromatografisella menetelmällä. Lyhyt kuumennusaika (30 s) aiheutti mansikkasoseessa suurimmat säilytyksen aikaiset värimuutokset. Pidemmälla kuumennusajalla (180 s) värimuutokset olivat suurempia kuumennuksen aikana, mutta säilytyksen aikaiset muutokset jäivät pienemmiksi. Kylmäsäilytetty mansikkasose oli näytteistä ainoa, joka ei menettänyt hyväksyttävyyttään säilyvyyskokeen aikana. Prosessikokeessa vadelmasoseen väri osoittautui merkittävästi mansikkasoseen väriä pysyvämmäksi. Korkeapainepastöroidun mansikkasoseen väri oli yhtä hyväksyttävä kuin kuumennetun, mutta rakenteen hyväksyttävyys heikkeni kuukauden säilytyksen aikana. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että lyhyt kuumennusaika ei ollut riittävä mansikan endogeenisen entsyymiaktiivisuuden inaktivoimiseksi. Säilyvyyskokeessa ilmeni mansikan antosyaanien suuri hajoamisherkkyys, jota voidaan hillitä vain kylmäsäilytyksellä. Mansikkasoseen kylmäsäilytyksen tarpeellisuus varmistui prosessikokeessa.
  • Åman, Olli (Helsingfors universitet, 2014)
    Plant cells in plant cell cultures can be used for production of secondary metabolites and recombinant proteins. Producing the desired compounds can be problematic since cells grow slowly, yields can be low and sometimes plant cells do not produce the desired compounds. Yields can be increased by various methods, of which optimisation of growth conditions to favour growth and secondary metabolite biosynthesis is one of various strategies. Light quality is known to have an impact on growth of plants and on accumulation of secondary metabolites. Plants receive information of their environment with photoreceptors, which gives plants ability to alter their morphology and biochemistry to adapt to the prevailing conditions. One of the most important factors involved in controlling morphology and metabolism is activity of bZIP protein HY5, which levels are controlled by degradation by E3 ubiquitin ligase COP1. The photoreceptors are divided to three main groups. A group of Blue/UV-A photoreceptors consists of cryptochromes and phototropins. Phytochromes are photochrome photoreceptors of wavebands of red and far-red. UVR8 photoreceptors are specialized to sense UV-B wavebands. Activated photoreceptors reduce the activity of COP1 individually or inductively. Plant cells contain the same genetic information as intact plants. Object of this study is to investigate effects of different light spectra on plant cell mass pigment accumulation, lipid content and accumulation of secondary metabolites. Additionally, the obtained results can be utilized in designing new artificial light sources to enhance growth and nutritional value of horticultured plants grown under artificial light. VTT's callus cultures established from berries of Rubus (raspberry, cloudberry, arctic bramble) and Vaccinium (lingonberry, bilberry, cranberry) were used in this study. The cell cultures were grown in hormone balanced solid media. For this research Valoya provided four different LED light sources with different spectra, ranging between wavebands 400–800 nm. All berry callus cultures were grown for continuous period of 28–31 days under different light sources. Mass pigments, lipid composition, total phenolic concentration and anthocyanins were analysed from each cell cultures which received different light treatments. Samples were pooled and were by freeze dried and milled. Mass pigments were extracted with acetone and analysis was carried out with UPLC-DAD. Extraction of lipids was carried out with petroleum ether followed with transesterification of glycerolipids and silylation of free fatty acids. The lipid extracts were analysed with GC-MS. Phenolic compounds were extracted with methanol and the extracts were treated with Folin-Ciocalteu's reagent and then analysed with spectrophotometer. Anthocyanins were extracted with acidified methanol and a portion of the extracts were hydrolysed to qualify anthocyanidin moieties of anthocyanins. The extracts and the hydrolysed extract were analysed with UPLC-DAD. Analysis of volatile compounds from each light treated samples was carried out with SPME GC-MS. The obtained results were used to compare concentration differences of the analytes under different light treatments. Correlations between the concentrations of the analytes and different wavebands were possible to establish from the results. Activation of cryptochromes and phytochromes reduced certain lipids that are precursors in LOX-pathway which indicates to increased activity of the pathway. Same wavebands which activated the photoreceptors reduced accumulation of mass pigments, whereas, wavebands of far-red increased the concentrations of mass pigments. In some cases it was observed that small difference in light spectra reduced mass pigment accumulation significantly. The plant cell cultures produced mainly anthocyanins which anthocyanidin moieties were same as in intact plants. Cryptochrome and phytochrome activation increased accumulation of anthocyanins. Yields of anthocyanins can be increased significantly with certain spectra significantly. The effect of light spectra did not have as straightforward effect on total phenolic content. Specie- and linewise differences were observed in light conditions where the highest concentrations of total phenolics were obtained.