Browsing by Subject "apteekki"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 40
  • Lehmuskero, Tiina (2016)
    Terveydenhuollon kustannukset ovat Suomessa kasvaneet vuosittain ja kun resurssit palveluiden järjestämiseen ovat rajalliset, niiden oikeanlainen kohdentaminen on tärkeää. Lääkepolitiikka 2020 -asiakirja korostaa asiakkaan omaa roolia ja vastuuta pitkäaikaissairauksien ja helposti itse hoidettavien oireiden hoidossa. Itsehoitoa kehittämällä voidaan saavuttaa säästöjä sekä potilaalle että yhteiskunnalle. Itsehoitolääkevalikoiman laajentaminen on yksi keino ohjata lääkkeiden käytön taloudellista järkevyyttä ja samalla vähentää yhteiskunnan kuluja. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää päivystystyötä tekevien sairaanhoitajien näkemyksiä itsehoitolääkevalikoiman laajentamisesta ja mahdollisuuksista vaikuttaa siten terveydenhuollon resurssien oikeanlaiseen kohdentamiseen. Lisäksi pyrittiin selvittämään millaisena hoitajat näkevät apteekkien roolin väestön itsehoidon ja itselääkinnän tukemisessa. Tutkimuksessa haastateltiin yhdeksää sairaanhoitajaa, jotka työskentelivät keskisuurten sairaaloiden yhteispäivystyksissä. Kaikki haastatellut toimivat hoidon kiireellisyyttä arvioivina triage-hoitajina, hoitajavastaanotossa ja puhelinneuvonnassa sekä potilastyössä. Kansalaisten on vaikea tunnistaa omaa hoidon tarvettaan tai kiireellisyyttä ja siten päivystyksiin hakeudutaan usein myös itsehoitoon hyvin soveltuvien vaivojen vuoksi. Arvioiden mukaan kolmannes kaikista päivystyksen potilaskontakteista olisi hoidettavissa apteekin itsehoitoneuvonnan ja itsehoitolääkkeiden avulla. Väestön tietoisuuden lisääminen itsehoidosta sekä turvallisesta ja tehokkaasta itselääkinnästä on avainasemassa terveyspalveluiden järkevän käytön tehostamisessa ja kustannussäästöjen aikaansaamisessa. Tässä apteekeilla on merkittävä tehtävä. Tämän tutkimuksen mukaan päivystyshoitajat ovat valmiita laajentamaan itsehoitolääkevalikoimaa ja LVI-kategorian hyödyntäminen saa kannatusta. Itsehoitoon kaivataan etenkin tehokkaampia ja pitkävaikutteisempia kipu- ja kuumelääkkeitä sekä aikuisille että lapsille. Myös silmätulehduksen ja naisten virtsatietulehduksen hoito mahdollistettaisiin ilman lääkäriä. Itsehoitolääkevalikoiman hallittu laajentaminen tukee osaltaan terveydenhuollon tehostamista ja vähentää terveyskeskuksiin ja päivystyksiin kohdistuvaa painetta. Tutkimukseen osallistuneiden hoitajien näkemyksen mukaan hoitohenkilöstön tietämys nykyisistä itsehoitovalmisteista ja apteekkien toiminnasta itsehoidon ohjauksessa on puutteellinen. Tätä tietämystä lisäämällä sekä apteekkien ja muun terveydenhuollon välistä yhteistyötä kehittämällä on mahdollista vähentää terveydenhuollon kuormitusta ja lisätä apteekkien roolia järkevän ja turvallisen itsehoidon toteuttamisessa.
  • Kosonen, Kirsi (2011)
    Väestö ikääntyy ja ikääntymisen myötä sairauksien määrä lisääntyy. Arvioidaan, että vuoteen 2020 mennessä yli 20 % lappeenrantalaisista on 65 vuotta täyttäneitä. Vanhusväestö muodostaa suurimman osan apteekin asiakaskunnasta. Suurin osa vanhuksista haluaa asua kotona mahdollisimman pitkään. Kotihoidon hakiessa lääkkeet apteekki ei kohtaa lääkkeen käyttäjää. Kuitenkin meidän tulisi taata lääkehoidon oikea ja turvallinen toteutuminen kotihoidon asiakkaillekin. Moniammatillinen työskentely on yksi keskeinen keino turvallisen lääkehoidon toteuttamiseen. Sopimalla yhteisistä pelisäännöistä helpotetaan sekä apteekin että kotihoidon työtä ja tuodaan laatua vanhusten lääkehoitoon. Tämän PD - työn tavoitteena oli lisätä apteekin ja kotihoidon välistä yhteistyötä ja yhteydenpitoa sekä lisätä ymmärrystä molempien toimijoiden rooleista. Lisäksi selvitettiin hoitajien osaamista ja odotuksia apteekkipalvelujen kannalta. Molempien osapuolien oli tarkoitus hyötyä työstä. Projektityö aloitettiin kyselytutkimuksilla, sekä kotihoidolle ja apteekille. Ensisijaiseksi yhteistyömuodoksi toivottiin yhteisiä koulutuksia, palavereja ja tapaamisia. Kyselystä kävi ilmi, että toisen osapuolen työnkuvaa ei tunneta. Molemmat osapuolet kokivat myös tiedonkulun puutteelliseksi. Apteekin puolella yhteyden saaminen hoitajiin koettiin haasteelliseksi. Tuloksiin pohjautuen apteekki järjesti yhden tutustumisillan ja kaksi koulutusta kotihoitohenkilökunnalle. Yhteyden saamisen helpottamiseksi yhteystiedot päivitettiin. Koulutukset järjestettiin koneellisesta annosjakelusta ja viitehintajärjestelmästä sekä kelakorvauksista. Koulutusaiheet valittiin saatujen kyselytulosten perusteella. Koneelliseen annosjakeluun liittyen muutettiin tilaus- ja uusimiskäytäntöjä. Vuoden kuluttua aloituskyselystä tehtiin vastaaville ryhmille seurantakysely. Tulosten perusteella järjestetyt koulutukset koettiin hyödyllisiksi ja apteekin järjestämiä koulutuksia toivottiin jatkossa lisää. Tutustuminen toisen osapuolen on helpottanut yhteistyötä ja madaltanut yhteydenottokynnystä. Työn yhteydessä laadittiin kummastakin osapuolesta työnkuvaukset. Työtehtäviin tutustuminen on tärkeää yhteistyön toimivuuden kannalta. Projektityö osoitti, että yhteistyön kehittäminen vaatii innokkuutta molemmilta osapuolilta.
  • Anttila, Eija (2006)
    Käypä hoito -suositus ”Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot” vuodelta 2002 on lisännyt tupakasta vieroittamistyön ajankohtaisuutta apteekeissa. Suosituksen tavoitteena on tehostaa tupakkariippuvuuden hoitojen toteutumista koko terveydenhuollossa. Omin avuin tupakoinnin lopettamisessa onnistuu vain 3–8 % tupakoitsijoista. Asianmukaisen ohjauksen, tuen ja lääkehoidon avulla voidaan tulosta kuitenkin huomattavasti parantaa niin, että jopa 30 % pystyy lopettamaan tupakoinnin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden kiinnostusta apteekin suorittamaan seurantaan ja tukeen tupakasta vieroituksessa. Asiakkailta, jotka tulivat hakemaan reseptillä määrättyä bupropionia, kysyttiin, haluavatko he osallistua seurantatutkimukseen. Kyselylomake, joka koostui 24 kysymyksestä, annettiin täytettäväksi reseptin toimituksen aikana. Siinä tiedusteltiin mm. asiakkaan sairauksia, käytössä olevia lääkkeitä, aiempia tupakoinnin lopettamisyrityksiä, tupakointi-tottumuksia ja oliko asiakas sopinut yhteydenpidosta lääkärin kanssa. Tutkimuksen avulla selvitettiin myös, mitä ohjeita lääkärit olivat antaneet vieroitushoitolääkkeestä. Näillä asioilla on merkitystä, kun pohditaan, miten meidän apteekkilaisten tulisi informoida asiakkaita täydentäessämme jo annettuja ohjeita. Seurannan tavoitteena oli informoida asiakasta niin, että hän sai parhaimman mahdollisen hyödyn vieroitushoitolääkkeestä ja motivoida häntä olemaan tupakoimatta. Lopuksi vastaajalta pyydettiin lupa soittaa hänelle 2–3 viikon kuluttua reseptin toimittamisesta. Seurantasoittoja tehtiin myös 3 ja 6 kuukauden kuluttua bupropioni-hoidon aloittamisesta. Bupropioni-lääkettä hakeneet tupakoitsijat olivat kiinnostuneita osallistumaan apteekin suorittamaan seurantaan ja tukeen. Seurantaan osallistui 19 tupakoitsijaa. Tulosten mukaan bupropioni helpotti hyvin vieroitusoireita ja vähensi tupakanhimoa. Kaikki olivat lopettaneet tupakoinnin 2-3 viikon seurannassa. Kolmen kuukauden seurannassa oli edelleen tupakoimatta 42 % ja kuuden kuukauden seurannassa 32 %. Yleisimmät syyt tupakoinnin uudelleen aloittamiseen olivat bupropioni-kuurin keskeyttäminen sen aiheuttamien haittavaikutusten vuoksi, stressaavat tilanteet ja muiden tupakointi. Jos bupropioni-hoito sopii potilaalle eikä aiheuta hankalia haittavaikutuksia, voitaisiin bupropioni-kuuria jatkaa tarvittaessa pitempään tupakoinnin uudelleen aloittamisen estämiseksi. Viisi tupakoitsijaa, jotka olivat aikaisemmin päässeet bupropionin avulla eroon tupakoinnista, eivät nyt onnistuneet siinä. Neljä henkilöä, jotka olivat tupakoimatta kuuden kuukauden seurannassa, olivat sopineet yhteydenpidosta lääkärin kanssa. Tämän perusteella voisi todeta, että vieroituksen onnistuminen lisääntyy, jos useampi terveydenhuollon ammattilainen osallistuu hoitoon.
  • Tuononen, Tiina (2014)
    Terveyspolitiikan painopisteen tulisi asettua entistä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan ja väestön terveyden edistämiseen, jotka ovat tehokkaimpia ja kustannusvaikuttavimpia tapoja parantaa väestön terveyttä. Rokottaminen on yksi tehokkaimmista keinoista edistää terveyttä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Suomen apteekeissa työskentelevien farmaseuttien rokoteosaamista ja kouluttautumistarpeita rokotteisiin liittyen. Tutkimus antoi tietoa myös farmaseuttien omasta rokottautumisesta. Farmaseuttien rokoteosaamista ei ole aiemmin Suomessa tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli lisäksi herättää farmaseuttien mielenkiintoa rokotteita kohtaan. Tätä projektityötä voidaan hyödyntää apteekeissa myös koulutusmateriaalina. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Kysely lähetettiin sähköpostitse apteekeissa työskenteleville farmaseuteille (n=2339) helmikuussa 2014. Tutkimus sisälsi muistutuskyselyn. Sähköpostiosoitteet saatiin Suomen Farmasialiiton jäsenrekisteristä. Kyselyyn vastasi 465 farmaseuttia osallistumisprosentin ollessa 20 %. Otos edusti 13 % Suomen apteekeissa työskentelevistä farmaseuteista. Kyselyn loppuun liitettiin oikeat vastaukset. Farmaseuttien tiedot rokotteista olivat välttävää tasoa. Rokotteiden nimet ja annossarjat osattiin hyvin, kuten myös hepatiittirokotteet. Sen sijaan farmaseuttien osaaminen rokotteiden koostumusten, suojatehon ja ihmisen immunologian osalta olivat heikohkot. Myös harvoin apteekista toimitettavat matkailijoiden rokotteet osattiin huonosti. Tärkeimpänä tekijänä osaamisessaan farmaseutit mainitsivat farmaseutin tutkintoon kuuluvan yliopisto-opiskelun. Mahdollisesti osaamisessa olleiden puutteiden vuoksi farmaseutit antoivat rokotteista vain vähän lääkeneuvontaa. Lähes kaikki farmaseutit pitivät rokotteita tarpeellisina, mutta vain puolet piti rokotteita turvallisina. Farmaseutit rokottautuvat itse heikosti, sillä vain kolmasosa vastaajista oli ottanut viimeisimmän kausi-influenssarokotuksen. Farmaseuteista vain alle viidesosa suhtautui myönteisesti apteekkien tarjoamaan rokotuspalveluun. Apteekissa työskentelevät farmaseutit tarvitsevat rokotteista lisää syventävää koulutusta. Farmaseuttien välttävään rokoteosaamiseen tulisi kiinnittää huomiota myös perusopintojen toteutuksessa. Tulevaisuudessa mahdollisesti apteekista voisi ostaa rokotteen ilman lääkemääräystä ja rokotuttaa itsensä apteekissa. Tämä vaatisi muutosta myös farmaseuttien asenteissa apteekkien rokotuspalvelua kohtaan. Apteekeilla on vahva kansanterveyttä edistävä rooli yhteiskunnassa ja sitä tulee tulevaisuudessa korostaa entisestään.
  • Parvinen, Sanna (2015)
    Työnantajalla on ennaltaehkäisevän työterveyshuollon lakisääteinen järjestämisvelvollisuus työpaikan koosta sekä työntekijän työsuhteesta riippumatta. Työnantaja voi halutessaan tarjota myös ns. laajennettuja työterveyspalveluja henkilökunnalleen. Työterveyshuoltotyö on yrityksen ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten Suomen Apteekkariliiton jäsenapteekkarit ovat järjestäneet lakisääteisen työterveyshuollon, mitä muita työterveyshuoltopalveluja he ovat käyttäneet sekä millä kriteereillä työterveyspalvelujen tarjoaja valitaan. Lisäksi selvitettiin apteekkareiden tyytyväisyyttä työterveyshuoltoon ja työterveysyhteistyöhön sekä pyrittiin saamaan kehitysehdotuksia palvelujen ja yhteistyön kehittämiseksi. Tämän projektityön toivotaan lisäävän tietoa työterveyshuoltopalveluista sekä toimivan apuna työterveyspalvelujen hankinnassa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena sähköpostikyselynä 5.-24.8.2015. Tutkimuksen perusjoukko oli Suomen Apteekkariliittoon kuuluvat apteekkarit (n=573) ja otantamenetelmä kokonaisotanta. Vastauksia palautui 147 kpl - vastausprosentti 26 %. Yksityisten työterveyshuoltojen käyttö samoin kuin sairaanhoitopalvelujen sisällyttäminen työterveyssopimuksiin on yleistynyt apteekeissa vuodesta 2010 vuoteen 2015. Yksityisten palveluntarjoajien käytön lisääntyminen on valtakunnallinen ilmiö, joka johtuu osittain julkisen puolen resurssivajeesta. Palveluntuottajan valintaan vaikuttaa tutkimuksen mukaan eniten työterveysyksikön sijainti ja hinta. Työterveyshuollon yhteydenpitoa pitivät toimivana ja riittävänä lähes kaikki kyselyyn vastanneet apteekkarit, mutta yhteydenpidon avoimuudessa ja aktiivisuudessa olisi parannettavaa. Toivotaan säännöllisiä tapaamisia ja työterveyshuollon näkyvyyttä työpaikoilla. Työterveysyhteistyössä oltiin tyytyväisimpiä työterveyshuollon ammattitaitoon ja luotettavuuteen. Kustannustekijöiden sekä ajan ja työterveyshuollon resurssien puutteen koettiin hankaloittavan työterveyshuollon ja apteekin välistä yhteistyötä. Muita yhteistyötä hankaloittavia tekijöitä olivat työterveyshuollon henkilökunnan vaihtuvuus sekä aktiivisen yhteistyön puute. Apteekin tärkeimpien tavoitteiden huomioon ottaminen työterveyshuollon sopimuksessa ja toimintasuunnitelmassa koettiin hyväksi, mutta työterveyshuoltoyksiköiden tulisi tehostaa toimintansa seurantaa ja arviointia sekä raportointia. Heikoimmin työterveysyhteistyön koettiin toimivan työhyvinvoinnin parantamisessa. Apteekkarit tarvitsevat lisätietoa tarjolla olevista työterveyshuollon palveluista sekä työterveyspalvelujen hankinnasta: tietoa siitä, mitkä tarjolla olevista palveluista ovat lakisääteisiä ja mitkä vapaaehtoisista palveluista olisi hyödyllistä sisällyttää työterveyshuoltosopimukseen.
  • Halonen, Hanna (2015)
    Viimeisen vuosikymmenen aikana internetin käytön kasvu on ollut huimaa. Internetiä käytetään yhä enemmän sekä tiedon hakuun, viestintään, ostamiseen että asiointiin. Muuttunut media- ja kuluttajakäyttäytyminen on vaikuttanut myös markkinointiin. Internet on korvannut perinteisiä markkinointikanavia ja siitä on tullut tärkeä myynnin, asiakaspalvelun ja mainonnan väline. Internet tarjoaa myös apteekeille uusia mahdollisuuksia muun muassa kilpailukyvyn, imagon ja taloudellisen toimintakyvyn kehittämiseen. Internetin hyödyntäminen apteekkien liiketoiminnassa edellyttää kuitenkin markkinointia ja uusien markkinointi- ja viestintäkanavien luonteen omaksumista. Apteekkien internetmarkkinoinnin kehittämisen pohjaksi tarvitaan tutkittua tietoa internetmarkkinoinnin nykytilasta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada yleiskuva suomalaisten apteekkien internetmarkkinoinnista. Suomen apteekkariliiton jäsenille suunnatussa e-kyselyssä selvitettiin apteekkien internetmarkkinoinnin yleisyys, käytetyimmät internetmarkkinoinnin keinot, resurssit ja se, miten internetmarkkinointi on apteekeissa toteutettu. Kyselyn perusteella kolme neljäsosaa (74 %) apteekeista markkinoi internetissä jossain määrin. 62 % apteekeista markkinoi internetissä säännöllisesti (≥ kerran kuukaudessa). Selvästi suosituin apteekkien internetmarkkinointikanava oli kotisivut. Myös Facebook-markkinointia käytti huomattava osa vastanneista apteekeista. Sen sijaan muita internetmarkkinointikeinoja käytettiin apteekeissa vielä suhteellisen vähän. Yleisimpiä syitä internetmarkkinointiin siirtymiselle olivat tietoisuuden kasvattaminen, uusien asiakkaiden hankinta ja asiakaspalvelu. Useimmin internetmarkkinoinnilla tavoiteltiin myynnin lisäämistä. Internetmarkkinoinnin tehokkuutta oli mitattu 60 %:ssa internetmarkkinointia käyttävistä apteekeista. Tehokkaimpana internetmarkkinointikanavana pidettiin apteekin kotisivuja. Enemmistöllä internetmarkkinointia käyttävistä apteekeista kuukausittainen internetmarkkinointiin käytetty työaika oli alle 2 tuntia ja lähes puolella (48 %) internetmarkkinointia käyttävistä apteekeista internetmarkkinoinnin osuus kokonaismarkkinointibudjetista oli alle 5 %. Viidesosa internetmarkkinointia käyttävistä apteekeista oli tehnyt kirjallisen suunnitelman internetmarkkinointia varten. Tutkimuksen perusteella apteekkien internetmarkkinoinnin määrä on kasvanut merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Kuitenkin markkinointi internetissä on varsin yksipuolista. Myös sekä rahalliset että ajalliset resurssit ovat melko pieniä esimerkiksi muihin toimialoihin verrattuna. Jotta apteekit voisivat myös tulevaisuudessa vastata kuluttajien tarpeisiin ja muuttuneeseen kuluttajakäyttäytymiseen, tulisi internetmarkkinointiin todennäköisesti panostaa nykyistä enemmän.
  • Anttila, Paula (2015)
    Sosiaali- ja terveysministeriön Lääkepolitiikka 2020-asiakirja linjaa lääkehuollon osaksi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Se korostaa asiakkaan oman roolin lisäämistä myös helposti itse hoidettavien oireiden hoidossa ja hakee keinoja turvallisen itsehoidon liittämiseksi osaksi terveydenhuollon kokonaisuutta. Kuitenkin SOTE-uudistuksen ympärillä käydystä keskustelusta puuttuu apteekin rooli terveyspalvelujärjestelmässä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää apteekkien itsehoitoneuvonnan roolia väestön terveyspalveluissa selvittämällä itsehoidon merkitystä erilaisten oireiden hoidossa, sekä selvittämällä itsehoitolääkkeiden lääkeneuvonnan lähteitä ja saatavuutta. Lisäksi selvitettiin tekijöitä, jotka vaikuttavat itsehoidon rooliin ja toteutumiseen. Tutkimus oli osa Helsingin yliopiston sosiaalifarmasian yksikön ja Yliopiston Apteekin yhteistutkimusta ”Lääkkeiden ja lääkehoidon seurantapalveluiden saatavuus Suomessa väestönäkökulmasta”. Kysely toteutettiin väestötutkimuksena, jossa sähköpostikysely lähetettiin Yliopiston Apteekin kanta-asiakkaille. Aineisto koostui 604 vastauksesta. Apteekki oli tärkein ensimmäinen kontakti terveydenhuoltoon silloin, kun kyseessä oli närästys, flunssa, yskä, ummetus, muut ruoansulatusvaivat kuten ripuli ja ilmavaivat sekä päänsärky. Lääkäri ja apteekki olivat lähes yhtä tärkeitä, kun oireena olivat silmien tai suun kuivuus, lihaskipu, ihottuma tai kutina ja pahoinvointi. Naiset turvautuisivat miehiä useammin apteekin apuun ja nuoremmat ikäluokat enemmän kuin vanhemmat. Alueellisesti Pohjois-Suomessa ja Lapissa sekä Lounais-Suomessa apteekin merkitys oli suurin ja Helsinki, Espoo tai Vantaa –alueella sekä muualla Etelä-Suomessa pienin. Apteekin roolia ensimmäisenä kontaktina terveydenhuoltoon vahvisti selvimmin vastaajan saama itsehoitolääketieto. Lääketiedon lähteet reseptilääkkeillä ja itsehoitolääkkeillä poikkesivat toisistaan. Apteekki oli tärkein itsehoitolääketiedon lähde ja ainoa merkittävä ammattilaislähde. Itsehoitolääkkeitä koskevan lääketiedon saamiseen ammattilaislähteistä vaikutti vastaajan sukupuoli, ikä, maantieteellinen asuinalue ja asema työelämässä. Apteekkien itsehoitoneuvonnalla on rooli useiden itsehoitoon sopivien oireiden ensimmäisenä avun hakemisen paikkana. Erityisesti naiset ja nuoret turvautuvat ensin apteekin apuun. Asiakkaan taloudellisella asemalla ei ollut merkitystä itsehoidon rooliin tai lääkeneuvonnan saatavuuteen. Itsehoitoneuvonta vahvistaa apteekin roolia osana terveydenhuoltoa ja neuvontaa tulee edelleen lisätä ja kehittää.
  • Tiittanen, Minna (2010)
    Apteekkien ja Kansaneläkelaitoksen (Kela) välinen sairausvakuutuslakiin perustuva suorakorvausmenettely on ollut lääkekorvauksissa voimassa vuodesta 1970 alkaen. Suorakorvaussopimuksen perusteella asiakas voi saada lääkekorvauksensa suoraan apteekista. Tiettyihin suorakorvaussopimuksesta poikkeamiin liittyvä virhemaksu otettiin käyttöön vuonna 2008. Kela voi esittää apteekin tilityksestä vähennettäväksi virhemaksun, jos lääkettä on toimitettu liian aikaisin tai yli kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä. Virhemaksumenettelyssä Kela ei esitä apteekille ostojen korvaustietojen korjaamista, vaan apteekilta esitetään perittäväksi virhemaksu, joka on kiinteä, eikä riipu tehdyn virheen suuruudesta. Kela korjaa virhemaksumenettelyyn kuulumattomattomat muut virheet kuten ennen virhemaksun käyttöönottoa, eli lähettää apteekille korjausesityksen virheen oikaisemiseksi. Myös asiakkaan omavastuukertymä korjataan. Tässä tutkimuksessa selvitettiin apteekkihenkilöstön mielipiteitä Kelan kanssa tehdystä yhteistyöstä ja virhemaksumenettelystä. Tutkimuksessa yhteistyöksi määriteltiin lainsäädäntöön ja virallisiin sopimuksiin perustuva toiminta sekä muu yhteydenpito. Tutkimus tehtiin keväällä 2009 sähköisenä kyselynä Kelan Etelä- ja Itä-Suomen vakuutusalueiden apteekeissa. Apteekkien ja Kelan yhteistyöstä tai virhemaksumenettelystä ei ole toistaiseksi julkaistu tutkimuksia. Tutkimustulosten mukaan apteekkihenkilöstö oli varsin tyytyväinen Kelan kanssa tehtävään yhteistyöhön ja katsoi saavansa asiantuntevaa palvelua. Yleisin yhteistyömuoto oli puhelimitse tapahtuva yhteydenpito. Yhteistyötä toivottiin lisää, muun muassa koulutusta sekä Kelan toimihenkilöiden ja apteekkihenkilöstön tutustumista toistensa toimintaan. Apteekkihenkilöstö toivoi omaa yhdyshenkilöä Kelaan ja sähköpostin käytön lisäämistä tiedonsiirrossa. Apteekkihenkilöstö suhtautui virhemaksuun kriittisesti. Valtaosa apteekkihenkilöstöstä ei haluaisi laajentaa virhemaksua muihin virheisiin. Virhemaksumenettelyyn toivottiin muutosta. Toivottiin, että maksun sijasta Kela antaisi huomautuksen tai, jos virhemaksuja esiintyisi runsaasti, Kela kouluttaisi apteekkihenkilöstöä. Ehdotettiin myös virhemaksun alentamista tai sen suhteuttamista tehtyyn virheeseen. Osasta apteekkihenkilöstön vastauksista ilmeni, että he eivät todennäköisesti tienneet virhemaksun käyttöönoton taustoja. Kyselyyn vastanneissa apteekeissa, jotka saivat virhemaksun, esiintyi keskimäärin kolme virhemaksua apteekkia kohden vuonna 2008. Alle kolmasosassa apteekeista ei esiintynyt yhtään virhemaksua.
  • Lepo, Päivi (2011)
    Lääkelain mukaan lääkkeitä saavat markkinoida vain lääkeyritykset ja apteekit rajoitetuin ehdoin. Tämän vuoksi suomalaiset apteekit ovat markkinoinnin suhteen erityislaatuisessa asemassa verrattuna muihin yrityksiin. Usein markkinointi virheellisesti käsitetään samaksi asiaksi kuin mainostaminen. Markkinointi on toimintakokonaisuus, jossa selvitetään asiakkaiden tarpeet. Tarpeita vastaava tuote kehitellään ja tuotetaan. Valmis tuote hinnoitellaan ja siitä tiedotetaan valituille kohderyhmille. Tuote asetetaan asiakkaiden saataville siten, että toiminta on kannattavaa ja asiakaskunta on tyytyväinen. Tavoitteena on kanta-asiakassuhde. Markkinoinnin suunnittelun tarkoituksena on laatia strateginen suunnitelma. Tämän suunnitelman voi laatia monella erilaisella strategiamallilla. Strateginen suunnitelma voi sisältää mission, strategiset tavoitteet, strategisen auditoinnin, SWOT-analyysin, portfolianalyysin ja kasvustrategiat. Markkinoinnin toteuttamiseen on monia keinoja, jotka valitaan tehdyn markkinointistrategian perusteella. Myynninedistämiskeinoilla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla myyjät ja jälleenmyyjät saadaan myymään omia tuotteita tuloksellisemmin ja lisätään asiakkaiden ostohalukkuutta. Mainonta on tunnistettavissa olevan lähettäjän maksamaa joukkotiedotusvälineissä tapahtuvaa tiedottamista tavaroista, palveluista ja aatteista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten apteekkien tämän hetkinen markkinointitilanne. Tavoitteena oli määrittää toimenpiteet, joita apteekit ovat käyttäneet markkinoinnin suunnittelussa ja toteuttamisessa kahden viimeisen vuoden aikana. Tutkimuksessa keskityttiin vain niihin markkinointiin liittyviin toimenpiteisiin, joiden voitiin olettaa olevan käytetyimpiä ja tehokkaimpia suomalaisten apteekkien markkinoinnissa. Tutkimus tehtiin alkuvuodesta 2011 sähköisenä kyselynä niille apteekkareille, joilla oli henkilökohtainen sähköpostiosoite Tamron julkaisussa Apteekit ja apteekkarit 2010. Vastaavanlaista tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty. Tutkimuksen perusteella suomalaiset apteekit ovat tehneet erilaisia markkinoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyviä toimenpiteitä viimeisen kahden vuoden aikana melko paljon. Tutkimuksen perusteella markkinointiin liittyvä terminologia ei ole täysin tunnettua. Suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyviä toimenpiteitä sekoitettiin keskenään. Samoin mikä toimenpide on myynninedistämiskeinoja ja mainonnan keinoja sekoittuivat. Myynninedistämiskeinoista tehokkaimmiksi oli koettu erilaiset kampanjat ja alennukset asiakkaille. Mainonnan keinoista tehokkaimmiksi oli koettu tuote-esittelyt ja lehti-ilmoitukset. Tutkimuksen mukaan apteekkien markkinointi voisi olla tulevaisuudessa suunnitelmallisempaa.
  • Laine, Anna-Kaisa (2017)
    Apteekit eivät voi kilpailla lääkkeiden hinnoilla lainsäädännön määritellessä lääkkeet samanhintaisiksi jokaisessa Suomen apteekissa. Asiakkaan kokonaisvaltainen tarpeiden kartoitus on tärkeää. Apteekkien on mietittävä keinoja ja mahdollisia palveluja, joilla saisivat asiakkaat sitoutettua ja palaamaan ostoksille uudestaan. Tutkimuksessa selvitettiin, miksi asiakkaat valitsevat tietyn apteekin kilpaillussa ympäristössä ja kartoitettiin millaisia palveluja asiakkaat toivovat apteekista saatavan. Selvitettiin myös, eroavatko apteekissa käyvien ja verkkoapteekkia käyttävien asiakkaiden odotukset toisistaan tai onko sukupuolten välillä eroa. Tutkittiin asiakkaiden kanta-asiakkuutta ja miten se ohjaa heidän käyttäytymistään. Tutkimuksessa kartoitettiin myös, miten asiakkaat haluavat saada tietoa apteekkien kampanjoista ja palveluista. Selkeästi tärkeimmäksi apteekin valintaan vaikuttavaksi tekijäksi vastaajat valitsivat apteekin sijainnin. Seuraavaksi tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat ystävällinen asiakaspalvelu, aukioloajat, osaava lääkeneuvonta, palvelun nopeus ja tuotevalikoima. Verkkoapteekkia käyttävät kokevat tuotevalikoiman ja kulkureittien esteettömyyden hieman tärkeämmiksi tekijöiksi kuin muut kyselyyn vastanneet. Useimmin apteekin maksullisista lisäpalveluista asiakkaat ostaisivat reseptin uudistamisen ja rokotuspalvelun. Apteekin parhaimpana viestintäkanavana pidettiin apteekin omaa lehteä. Seuraavaksi sijoittuivat sähköiset mainonnan välineet: apteekin omat internet-sivut, sähköposti ja Facebook, joita pidettiin perinteistä sanomalehteä parempina viestintäkanavina. Sukupuolten välillä löytyi muutamia eroja jokaisessa tutkittavassa asiassa. Apteekin valintaan vaikuttavissa tekijöissä sijainti oli naisille hieman tärkeämpää kuin miehille. Miehet arvostivat tuttua henkilökuntaa naisia enemmän. Miehet haluaisivat naisia useammin ostaa kotiinkuljetuspalvelun ja naiset kokevat maksulliset sairaanhoitajan palvelut tärkeämmiksi kuin miehet. Miehet pitivät parhaimpana apteekin viestintävälineenä apteekin omia internet-sivuja, kun taas naiset valitsivat parhaimmaksi viestintävälineeksi apteekin oman lehden.
  • Huttunen, Sanna (2016)
    Suomen apteekkariliitto on panostanut viimevuosina vahvasti brändityöhön. Taustalla on apteekkien halu tunnistettavuuteen, vetovoimaisuuteen ja positiivisiin mielikuviin. Yhteinen ilme ja toimintatavat luovat yhteistä etua jäsenetuapteekeille taloudellista etua unohtamatta. Asiakas valitsee mieluiten tunnetun ja luotettavan yrityksen. Myös ammattiapteekin imagon on säilyttävä. Suomen Apteekkariliitto on brändityöryhmänsä avustuksella luonut jäsenapteekeillensa APTEEKKI-brändioppaan, josta löytyy selkeitä ohjeita ja keinoja brändityön toteuttamiseen. Näitä ovat mm. henkilökunnan asiakaspalvelukoulutukset, APTEEKKI-asiakaspalvelumalli, APTEEKKI-palvelut, yhteinen viestintä sekä keinot yhteisen visuaalisen ilmeen yhtenäistämiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuinka Suomen Apteekkariliiton jäsenapteekeissa on toteutettu brändityötä ja millaisia asenteita siihen liittyy. Ensimmäisessä osassa kysyttiin apteekkien asiakaspalvelusta, asiakaspalvelukoulutuksesta sekä APTEEKKI-asiakaspalvelumallin käytöstä. Toisessa osassa selvitettiin apteekkien tarjoamia palveluita ja niiden käyttöä sekä APTEEKKI-brändielementtien käyttöä ja mielipiteitä APTEEKKI-brändistä. Kolmannessa osassa selvitettiin apteekkien roolia ja apteekkien tarjoamia palveluita tulevaisuudessa sekä mielikuvia tulevaisuuden apteekista. Tutkimuksen perusteella APTEEKKI-asiakaspalvelumalli tunnettiin apteekeissa hyvin ja oli otettu käyttöön osittain tai kokonaan käyttöön melkein joka toisessa apteekissa. APTEEKKI-asiakaspalvelumallia tukevat koulutukset olivat melko suosittuja. Asiakaspalvelusta ja sen kehittämisestä oltiin apteekeissa kiinnostuneita, tosin apteekkiketjujen omat mallit ja koulutukset karsivat APTEEKKI-asiakaspalvelumallin käyttöä. APTEEKKI-palveluista suosituimpia olivat annosjakelupalvelut ja ne myös koettiin tärkeiksi. Tärkeimmiksi palveluiksi koettiin erilaiset lääkehoidon tarkistuspalvelut. Mielipiteet apteekkibrändistä olivat keskimäärin hyviä. Suorituimpia brändielementtejä olivat APTEEKKI-tuotesarja, vihreä risti ja toimintaohjeet. Suurimpana esteenä APTEEKKI-brändin käytölle oli apteekin oma olemassa oleva brändi. Apteekin rooli tulevaisuudessa nähtiin osana terveydenhuoltoa, asiantuntijana ja ammattiapteekkina. Tulevaisuuden palveluina korostuivat lääkehoidon tarkistus-, terveyspiste-, terveydenhuolto-, annosjakelu- ja etälääkäripalvelut. Apteekin ennustettiin olevan vuonna 2030 edelleen ammattiapteekki ja asiantuntija. Verkkokaupan, nettiapteekin ja nettipalveluiden oletettiin lisääntyvän. Tosin vastauksista paistoi myös läpi huoli apteekkien tulevaisuudesta.
  • Tyyskä, Miia (Helsingfors universitet, 2009)
    Diabeetikoiden määrä lisääntyy jatkuvasti. Samalla hoitokulut ovat kasvaneet merkittävästi. Paras tapa hillitä kustannusten kasvua on hoitaa diabetesta mahdollisimman hyvin. Näin voidaan ehkäistä myös diabetekseen liittyvien oheissairauksien syntyä. Diabeteksen hoidossa on tärkeää kiinnittää huomiota hoidon jatkuvuuteen ja potilaan hoitoon sitoutumiseen. Apteekin henkilökunnan asema on noussut yhä keskeisemmäksi diabeetikon hoitoon sitoutumisen edistäjänä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, mikä on apteekin farmaseuttisen henkilökunnan rooli diabetespotilaan hoitoon sitouttamisessa, elämäntapamuutosten toteuttamisessa ja niiden pysyvyyden varmistamisessa. Asiaa tarkasteltiin voimaantumisen teorian näkökulmasta. Tarkoituksena oli selvittää, miten voimaantuminen yksilössä tapahtuu, miten sitä voidaan apteekkineuvonnalla edistää ja mikä on apteekin rooli ulkopuolisena voimaannuttajana. Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty Mäntyharjun Havu apteekissa ja se on osa laajempaa tutkimusta, jonka päätavoitteena on kehittää ja testata apteekkeihin soveltuva yksilökeskeinen toimintamalli tyypin 2 diabeteksen hoidon tukemiseen. Toimintamalli perustuu säännöllisiin neuvontatapaamisiin apteekissa. Pro gradu -tutkielmaan analysoitavaksi valittiin tutkimusjoukosta (n=19) ne, joilla tapahtui apteekkiohjelman aikana eniten positiivisia muutoksia yksilötasolla sekä elämäntapamittareilla mitatuissa arvoissa että kliinisissä parametreissa (n=4). Kvaliatiivisessa analyysissä käytettiin sekä deduktiivista että induktiivista lähestymistapaa. Vaikka diabeetikoilla oli tietoa sairaudesta ja elämäntapojen merkityksestä, niin käytännön tasolla jokainen henkilö kaipasi hoitoon ja erityisesti muutosten toteuttamiseen tukea ulkopuoliselta taholta. Apteekin rooli ulkopuolisena voimaannuttajana koettiin erityisen keskeiseksi. Tapaamiset loivat oikeanlaisen ympäristön ja ilmapiirin elämäntapamuutosten toteuttamiseen ja voimaantumisprosessin etenemiseen. Voimaantuminen ruokavaliomuutoksiin oli koko intervention aikana melko nousujohteinen prosessi. Sen sijaan voimaantuminen liikunnalliseen elämäntapaan oli aaltoilevaa. Apteekkitapaamiset sosiaalisena tapahtumana paransivat asiakkaan hoitoon sitoutumista. Asiakas koki, että häntä kohdellaan yksilönä kokonaisvaltaisesti. Voimaantuakseen yksilö tarvitsi aikaa. Vuoden mittaisen intervention aikana voitiin saavuttaa pysyviä muutoksia elämäntapoihin, mikäli yksilöllä itsellään oli halu ja motivaatio sitoutua tukiohjelmaan. Tämä tutkimus osoitti, että tämänkaltaista apteekkiohjelmaa tarvitaan. Nykyisessä kiireyhteiskunnassa ihmiset arvostavat, jos jollakin on aikaa paneutua yksilöön itseensä ja hänen sairautensa hoitoon kokonaisvaltaisesti.
  • Saastamoinen, Jyri (2013)
    Laki sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007) edellyttää, että apteekkien tulee liittyä Kansallisen Terveysarkiston -palveluihin ja ottaa sähköinen lääkemääräys käyttöönsä (jatkossa eResepti) 1.4.2012 mennessä. Julkisen terveydenhuollon tulee määrätä pääasiassa eReseptejä 1.4.2013 mennessä. Yksityiset terveydenhoitoyksiköt on velvoitettu eReseptiin 1.4.2014 alkaen. Uusi toimintatapa edellyttää uusia käytäntöjä apteekkien ja muiden terveydenhuollon toimijien päivittäiseen elämään. Projektityön tavoitteena on kehittää ja kuvata toimiva ja luotettava reseptien uusimiskäytäntö, jossa on otettu huomioon potilaan, apteekin sekä lääkkeitä määräävän yksikön ja lääkärin toiminta ja tarpeet. Toimintamallissa korostetaan moniammatillista yhteistyötä ja läheisen vuorovaikutuksen merkitystä. Mikkelissä julkisella terveydenhuollolla ja apteekeilla oli jo aiemmin vahvat yhteistyön perinteet ja avoimet puheyhteydet. Aikaisemmin kehitettiin paperireseptien uusintaan toimiva ja hyvä malli. Uuden reseptimallin, sähköisen reseptin, tullessa mukaan kuvioihin piti toimintamalli suunnitella uudelleen. Yhteistyö alkoi jo toisesta Etelä-Savon sairaanhoitopiirin eReseptin käyttöönottoa valmistelevasta kokouksesta. Apteekkien edustus oli täysivaltaisena jäsenenä mukana kertomassa apteekkien näkökulmaa ja tiedottamassa apteekkirintaman valmisteluista ja vaiheista. Tiedotus muille apteekeille järjestettiin kaksisuuntaisen postitusryhmän sekä internetsivuston kautta. Kehitystyön aikana järjestettiin useita koulutustilaisuuksia, osa apteekkilaisille suunnattuja ja osa apteekkilaisille ja terveydenhuollolle yhteisiä. Nämä olivat hyvin suosittuja tilaisuuksia. Yhteistoiminnan tuloksena saatiin toimintamalli, joka otettiin välittömästi käyttöön sairaanhoitopiirin siirtyessä tuottamaan sähköisiä lääkemääräyksiä 2.5.2012 alkaen. Sähköisen reseptin käyttöastetta ja uusimispyyntöjen määriä seurataan kuukausittain. Yksityisten lääkäripalveluja tuottavien laitosten aloittaessa eReseptitoiminnan, pyritään heihin ottamaan yhteyttä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja kertomaan heille sovituista käytännöistä. Tehty projektityö on toimintatutkimus (action research), jossa työryhmän kokouksissa reflektoitiin aina edellisen kokouksen päätökset. Saatua toimintamallia esiteltiin paikallisesti Mikkelissä, kahdella Reseptiklinikalla ja THL:n yhteistoimintaseminaareissa (luennot) sekä FIP:n kongressissa ja Farmasian päivillä (posterit). eReseptin käyttöönotton sujuvuuteen tärkein vaikuttanut asia oli yhteistyö. Osapuolet olivat itse aidosti kiinnostunut kehittämisestä ja yhteistyöstä sekä saivat riittävästi resursseja työnantajiltaan, jotta yhteistoiminta olisi ylipäätään mahdollista.
  • Saario, Heli (2013)
    Tässä projektityössä johtamista tarkastellaan sosiaalisesti konstruoituneena, vuorovaikutuksen ja kielen kautta rakentuvana toimintana apteekkikontekstissa. Johtajuus ja strateginen ajattelu ovat apteekkialalle entistä tärkeämpiä. Lääkemyynnin katteiden pienentyessä toiminnan kehittäminen asiakaslähtöisten, arvoa tuottavien palveluiden kautta on haaste. Kuitenkin tähän haasteeseen vastaamalla taloudellinen ja ammatillinen menestys sekä yhteiskunnallisen merkityksen esille saaminenkin ovat mahdollisia. Asiantuntijaorganisaatioiden johtamisessa henkilöstön valtuuttaminen ja johtajakeskeisyyden vähentäminen, eräänlainen jaettu johtajuus, on yksi toiminnan kehittämisen keino. Jaetun johtajuuden ytimenä on yhteiseksi tekemisen prosessi, jossa keskeistä on arjen vuorovaikutus, arvostus ja luottamus. Tarjoaako apteekkien organisaatiorakenne edellytykset hyödyntää näitä keinoja? Tätä kysymystä lähestytään kerronnallisten haastatteluiden (n=12) tuottaman aineiston kautta. Apteekkareiden ja proviisoreiden arkipäivän johtamisen kertomukset on analysoitu teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä. Hermeneuttisen lähestymistavan tavoitteena on perusteltu tulkinta. Tässä työssä tuota tulkintaa kuvaa aineistosta muodostettu jaetun johtamisen pallomalli. Pallomallin koossapitävän voiman ja tärkeän pinnan muodostaa vuorovaikutuksen merkitys johtajuudelle. Vuorovaikutus toimii siis lähtökohtana mallin ytimestä löytyvälle strategiselle ajattelulle. Pyrkimys jaettuun johtajuuteen aikaansaa palloon kimmoisan ja jäntevän rakenteen. Eli yhteiseksi tekemisen edellytykset tuottavat uudenlaisia jännitteitä ja vaihtelevia toimijapositioita. Kerronnallisen aineiston sisällönanalyysin myötä vuorovaikutuksen merkitys johtajuudelle jäsentyi läsnäolon tarpeen sekä erilaisuuden huomaamisen ja hyväksymisen kautta. Aineistossa olevat kertomukset luottamuksesta ja avoimuudesta ovat merkityksellisiä juuri yhteiseksi tekemiselle. Ne myös kuvastavat työyhteisössä vallitsevaa ihmiskäsitystä. Avoimuuden ja luottamuksen kautta mahdollistuu vastuun jakaminen ja päästään yhdessä tekemiseen. Toisaalta avoimuuden ja luottamuksen puuttuessa ei olemassa olevia voimavaroja hyödynnetä riittävästi. Vastuun jakaminen ja yhdessä tekeminen eivät kerronnallisessa aineistossa taanneet jatkuvaa ja tasaista harmoniaa. Ne toivat esille arjen työn merkityksellisyyden ja toisaalta myös loivat uusia jännitteitä johtamiseen. Vastuitten ja vallan uusjaon myötä päädytään vaihteleviin positioihin, erilaisiin asemointeihin, johtamisessakin. Kaiken kaikkiaan dynaamiset positiot, kumppanuus ja toisaalta suunnitelmallisuus antavat lopulta enemmän tilaa arjen luovuudelle ja organisaation kyvykkyydelle. Johtajuuden jakaminen ja valtuuttaminen eivät kuitenkaan ole ainoita ja yksinomaisia johtajuuden malleja apteekissakaan.
  • Viitala, Anu (2014)
    Työhyvinvointi on tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassamme. Jatkuva kehitys, tehokkuuden vaatimus ja työurien pidentämistarve lisäävät entisestään työhyvinvointiin liittyvää keskustelua. Työhyvinvointiin kannattaa panostaa, sillä hyvinvoiva työntekijä on tuottava ja viihtyy työssään pidempään. Työhyvinvointi näkyy positiivisesti työyhteisön ilmapiirissä ja yrityksen kilpailukyvyssä. Työhyvinvointia edistävän työn tulee olla osa organisaation ja ylimmän johdon tukemaa strategiaa. Päivittäisessä työssä esimiehellä on tärkeä rooli työhyvinvoinnin varmistamisessa. Hänen on huolehdittava, että edellytykset työhyvinvoinnin rakenteille ovat olemassa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää esimiestyöskentelyn vaikutusta farmaseuttien työhyvinvointiin. Tutkimuksen kiinnostuksen kohteena olivat farmaseuttien näkemykset omasta ja työyhteisönsä hyvinvoinnista sekä esimiestyön tilanteesta. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä keväällä 2014. Tutkimuksessa todettiin, että farmaseutit arvostavat omaa työtään, mutta toivovat työhönsä enemmän vaikutusmahdollisuuksia ja sisältöä. Farmaseutit haluavat vaikuttaa asenteillaan ja käytöksellään työyhteisönsä hyvinvointiin. Vastausten perusteella ilmapiiriin liittyvät asiat eivät ole kuitenkaan vastaajien apteekeissa täysin kunnossa. Tutkimustulosten perusteella esimiestyö on tärkeä työhyvinvointiin vaikuttava tekijä. Hyvältä esimieheltä toivotaan vuorovaikutustaitoja, tasapuolisuutta, oikudenmukaisuutta ja kannustusta sekä jämäkkyyttä ja kykyä puuttua epäkohtiin. Tutkimuksessa nousi esille joitakin esimiestyön osa-alueita, joita kehittämällä työhyvinvointia voitaisiin edistää. Kehittämistä on kehityskeskustelukäytännöissä, palautteen antamisessa, kouluttamisessa ja perehdyttämisessä.
  • Tuomi, Ulla (2015)
    Tämän opinnäytetyön aiheena oli apteekin asiakaspalvelun johtaminen ja haamuasiakastutkimukset johtamisen välineenä. Apteekkien asiakaspalveluun ollaan yleisellä tasolla tyytyväisiä. Palveluyrityksissä asiakaspalvelu on vahvin kilpailuvaltti ja menestymisen tärkein tekijä. Kehittämällä palveluaan yksittäisen apteekin on mahdollista hankkia kilpailuetua itselleen. Kehittämällä toimintaansa ammatillisesti ja asiakkaiden tarpeita vastaavasti, apteekit lunastavat paikkansa myös päättäjien silmissä. Haamuasiakastutkimus on työkalu, jolla varmistetaan prosessien ja toimintatapojen toimivuus ja toteutuminen arjessa. Haamuasiakastutkimuksen avulla voidaan löytää konkreettisesti vahvuudet ja kehityskohteet. Projektityön tavoitteena oli tutkia haamuasiakastutkimusten käyttöä suomalaisissa apteekeissa ja selvittää, millaisia asioita haamuasiakastutkimuksilla mitataan. Tutkimuksella haluttiin selvittää, miten henkilöstö kokee haamu-asiakasmittaukset ja millainen vaikutus niillä on henkilöstön motivaatioon. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää ovatko haamuasiakastutkimukset parantaneet asiakaspalvelun laatua sekä selvittää miten niitä on hyödynnetty asiakaspalvelun kehittämisessä. Tutkimus tehtiin haastattelemalla viiden apteekin apteekkaria sekä apteekissa työskentelevää farmaseuttia tai proviisoria. Teemahaastattelun pohjalta haamuasiakastutkimuksen voidaan todeta parantavan asiakaspalvelua kehittämiskohteiden tunnistamisen kautta. Apteekeissa, joissa haastattelut tehtiin, haamuasiakastutkimusten tulosten perusteella oli ryhdytty kehittämään itsehoitoasiakkaan palvelua asiakasta aktiivisemmin lähestyvään ja rohkeammin asiakkaan tarpeisiin sopivan tuotteen suosittelun suuntaan. Lisäksi asiakaspalvelumiehitystä oli lisätty ja koulutusta kohdennettu asiakaspalvelutaitojen kehittämiseen. Haastatteluihin osallistunut henkilökunta suhtautui pääasiassa positiivisesti haamuasiakastutkimuksen käyttöön asiakastyytyväisyyden mittarina. Sen koettiin lisäävän motivaatiota ja parantavan asiakaspalvelua myös muistuttamalla huomioitavista asioista. Haastatteluissa nousi esille, että farmaseuttisen henkilökunnan toteuttaman lääkeneuvontatyön ohella kassatyöskentelyllä on tärkeä rooli asiakaskokemuksen synnyssä. Selkeä tutkimusten raportointi, henkilökunnan informointi tutkimuksesta ennakkoon ja kehittämiskohteiden yhteinen työstäminen haamuasiakastutkimuksen pohjalta tukivat haamuasiakastutkimuksesta syntynyttä myönteistä kokemusta. Haamuasiakastutkimuksen heikkoutena pidettiin pientä otoskokoa, mittarin haavoittuvuutta ja pinnallista raportointia. Toisaalta asiakasnäkökulman esille tulo ja sanalliset kommentit koettiin mittarin parhaina puolina.
  • Koskinen, Susanna (2018)
    Terveellisyys, luonnollisuus ja erikoisruokavaliot ovat yhä edelleen nousevia trendejä huolimatta siitä, että kuluttajat ovat taantuman aikana tarkkoja rahankäyttäjiä. Vitamiinien ja muiden ravintolisien käyttö on suomalaisten keskuudessa varsin yleistä: Finravinto 2012 –tutkimuksen mukaan miehistä 43 % ja naisista 64 % käytti ravintolisiä. Ravintolisien myyntipaikat ovat Suomessa moninaisia: valmisteita ostetaan apteekkien lisäksi esimerkiksi päivittäistavarakaupoista ja verkostomarkkinoinnin kautta. Sen sijaan lääkelain alaisia, myyntiluvallisia kasvirohdosvalmisteita myydään vain apteekeissa samoin kuin rekisteröityjä perinteisiä kasvirohdosvalmisteita, mikäli rekisteröinnin yhteydessä on pidetty tarpeellisena rajoittaa myyntikanavaa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 750 suomalaisessa apteekissa käytössä olevan Herbalbase-tietokannan käyttökelpoisuutta apteekkityössä. Tietokannasta seulottiin ne ravintolisät ja itsehoidon kasvirohdosvalmisteet (mukaan lukien perinteiset kasvirohdosvalmisteet), joita apteekeista löytyi varastosta. Valmisteita tarkasteltiin siitä näkökulmasta, löytyykö niiltä Herbalbasen mukaan näyttöön perustuvaa tehoa ja toisaalta selvitettiin kyseisten aineiden voimassa olevat terveysväitteet sekä kasvirohdosvalmisteiden ja perinteisten kasvirohdosvalmisteiden osalta tiedot siitä, löytyykö Herbalbase-tietokannasta Euroopan Unionin (EU) kasvimonografioiden ja yhteisöluettelon tietoja vastaavat tiedot. Lisäksi toteutettiin lyhyt kysely niissä apteekeissa, joiden ravintolisä- ja kasvirohdosvalmistevalikoimaan käytiin tutustumassa. Tutkimusapteekkien (n=3) valikoimista löytyi Herbalbasen aineita enimmillään 145 kappaletta. Laajin valikoima oli apteekissa, josta oli pisin matka lähimpään luontaistuotekauppaan ja suppein valikoima apteekissa, jonka kanssa samalla kauppakäytävällä sijaitsi luontaistuotemyymälä. 27:lla apteekkien valikoimista löytyneellä aineella oli Herbalbasen mukaan näyttöön perustuvaa tehoa vähintään yhdessä käyttöaiheessa. 15:lle tarkastelun kohteena olleelle aineelle löytyi Euroopan komissiossa hyväksytty terveysväite. 82:lle tarkastelluista aineista löytyi EU:n kasvimonografia. Herbalbasessa näyttöön perustuvia indikaatioita esitetään hyvin vähän eikä tietokannasta suoraan nouse esiin se, millä aineella on hyväksyttyjä terveysväitteitä, mitä kasviperäistä ainetta on käytetty Suomessa hyväksytyn kasvirohdosvalmisteen tai perinteisen kasvirohdosvalmisteen vaikuttavan aineen valmistukseen tai mistä kasviperäisestä aineesta löytyy EU:n kasvimonografia ja sitä kautta käyttöindikaatioita. Tutkimusapteekeissa toteutetun kyselyn tulokset osoittivat, että apteekit pyrkivät koostamaan ravintolisä- ja kasvirohdosvalmistevalikoimansa pääsääntöisesti sellaisten valmisteiden ympärille, jotka ovat myynnissä vain apteekissa. Mainonta ja asiakkailta tulevat kyselyt muovaavat valikoimaa kuitenkin laajemmaksi. Henkilökunnan osaaminen kyseisiin valmisteryhmiin liittyen on vaihtelevaa ja perustuu pitkälti omaan aktiivisuuteen. Aiheeseen liittyvää täydennyskoulutusta kaivattaisiinkin puolueettoman tahon järjestämänä. Tietoa valmisteista etsitään Herbalbasesta, valmistajien tuottamasta materiaalista, sähköisistä portaaleista sekä kirjallisuudesta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Herbalbase-tietokannalle ei apteekkikäytössä ole tällä hetkellä haastajaa, vaikka sen sisältöön liittyykin useita heikkouksia.
  • Hakamäki, Päivi (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkielmassani tarkastelen apteekin reseptitiskin vuorovaikutusta. Tavoitteenani on selvittää, miten vuorovaikutuksen institutionaalisuus ilmenee eli millaiset arkivuorovaikutuksesta eroavat piirteet ovat apteekkiasioinnille tyypillisiä. Tarkasteluni kohdistuu asioinnin kokonaisra-kenteeseen sekä muihin institutionaalisuutta ilmentäviin piirteisiin: rutiinistuneisiin kysymyksiin, osallistujien roolien ilmenemiseen, termien käyttöön sekä puhuttelukäytänteisiin. Apteekki on asiointipaikkana omanlaisensa sekoitus kaupankäynnin ja terveydenhuollon diskursseja, ja se poikkeaa siten aiemmin asiointitutkimuksen kohteina olleista paikoista, kuten Kelasta, R-kioskista ja lääkärin vastaanotosta. Tutkimusmenetelmänäni on keskustelunanalyysi, ja teoriataustana hyödynnän aiempaa tutkimusta institutionaalisesta vuorovaikutuksesta, erityisesti asiointitilanteiden tutkimusta. Aineistonani on 5,5 tuntia litteroitua videomateriaalia, joka käsittää 58 vuonna 2015 resepti-tiskillä kuvattua asiointitilannetta helsinkiläisestä apteekista. Videoilla esiintyy 56 eri asiakasta ja kuusi farmasistia. Analyysi osoittaa, että reseptitiskin vuorovaikutuksesta voi muodostaa keskustelun ko-konaisrakenteen, joka koostuu tervehtimisestä, käynnin syyn esittämisestä, käynnin syyn kä-sittelystä ja keskustelusta sekä maksamisesta ja lopputervehdyksistä. Käynnin syyn käsittelyn ja lääkkeestä keskustelemisen toimintavaiheeseen kuuluvat lääkkeen määrästä, hinnasta ja käytöstä keskusteleminen, ja tämä jakso sallii ja sisältää kaikkein eniten variaatiota. Siten se onkin eniten arkivuorovaikutusta muistuttava toimintajakso. Kokonaisrakenteen alun ja lopun toimintajaksot ovat toiminnaltaan ja keskustelultaan paljon kiteytyneempiä ja toistuvatkin samankaltaisina asioinnista toiseen. Jo pelkästään se, että apteekin vuorovaikutuksen tyypillistä etenemistä on mahdollista kuvata tilanteesta toiseen toistuvana mallina ja kaavana, kertoo vuorovaikutuksen institutio-naalisuudesta. Institutionaalisuudesta kertoo myös toimintojen rutiinistuminen, jota kuvaan kahden kiteytyneen kysymyksen avulla. Institutionaaliselle vuorovaikutuksella ominaiset osanottajien toisistaan eroavat roolit ja keskinäinen epäsymmetria ovat nähtävissä siinä, miten farmasisti viittaa itseensä itsenäisenä toimijana ja instituutionsa jäsenenä sekä siinä, miten eri tavoin osanottajat käyttävät termejä. Myös osanottajien käyttämien puhuttelumuotojen voi katsoa olevan epäsymmetrisiä. Siinä missä asiakkaat usein sinuttelevat, käyttävät farmasistit implisiittisiä puhuttelun keinoja sekä pronominitonta teitittelyä.
  • Lindgren, Marcus (2019)
    Intranet koostuu lähiverkkoon kytketyistä työasemista ja palvelimista ja se toimii useimmiten tiedon ja erilaisten dokumenttien välityskanavana. Intranet parantaa tai tehostaa asiakaspalvelua helpottaen ja nopeuttaen tiedon löytymistä. Henkilöstöhallinnon näkökulmasta intranetillä saadaan informoitua esimerkiksi työsuhdeasioista, työvuoromuutoksista, sairauspoissaoloista ja lomista. Sen avulla voidaan myös kerätä tietoa, esimerkiksi palautteita tai kehitysideoita. Tässä projektityössä suoritetun Webropol-kyselyn tulosten perusteella 91 %:lla vastanneista apteekeista on intranet käytössä. Kyselyyn vastanneista apteekeista 72 % oli tyytyväisiä nykyiseen ratkaisuunsa, mutta noin 50 % vastaajista mainitsi toivovansa silti lisää ominaisuuksia intranetiinsä. Projektityössä apteekeille laadittiin Webropol-kysely, joka sisälsi valmiin strukturoidun lomakkeen. Kyselyssä käytettiin sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä intranetin sisällöstä, alkuperästä, käytöstä ja tarpeesta. Vastaukset saatiin sadalta apteekilta. Tavoitteena oli selvittää intranetin ja sähköisten apteekkijärjestelmien nykytilanne apteekeissa ja kuvata käytännön apteekkityössä ilmenevät tarpeet sähköisille palveluille Espoon 7. apteekissa. Tarpeiden identifiointi johtaa esimerkinomaisesti sähköisen ratkaisun suunnitteluun ja ohjelman rakentamiseen, jotka esitellään projektityössä. Kyselyyn osallistuneista apteekeista 95 %:lla oli apteekkijärjestelmätoimittajalta hankittu intranet. Sisällöltään kaikilla oli intranetissä ilmoitustaulu ja valtaosalla toimintaohjeet sekä kalenteri. Muita mainittuja toimintoja olivat Kelan ja reseptinkäsittelyn ohjeet, palavereiden yhteenvedot, markkinointimateriaalit, työpaikkakassat, lomakearkisto, keskustelupalsta ja päivävuorot. Eniten toivottuja uusia ominaisuuksia olivat sähköinen huumausainekirjanpito, lukukuittaukset, työ/päivävuorot sekä personoidut näkymät. Koska apteekit suosivat voimakkaasti apteekkijärjestelmätoimittajien valmiita intranetratkaisuja, on selvää, että toimittajien kannattaisi panostaa lisäominaisuuksien kehittämiseen. Voidaan arvioida, että toivottujen ominaisuuksien kehittäminen ei vaatisi kovin suurta panostusta toimittajilta, mutta ne helpottaisivat apteekin arkea merkittävästi ja toisivat kilpailuetua toimittajalle. Intranet on yleistynyt lähes välttämättömäksi työkaluksi helpottamaan ja nopeuttamaan jokapäiväistä apteekkiarkea ja asiakaspalvelua. Se on osa digitaalisia ratkaisuja, jotka jatkuvasti yleistyvät apteekeissa tehostaen toimintaa ja tuoden samalla kustannussäästöjä. Digitalisaatio on edennyt viime vuosina ilahduttavasti apteekkitoimialalla. Tästä esimerkkejä ovat sähköinen resepti, verkkoapteekit, Kela-korvausten ja maksusitoumuksien reaaliaikainen tarkistus, varastoautomatiikka sekä lääkevarmennusjärjestelmän käyttöönotto. Uudelle kehitykselle ja olemassa olevien ratkaisujen jalostamiselle on kuitenkin vielä runsaasti sijaa.
  • Uusitalo, Teija (2009)
    Kansaneläkelaitos ja apteekki ovat toisilleen tärkeät yhteistyökumppanit. Yhteistyötä on kuitenkin tutkittu hyvin vähän. Apteekkitilityksiä koskeva virhemaksumenettely otettiin käyttöön vuonna 2008. Virhemaksumenettelyssä tietyistä apteekkien tekemistä virheistä määrätään samansuuruinen euromääräinen maksu aiemman lääkkeen kustannukseen perustuvan vähennyksen sijaan. Menettelystä ei toistaiseksi ole julkaistu tutkimuksia. Tutkimuksessa selvitettiin Kansaneläkelaitoksen apteekkitilityksiä käsittelevien toimihenkilöiden mielipiteitä Kelan ja apteekkien välisestä yhteistyöstä ja apteekkitilitysten virhemaksumenettelystä. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä Kelan Itä- ja Etelä-Suomen vakuutusalueilla. Kyselyyn vastasi 52 toimihenkilöä ja sen vastausprosentti oli 66. Tutkimuksen mukaan Kelan toimihenkilöt ovat erittäin tyytyväisiä apteekkien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Yleisin yhteistyön muoto apteekin ja Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden välillä on yhteydenpito puhelimitse. Yhteistyötä toivottiin kuitenkin lisää, esimerkiksi henkilökohtaisia tapaamisia ja koulutuksia apteekkilaisille. Vastaajat olivat tyytyväisiä virhemaksumenettelyn käyttöön ottoon. Se nähtiin oikeudenmukaiseksi muutokseksi sekä apteekin että asiakkaiden kannalta. Lisäksi virhemaksumenettely on selkeyttänyt apteekkitilitysten käsittelyä Kansaneläkelaitoksessa. Virhemaksumenettelylle asetetut tavoitteet näyttäisivät olleen Kelan toimihenkilöiden tiedossa ja toteutuneen heidän mielestään hyvin. Myös tiedonkulku apteekkien kanssa virhemaksutapauksissa on Kelan toimihenkilöiden mielestä toiminut erittäin hyvin. Virhemaksumenettelyä voitaisiin vastaajien mukaan kehittää, esimerkiksi laajentamalla sitä myös muihin etuuksiin tai suhteuttamalla maksun määrä tehdyn virheen kustannukseen.