Browsing by Subject "arthroplasty"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Huotari, Kaisa; Vuorinen, Markku; Rantasalo, Mikko (2018)
    Streptococcal prosthetic joint infections (PJIs) treated with debridement, exchange of removable parts, antibiotics, and implant retention within 3 weeks from symptom onset had an implant survival rate of 97.9% and an implant survival rate without suppressive antimicrobials of 80.9%. Treatment centralization for acute streptococcal PJIs to specialized centers makes excellent cure rates possible.
  • Vuorinen, M.; Mäkinen, T.; Rantasalo, M.; Leskinen, J.; Välimaa, H.; Huotari, K. (2019)
    Background and Aims: To prevent severe prosthetic joint infections, a dental examination is usually recommended prior to arthroplasty, even sometimes regarded resource- and time-consuming. The aim of this study was to determine whether a risk factor-based algorithm could be created to send only selected patients for dental clearance. Materials and Methods: A prospective study of 952 patients scheduled for elective arthroplasty was performed. Patients filled out a questionnaire regarding potential risk factors for dental infections, and dentists documented patients' oral health and interventions performed (data available for 731 patients). Results: Of the patients, 215 (29.4%) failed dental clearance; a total of 432 teeth were extracted, 32 patients (4.4%) required root canal treatment, and 37 patients (5.1%) had severe periodontitis. Independent risk factors for failure were history of root canal treatment (odds ratio: 2.282, 95% confidence interval: 1.346-3.869, p = 0.020), use of tobacco products (odds ratio: 1.704, 95% confidence interval: 1.033-2.810, p = 0.037), dental visit indicated by oral symptoms within 3 months (odds ratio: 1.828, 95% confidence interval: 1.183-2.827, p = 0.007), or visit to a dentist within 6 months (odds ratio: 1.538, 95% confidence interval: 1.063-2.224, p = 0.022). Regular dental examination was a preventive factor (odds ratio: 0.519, 95% confidence interval: 0.349-0.773, p = 0.001). However, based on the examined risk factors, no sufficiently large group of patients at lesser risk for dental infections could be identified. Conclusion: Because of the high need for dental care revealed by our unselected patient population, the inspection and treatment of dental pathology of all patients are important interventions prior to elective arthroplasty.
  • Saku, S. A.; Linko, R.; Madanat, R. (2020)
    Background and Aims: Emergency Response Teams have been employed by hospitals to evaluate and manage patients whose condition is rapidly deteriorating. In this study, we aimed to assess the outcomes of triggering the Emergency Response Teams at a high-volume arthroplasty center, determine which factors trigger the Emergency Response Teams, and investigate the main reasons for an unplanned intensive care unit admission following Emergency Response Team intervention. Material and Methods: We gathered data by evaluating all Emergency Response Team forms filled out during a 4-year period (2014-2017), and by assessing the medical records. The collected data included age, gender, time of and reason for the Emergency Response Teams call, and interventions performed during the Emergency Response Teams intervention. The results are reported as percentages, mean +/- standard deviation, or median (interquartile range), where appropriate. All patients were monitored for 30 days to identify possible intensive care unit admissions, surgeries, and death. Results: The mean patient age was 72 (46-92) years and 40 patients (62%) were female. The Emergency Response Teams was triggered a total of 65 times (61 patients). The most common Emergency Response Team call criteria were low oxygen saturation, loss or reduction of consciousness, and hypotension. Following the Emergency Response Team call, 36 patients (55%) could be treated in the ward, and 29 patients (45%) were transferred to the intensive care unit. The emergency that triggered the Emergency Response Teams was most commonly caused by drug-related side effects (12%), pneumonia (8%), pulmonary embolism (8%), and sepsis (6%). Seven patients (11%) died during the first 30 days after the Emergency Response Teams call. Conclusion: Although all 65 patients met the Emergency Response Teams call criteria, potentially having severe emergencies, half of the patients could be treated in the arthroplasty ward. Emergency Response Team intervention appears useful in addressing concerns that can potentially lead to unplanned intensive care unit admission, and the Emergency Response Teams trigger threshold seems appropriate as only 3% of the Emergency Response Teams calls required no intervention.
  • Lahtinen, Katarina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Yksi kivunhoidon vaihtoehdoista on kipulääkkeen itseannostelulaitteen käyttö. Kirjallisuuden mukaan itseannostelulaitetta käyttävät potilaat näyttäisivät olevan kivuttomampia ja tyytyväisempiä kivunhoitoonsa verrattuna tavanomaista hoitajan säännöstelemää kipulääkitystä saaviin potilaisiin, mutta kipulääkekulutuksen ero lääkitysmenetelmien välillä vaihtelee. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli verrata opioidikulutusta, mahdollisia haittavaikutuksia ja sairaalahoitoaikaa kipulääkkeen itseannostelulaitetta käyttävien ja tavanomaista kipulääkitystä saavien potilaiden välillä polven tekonivelleikkauksen jälkeen. Lisäksi selvitimme hoitavan henkilökunnan mielipiteitä itseannostelulaitteeseen liittyen. Tutkimuksessa tarkasteltiin retrospektiivisesti 166 potilasta, joille tehtiin polven tekonivelleikkaus spinaalipuudutuksessa. Potilaista 82 sai leikkauksen jälkeen oksikodonia suonensisäisesti itseannostelulaitteen kautta ja 82 kontrollipotilasta sai tavanomaisesti kipulääkitystä hoitajien annostelemana. Ensisijaisena päätemuuttujana oli opioidikulutus 24 tunnin aikana leikkauksen jälkeen. Muita tarkasteltavia muuttujia olivat pahoinvointilääkkeiden käyttö ja sairaalahoitojakson pituus. Lisäksi teetimme kyselytutkimuksen, johon vastasi 31 hoitajaa. Opioidikulutuksessa tai pahoinvointilääkkeiden käytössä 24 tunnin aikana leikkauksen jälkeen ei havaittu merkitsevää eroa ryhmien välillä. Mediaani opioidikulutus morfiiniekvivalenttina annoksena oli itseannosteluryhmässä 41.1 mg (interquartile range, IQR: 39.6 mg) ja kontrolliryhmässä 40.5 mg (IQR: 16.2 mg). Sairaalahoitoajan mediaani oli 2 päivää (IQR: 1 päivä) itseannosteluryhmässä ja 3 päivää (IQR: 1 päivä) kontrolliryhmässä (P=0.02). Kyselytutkimukseen vastanneista hoitajista valtaosa piti laitetta helppokäyttöisenä ja työaikaa säästävänä sekä käyttäisi laitetta mielellään useammilla potilailla. Tuloksien perusteella kipulääkkeen itseannostelulaitteen käyttö polven tekonivelleikkauksen jälkeen ei näyttäisi lisäävän opioidikulutusta hoitajan annostelemaan kipulääkitykseen verrattuna, mutta kipulääkekulutuksen vaihteluväli oli itseannostelulaitteella suurempi. Emme myöskään havainneet eroa haittavaikutuksissa ryhmien välillä, mutta itseannostelulaitetta käyttäneet potilaat mahdollisesti kotiutuvat aikaisemmin.