Browsing by Subject "arvojohtaminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Lyly-Yrjänäinen, Samuli (2006)
    Kulttuurin tutkimus yleistyi organisaatiotutkimuksen piirissä 1980-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä organisaatiokulttuurin käsite iskostui myös käytännön johtamisoppeihin. Yksi organisaatiokulttuurin osa-alue on organisaation julkilausutut arvot, joihin liittyvää tieteellistä tutkimusta on niukasti. Julkilausuttujen arvojen merkitys organisaatiolle jää usein epäselväksi. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mikä on julkilausuttujen arvojen merkitys organisaatiokulttuurille. Julkinen keskustelu yritysten arvoista on vilkasta. Kirjallisuuskatsauksen avulla selvitetään sitä, minkä takia arvoista puhutaan. Esiin nostetaan neljä osin päällekkäistä aihepiiriä: liiketoiminnan etiikka ja yhteiskuntavastuu, yrityksen maine, henkilöstön hyvinvointi ja liiketoiminnan menestyminen. Lisäksi kirjallisuuskatsauksessa esitellään erilaisia näkemyksiä organisaatiokulttuuriin, arvoihin ja niiden johtamiseen. Teoreettinen viitekehys rakentuu Edgar H. Scheinin ja Joanne Martinin organisaatiokulttuuria käsittelevien teorioiden varaan. Martinin esittämät kolme perspektiiviä organisaatiokulttuuriin toimivat tutkimuksessa subjektiivisesti määriteltyinä käsitteinä, jotka laajentavat Scheinin näkemystä organisaatiokulttuurista. Teorioiden pohjalta kehitetään organisaatioiden julkilausuttujen arvojen merkitystä kuvaava malli, johon arvot voidaan sijoittaa. Teoreettisen viitekehyksen toimivuutta testataan kvalitatiivisella tapaustutkimuksella. Samalla selvitetään arvojen merkitystä Tapiola-ryhmän kulttuurille. Empiirinen aineisto koostuu 23 henkilön teemahaastattelusta. Analyysissä käytetään apuvälineinä teemoittelua, luokittelua ja laskemista. Tutkimustuloksena selvisi, että organisaatioiden julkilausuttujen arvojen merkitystä kuvaavaa mallia voidaan käyttää apuvälineenä, kun selvitetään arvojen merkitystä organisaatiokulttuurille. Mallia voitaisiin kehittää edelleen liittämällä siihen arvojohtamisen näkökulma sekä muodostamalla malliin sopiva kyselylomake, joka tukisi kvalitatiivista lähestymistapaa. Tutkimuksessa selvisi myös, että arvojen merkitys vaihtelee tapauskohtaisesti kohdeorganisaation kahdessa ryhmässä. Tapiola-ryhmän neljästä julkilausutusta arvosta yksi on toimintaa ohjaava integroitunut perusoletus ja yksi organisaatiokulttuurin pintatasolla sijaitseva fragmentoitunut artefakti. Kaksi muuta arvoa sijoittuvat näiden ääripäiden välille.
  • Ringbom, Heli (2008)
    Tutkielman tarkoituksena on tarkastella yrityksen julkilausuttuja arvoja ja niiden merkitystä työntekijöille. Monilla yrityksillä on viralliset ja julkilausutut arvot, joiden tarkoituksena on toimia työntekijöitä ohjaavina periaatteina. Oletuksena on, että työntekijät sisäistävät arvot, ja yrityksen toiminta olisi näin ollen arvojen mukaista. Organisaatioiden arvoja tutkitaan yleensä osana organisaatiokulttuuria, ja arvojen nähdään olevan organisaatiokulttuurin ytimessä, sen olennaisena osana. Yritysten virallisiakin, julkilausuttuja arvoja on tarkasteltu organisaatiokulttuuria määrittävänä piirteenä. Organisaatioiden julkilausuttuja arvoja on tutkittu myös ilman teoreettista viitekehystä ja tarkasteltu työntekijöiden suhtautumista niihin. Teorioissa tarkastellaan myös yksilöiden arvoja ja niiden vaikutusta työhön ja sen tekemiseen. Aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole kiinnitetty huomioita siihen, kenen arvoina työntekijät pitävät julkilausuttuja arvoja: näkevätkö työntekijät ne omaa toimintaansa ohjaavina tekijöinä vai ovatko ne työntekijöiden mielestä enemmän yrityksen väline tuottavuuteen ja liike-elämässä selviytymiseen. Tutkielman aineistona ovat organisaatiossa tehtyyn arvokyselyyn annetut avopalautteet, joissa työntekijät ottivat kantaa yrityksen ilmaistuihin, julkilausuttuihin arvoihin. Aineiston analyysissä käytettiin laadullisen asennetutkimuksen menetelmää. Vastauksissa otettiin kantaa arvojen määrittelyyn, ja vastaajat kertoivat, miten arvot heidän mielestään toiminnassa näkyvät ja millaista arvojen mukainen toiminta heidän näkökulmastaan on. Vastaajat ottivat kantaa myös siihen, kuinka tärkeinä he arvoja pitävät. Monet vastaajista esittivät kannanottoja arvojen toteutumisen puolesta tai sitä vastaan sekä ilmaisivat toteutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman viitekehyksenä on relationistinen sosiaalipsykologia, jossa arvojen ajatellaan rakentuvan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Yritysten julkilausuttujen arvojen ja niiden merkitysten nähdään tässä tutkimuksessa rakentuvan työntekijöiden välisessä vuorovaikutuksessa ja olevan kommunikoinnin välineenä. Aineiston tarkastelunäkökulmana oli myös toimijuus (agency). Toimijuus-käsitteen avulla aineistosta etsittiin vastaajien mielikuvaa arvon mukaisesta toimijasta sekä siitä, kenen etuna työntekijät arvoa ja sen toteutumista pitävät. Kannanotoissa ja niiden perusteluissa esiintyy usein yrityksen etu. Arvoja pidetään myös asiakkaan etuna ja arvojen merkitystä perustellaan asiakkaiden palvelemisella ja asiakkaiden tyytyväisyydellä. Vain joissakin vastauksissa arvon mukainen toiminta ja arvon tärkeys liitetään työntekijöiden itsensä toimintaan ja omaan etuun. Vastaajat pitävät organisaatioiden arvoja tärkeinä pääasiassa yrityksen toimintaa ohjaavina tekijöinä. Tutkielman lähteet koostuvat useista kirjoista ja tieteellisistä artikkeleista, joissa käsitellään arvoja ja niiden käyttöä organisaatioissa.