Browsing by Subject "asetaldehydi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Kilpinen, Katariina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Suomessa on havaittu nouseva trendi suun alueen syöpien ilmaantuvuudessa. Suun alueen syövät voivat olla hyvinkin aggressiivisia. Suurin osa suusyövistä on levyepiteelikarsinoomia, joiden viiden vuoden selviytymisennuste on vain noin 50% luokkaa. Suusyövän pahimmat riskitekijät aiheutuvat huonoista elämäntavoista, sekä toisaalta geneettisistä ominaisuuksista. Elämäntavoista aiheutuvia riskitekijöitä on esimerkiksi tupakointi, alkoholin käyttö ja huono suuhygienia. Asetaldehydiä tuottavien ja hajottavien entsyymien aktiivisuus on geneettinen ominaisuus, jolloin osa voi altistua asetaldehydille voimakkaammin. Itse etanoli ei ole karsinogeeni, mutta sen ensimmäinen aineenvaihduntatuote asetaldehydi on luokiteltu ensimmäisen luokan karsinogeeniksi kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen (IARC) toimesta. Varsinkin tupakan ja alkoholin yhteiskäyttö voi lisätä asetaldehydin pitoisuutta suussa erittäin korkeaksi. Asetaldehydin syöpää aiheuttavat tekijät ovat sisarkromatidien vaihdokset, pistemutaatiot sekä asetaldehydi voi häiritä DNA:n korjausmekanismeja. Asetaldehydiä esiintyy lisäksi useissa arkisissa juomissa ja ruoissa. Esimerkiksi monet hedelmät sekä jogurtit sisältävät asetaldehydiä. Erityisesti asetaldehydiä löytyy elintarvikkeista, joita valmistetaan hapattamalla tai käymisteitse. Tämän lisäksi asetaldehydiä käytetään aromiaineena. Monilla suun mikrobeilla on kyky tuottaa asetaldehydiä etanolista sekä sopivissa olosuhteissa sokerista. On olemassa erilaisia keinoja vaikuttaa asetaldehydin pitoisuuteen ruoansulatuskanavassa. Hyvä suuhygienia vähentää asetaldehydiä tuottavien mikrobien määrää. Mikrobeja voidaan myös hetkellisesti vähentää antimikrobisilla aineilla kuten klooriheksidiinillä. L-kysteiini on aminohappo, jonka on huomattu sitovan asetaldehydiä muodostaen sen kanssa harmittoman tiatsidiyhdisteen. Ksylitolin sekä muiden sokerialkoholien on huomattu vähentävän mikrobien aktiivisuutta tuottaa asetaldehydiä estämällä ADH-entsyymiä. Tutkimusten mukaan, asetaldehydi on merkittävässä roolissa ruoansulatuskanavien syövissä. Vaikka asetaldehydiä löytyykin monista elintarvikkeista ja sen tuotantoon tai imeytymiseen voidaan vaikuttaa eri keinoilla, tärkeimmäksi korostuu hyvän suuhygienian lisäksi asetaldehydin merkittävimpien lähteiden välttäminen. Asetaldehydille altistumisen välttämisessä tärkeintä on alkoholin kulutuksen vähentäminen ja tupakoinnin lopettaminen.
  • Virtanen, Antti (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkimuksen tarkoitus: Etanolin ensimmäinen metaboliatuote, asetaldehydi, on todettu ensimmäisen luokan karsinogeeniksi kansainvälisen syöpäjärjestön IARC:n luokituksessa. Asetaldehydi altistaa etenkin ruoansulatuskanavan yläosan syöville. Suuri osa näistä syövistä voitaisiin ennaltaehkäistä alkoholinkulutusta ja tupakointia vähentämällä. In vitro -kokeissa ksylitolin on todettu inhiboivan alkoholimetaboliaa ja täten asetaldehydin muodostumista. Tässä kokeessa tutkittiin asetaldehydin muodostumista alkoholin nauttimisen yhteydessä ja ksylitolin vaikutusta tuottoon. Materiaalit ja menetelmät: Tutkimukseen rekrytoitiin kahdeksan tervettä aikuista, jotka olivat keski-iältään 26-vuotiaita. Koehenkilöt kävivät tutkimuksessa kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla koehenkilöt joivat 1.0 g etanolia painokiloa kohden veteen sekoitettuna liuoksena. Veren alkoholipitoisuutta mitattiin alkometrillä ja kun pitoisuus oli noussut yhteen promilleen koehenkilöiltä alettiin kerätä sylkinäytteitä viiden minuutin välein 30 minuutin ajan. Tänä aikana koehenkilöt imeskelivät parafiinipurukumia. Sylkinäytteistä analysoitiin etanoli- ja asetaldehydipitoisuudet kaasukromatografilla. Toisella käynnillä parafiinipurukumit vaihdettiin täysksylitolitabletteihin. Muilta osin koeasetelma toistettiin samanlaisena. Tulokset: Jokaisen koehenkilön sylkinäytteistä löytyi vaihtelevia määriä asetaldehydiä ja etanolia. Asetaldehydipitoisuudet vaihtelivat 1.42–151.68 μM välillä, keskiarvon ollessa 58.77 μM. Ensimmäisessä koejärjestelyssä asetaldehydin keskiarvopitoisuudet olivat 51.68 μM ja toisessa 65.12 μM. Johtopäätökset: Tutkimuksen hypoteesi, että ksylitoli inhiboi asetaldehydin muodostumista suuontelossa alkoholin nauttimisen yhteydessä, ei toteutunut yksittäisiä mittauspisteitä lukuun ottamatta. Koeasetelmassa oli useita sekoittavia tekijöitä, jotka häiritsivät tuloksia ja etenkin eri koekäyntien vertailukykyä toisiinsa. Täten tulokset eivät poissulje ksylitolin mahdollisuutta toimia asetaldehydin tuottoa inhiboivana tekijänä. Lisätutkimukset koeasetelmaa muuttamalla voisivat valottaa asiaa. Suuontelosta löytyy satoja eri mikrobeja. Vain muutaman lajin osalta on tutkittu asetaldehydin tuottoa ja ksylitolin vaikutusta. Jokaisen mikrobin tutkiminen erikseen ei ole mielekästä. Onkin mahdollista, että ksylitolin inhiboiva vaikutus ei toimi kaikilla mikrobeilla, ainoastaan Candida-lajeilla. Tällöin tutkimustuloksemme voivat olla oikeita ja ksylitolilla ei ole kliinistä merkitystä asetaldehydin tuoton estämisessä suuontelossa. Joka tapauksessa helpoin tapa vähentää ruoansulatuskanavien syöpiä on tupakoinnin ja alkoholin käytön vähentäminen.
  • Passila, Susanna (Helsingfors universitet, 2016)
    Lactic acid bacteria Streptococcus thermophilus and Lactobacillus delbrueckii ssp. bulgaricus are used for yoghurt manufacture. Traditional Northern fermented milk products are typically made with mesophilic species. In traditional Finnish product, viili, also secondary culture of Geotrichum candidum is used. In Finland during last 20 years, the consumption of yoghurt is doubled while the consumption of viili has dropped by half. The aim of this study was to continue the research for designing a novel fermented milk product ”termoviili”. The aim is to develop a product that combines the main flavour compound of yoghurt, acetaldehyde, to Geotrichum candidum. There were 12 LAB strains in this study. Their ability to grow in UHT-milk and produce acetaldehyde was studied. The acetaldehyde level, microbial growth and final pH were measured. Also strain identifications were done by using PCR-methods. All the LAB strains studied were able to grow at target temperature (+ 30°C). The amount of acetaldehyde produced varied between 0−22,5 mg acetaldehyde / 1 litre product. The main problem with all the LAB strains studied was their poor ability to decrease the pH of the milk fast enough and without any supplements. Growth supplement (sodium formate) and the addition of G. candidum were found to speed up the decrease of pH in some cases. The best strain to produce acetaldehyde was isolated from a commercial product and it was confirmed as Lactobacillus delbrueckii. According to Cheng (2010) good flavoured yoghurt results when 23−40 mg/kg and at least 8−10 mg/kg of acetaldehyde are produced. Based on this evaluation, the amount of acetaldehyde found in this study, is sufficient to produce enough yoghurt aroma to the final product. More study need to be done to speed up the decrease of pH and to optimize the recipe. Also different strains of G. candidum should be tested for the possibility to increase the incubation temperature.