Browsing by Subject "asiakasarvo"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Rinne, Iiro (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten sekä myymälämuotoista- että verkkokauppaa harjoittava monikanavainen vähittäiskauppayritys voi kehittää tuottamaansa asiakasarvoa. Tarve asiakasarvon kehittämiselle vähittäiskaupassa erityisesti monikanavaista toimintamallia hyödyntäen kumpuaa kaupan murroksesta: muun muassa viestintäteknologian kehityksen myötä perinteiset, vahvasti myymälöihin nojaavat kauppaketjut ovat saaneet uudenlaisia kilpailijoita niin kotimaisista kuin ulkomaisistakin verkkokaupoista. Asiakasarvon muodostumista mallinnetaan aiemmassa tutkimuksessa esitetyn neljän arvoulottuvuuden, funktionaalisen, taloudellisen, emotionaalisen sekä symbolisen ulottuvuuden, avulla. Asiakasarvon muodostumiseen vaikuttavat lisäksi kaikkeen vaihdantaan liittyvät transaktiokustannukset. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään erityisesti, miten verkko-ostamista suosivien kuluttajien kokemukset eroavat perinteisiä myymälöitä suosivien kokemuksista koskien sekä myymälämuotoisen- että verkkokaupan arvoulottuvuuksia ja ostamisen transaktiokustannuksia. Tutkimuksen aineisto kerättiin kvantitatiivisella kyselytutkimuksella. Kyselylomakkeen kysymykset muodostettiin asiakasarvon neljän ulottuvuuden mallin sekä transaktiokustannusteorian pohjalta. Internet-pohjaisella lomakkeella saatiin 210 vastaajan otos. Aineiston analysointiin käytettiin IBM SPSS -ohjelmaa, analyysimenetelminä olivat muun muassa ristiintaulukointi, varianssianalyysi sekä Spearmanin järjestyskorrelaatioanalyysi. Verkkokauppaa suosivat kuluttajat pitivät verkkokauppaa ensisijaisesti käytännöllisenä ostokanavana, myymälöitä puolestaan epäkäytännöllisinä ja kalliina. Suurimmilta osin epävarmuudesta kumpuaviin ostamisen transaktiokustannuksiin aktiiviset verkko-ostajat suhtautuivat huolettomasti. Perinteisiä myymälöitä suosivat kuluttajat kokivat myymäläostamisen itsessään miellyttävänä toimintana ja varteenotettavana tapana toteuttaa itseään. Myymäläostajien suhtautumisesta ostamisen transaktiokustannuksiin ei kyetty tekemään johtopäätöksiä. Näiden tulosten perusteella esitetään, että verkkokaupan tulee uskollisimpia asiakkaitaan miellyttääkseen panostaa arvolupauksessaan funktionaaliseen ja emotionaaliseen tai symboliseen ulottuvuuteen. Myymäläostajia houkutellakseen verkkokaupan tulisi puolestaan panostaa funktionaaliseen ja taloudelliseen ulottuvuuteen. Myymälävetoisen yrityksen tulisi palvella uskollisimpia asiakkaitaan emotionaalisen ja symbolisen ulottuvuuden yhdistävällä arvolupauksella, kun taas verkko-ostamista suosivien kuluttajien houkuttelemiseksi sen tulisi panostaa heikkouksiinsa, funktionaaliseen ja taloudelliseen ulottuvuuteen.
  • Kankainen, Kiira (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielman tarkoituksena oli saada asiakaslähtöinen näkökulma asiakaskokemukseen ja selvittää, mitä tekijöitä asiakkaat pitävät merkittävinä asiakaskokemuksen muodostumisessa. Lisäksi tavoitteena oli, että tapausyritys pystyisi tutkimustulosten perusteella kehittämään toimintaansa ja palvelunsa laatua siten, että ne jatkossa vastaisivat entistä paremmin asiakkaiden odotuksiin. Tutkimus on luonteeltaan empiirinen tutkimus ja sen tutkimustapana toimii tapaustutkimus. Tutkimuksessa hyödynnettiin kvalitatiivista tutkimusotetta ja aineistonkeruu suoritettiin teemahaastatteluiden avulla. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä kymmentä henkilöä, joista kolme työskenteli yrityksessä ja loput seitsemän olivat puolestaan yrityksen asiakkaita. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui ajatukselle siitä, että asiakas ja yritys luovat asiakaskokemuksen yhdessä vuorovaikutteisten kohtaamisten kautta ja nämä kohtaamiset voivat olla suoria tai epäsuoria. Lopullinen mielikuva asiakaskokemuksesta muodostuu toteutuneen ja odotetun palvelun välisen kuilun perusteella. Saatujen tutkimustulosten perusteella erityisesti suorien kohtaamisten sekä helppouden merkitys asiakaskokemuksen rakentumisessa korostui. Helppouden lisäksi työntekijät nostivat esille myös ammattitaidon merkityksen. Asiakashaastatteluissa puolestaan lupausten täyttämisen sekä saavutettavuuden merkitys korostui. Myös mielikuvat luotettavuudesta, edullisuudesta ja turvallisuudesta koettiin asiakaskokemuksen kannalta tärkeiksi. Epäsuorilla kohtaamisilla ei sen sijaan havaittu olevan suurta vaikutusta. Asiakkaat eivät katsoneet brändin tai sosiaalisen median tuovan lisäarvoa asiakaskokemukseen. Parantaakseen toimintaansa yrityksen tulisi tehostaa viestintäänsä ja reagointikykyään, koska näin toimimalla negatiivisetkin kokemukset olisi tulosten perusteella mahdollista kääntää positiivisiksi. Kokonaisuudessaan yrityksen toimintaprosessien sekä asiakkaan ja yrityksen välisen yhteydenpidon tulisi olla asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman suoraviivaista ja vaivatonta.
  • Hinkkanen, Kalle (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitkä asiat luovat asiakkaille arvoa elintarvikkeiden verkkokaupassa. Elintarvikkeiden verkkokauppa ei ole täysin uusi keksintö, sillä elintarvikkeita on myyty jo postimyynnin kautta jo ennen Internetin rantautumista Suomeen 1990-luvulla. Elintarvikkeiden verkkokaupat ovat menestyneet erityisesti Isossa-Britanniassa, jossa Tesco on saavuttanut verkkokaupallaan suurimman osan saarivaltion asukkaista. Elintarvikkeiden verkkokauppa on kasvanut Suomessakin huomattavasti viime vuosien aikana, mutta se ei toistaiseksi ole vielä kasvanut merkittäväksi jakelukanavaksi kaikesta potentiaalistaan huolimatta. Vuonna 2016 suomalaisista neljä prosenttia oli ostanut elintarvikkeita verkosta (Postnord 2017). Elintarvikkeiden verkkokauppa kasvoi 523 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2014 . Tässä tutkielmassa asiakasarvo on keskeisessä asemassa ja erilaisia asiakasarvon määritelmiä käsitellään tutkielman teoreettisessa osassa. Asiakasarvo on tutkielmassa keskeisessä osassa ja sen selittämiseen on valittu kaksi erilaista asiakasarvon teoriaa, joiden kautta asiakasarvon rakentumista tarkastellaan. Ensimmäinen on Zeithamlin (1988) määritelmä arvosta, jossa arvo voidaan ymmärtää hyöty-uhraus-suhteena. Toinen keskeinen arvoteoria on välinearvomalli, joka perustuu oletukseen, että hyödykkeen ostaminen ja käyttäminen perustuvat hyödykkeen arviointiin (Woodruff 1997). Elintarvikkeiden verkkokaupasta on rajallisesti tutkimusta. Tässä tutkielmassa käytetään tutkielman teoreettisen tutkimuskehyksen luomiseksi pääasiallisesti kolmea teoriaa, joita tukevia teorioita esitetään teorialuvuissa. Amit ja Zott (2001) määrittelevät arvon luomisen lähteet verkkokauppaympäristössä, joita ovat tehokkuus, täydentävyydet, asiakkaan sitouttaminen sekä uutuudenviehätys. Lisäksi Ellis (2003) esittää erilaisia malleja elintarvikkeiden keräilylle ja toimitukselle. Yousept ja Li (2004) puolestaan esittävät erilaisia verkkokauppojen liiketoimintamalleja. Näiden teorioiden pohjalta muodostui tutkielman teoreettinen viitekehys. Tässä tutkielmassa aineiston keruu toteutettiin kyselytutkimuksena ja tutkimusote oli kvantitatiivinen. Tutkimusongelman selvittämistä varten rakennettiin kyselylomake, jonka avulla kerättiin aineisto elintarvikkeiden verkkokauppaa käyttäneistä kuluttajista. Aineiston analysoinnissa käytettiin ei-parametrisia testejä, kuten Mann-Whitney U-testi sekä Kruskal-Wallisin H-testi. Näiden testien avulla selvitettiin sitä, miten erilaiset kuluttajaryhmät suhtautuivat asiakasarvon eri lähteisiin ja pyrittiin selvittämään, onko eri ryhmien välillä eroja. Yksi mielenkiinnon kohde oli myös kuluttajien käsitys sopivasta hinnasta elintarvikkeiden kotiinkuljetukselle ja noudolle, sekä käsitys sopivasta toimitusajasta. Kerätyn tutkimusaineiston pohjalta ei kuitenkaan voitu todeta, että hinnalla ja toimitusajalla olisi tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Erilaiset keräily- ja toimitusmallit olivat tutkielmassa myös keskeisessä osassa ja yksi tutkimuksen tutkimuskysymyksistä liittyi siihen, miten suomalainen kuluttaja haluaa vastaanottaa verkkokaupasta tilaamansa elintarvikkeet. Tätä kysymystä lähestyttiin liiketoimintamallien näkökulmasta. Kuluttajien tahto on selvästi se, että elintarvikkeet toimitetaan kuluttajalle kotiin.
  • Paukku, Veera (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tiivistelmä/Referat – Abstract Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kuluttajien suhtautumista personoituihin suosittelujärjestelmiin elintarvikkeiden verkkokaupassa. Suomalaisista Internetin käyttöön erittäin myönteisesti suhtautuvista kuluttajista kaksi kolmasosaa olisi valmiita ostamaan olennaisen osan päivittäistavaratuotteistaan verkosta, jos löytää siihen sopivan tavan. Silti nykyisiä elintarvikkeiden verkkokauppoja kokeilisi vain kymmenesosa. Suomessa elintarvikkeiden verkkokauppa vastaa alle puolta prosenttia koko päivittäistavaramyynnistä, ja elintarvikkeiden verkkokauppojen toiminta on toistaiseksi tappiollista. Samanaikaisesti verkko-ostaminen kuitenkin lisääntyy muilla aloilla. Muiden toimialojen verkkokaupoissa hyödynnetään paljon personoituja suosittelujärjestelmiä. Näillä suosittelujärjestelmillä voidaan parantaa verkkokaupan kannattavuutta niin lisämyynnin avulla, kuin myös luomalla asiakasta sitouttavaa lisäarvoa. Suomalaisissa elintarvikkeiden verkkokaupoissa ei kuitenkaan juuri ole hyödynnetty personoituja suosittelujärjestelmiä, joten tarve aiheen tutkimukselle oli olemassa. Tutkielman viitekehys rakennettiin elintarvikkeiden verkko-ostamiseen vaikuttavista tekijöistä sekä suosittelujärjestelmiin suhtautumiseen vaikuttavista tekijöistä. Viitekehyksen pohjalta toteutetulla tutkimuksella selvitettiin kuluttajien arvioita personoitujen suosittelujärjestelmien piirteistä ja hyödyllisyydestä erityisesti elintarvikkeiden verkkokaupoissa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Verkkokyselylomakkeen väittämät rakennettiin tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen ja ResQue-mallin pohjalta. Verkkolomakkeella kerät-tiin 121 vastaajan otos, ja vastaukset analysoitiin IBM SPSS 24 -ohjelmalla käyttäen analysoinnin menetelminä deskriptiivisiä analyyseja, ristiintaulukointia, reliabiliteettikertoimia sekä regressio-analyysia. Kuluttajat suhtautuivat personoitujen suosittelujärjestelmien käyttöön positiivisesti ja olivat valmiita ostamaan tuotteita saamiensa suosittelujen pohjalta. Suhtautuminen oli jopa positiivisempaa elintarvikkeiden verkkokaupan kohdalla kuin yleisellä tasolla. Käyttäjät ovat kuitenkin huolissaan tietoturvastaan, ja suosittelujärjestelmän on toimittava läpinäkyvästi ja käyttäjän tietosuoja huomioiden. Personoidulla suosittelujärjestelmällä voidaan luoda lisäarvoa kuluttajalle, mikäli järjestelmä helpottaa tämän asiointia. Toisaalta suosittelujärjestelmä tarjoaa elintarvikkeiden verkkokaupan toimijalle mahdollisuuden kannattavuuden parantamiseen lisä- ja ristiinmyynnin avulla. Personoidun suosittelujärjestelmän käyttöönotossa ja järjestelmän toimintaperusteen valinnassa tuleekin huomioida sillä tavoiteltavat edut.
  • Helander, Emilia (Helsingfors universitet, 2012)
    Päivittäistavarakauppa on tarjonnut kuluttajille mahdollisuuden ostaa elintarvikkeita verkkoruokakaupoista hieman yli kymmenen vuoden ajan. Tässä tutkielmassa tarkoituksena oli tutkia, kuinka kuluttajat mieltävät verkkoruokakaupat päivittäisenä elintarvikkeiden ostoympäristönä perinteisten päivittäistavaramyymälöiden rinnalla. Tutkielman tavoitteena oli myös tarkastella niitä elintarvikkeiden ostopäätöksiin liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat ruokatarvikkeiden ostamiseen internetistä. Tutkielman aiheen kannalta tärkeää oli myös tunnistaa ne tekijät, jotka nostavat tai puolestaan heikentävät kuluttajan kokemaa asiakasarvoa verkkoruokakaupoissa. Tutkielman kirjallisuusosassa tarkasteltiin suomalaisten internetin käytön useutta ja käyttötarkoituksia sekä verkkoruokakauppojen taustaa Suomessa sekä muualla maailmassa. Lisäksi kirjallisuusosiossa käytiin läpi kuluttajien ostopäätösprosessia verkossa sekä elintarvikkeiden valintaan vaikuttavia tekijöitä verkkoruokakaupan näkökulmasta. Myös internetin arvoa lisääviä tekijöitä sekä verkkoruokakauppojen asiakasarvoa nostavia ja puolestaan heikentäviä tekijöitä tarkasteltiin osana teoriaa. Tutkielman empiirinen tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen survey-tutkimus, joka toteutettiin osittain internet-kyselynä E-lomakkeella ja osittain pääkaupunkiseudun päivittäistavaramyymälöiden sisääntuloauloissa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 114 vastaajaa. Aineisto analysointiin PASW-ohjelmalla frekvenssein, Spearmanin korrelaatiokertoimin sekä ristiintaulukoimalla. Tutkimusten tulosten mukaan noin neljäsosa oli vieraillut verkkoruokakauppojen sivuilla, mutta vain noin neljä prosenttia oli ostanut niiden kautta elintarvikkeita. Suurimmat syyt, miksi kuluttajat eivät osta elintarvikkeita verkkoruokakaupoista olivat, etteivät he ole kiinnostuneita tästä mahdollisuudesta, eivätkä koe, että ne helpottaisivat heidän arkeaan riittävästi. Tuloksien mukaan kuluttajat kokevat, että verkkoruokakaupoista ostaminen säästää aikaa. Lisäksi tuotteiden ja niihin liittyvien erilaisten tietojen hakemisen ja löytämisen koettiin olevan verkkoruokakaupoissa helppoa ja nopeaa. Ostaminen koettiin myös turvalliseksi ja jokseenkin miellyttäväksi. Tutkimuksesta kävi kuitenkin ilmi, että verkkoruokakaupat koetaan selvästi perinteisiä päivittäistavaramyymälöitä kalliimmaksi vaihtoehdoksi ostaa ruokatarvikkeita. Vaikka verkkoruokakaupasta ostetut tuotteet koettiin yhtä laadukkaiksi kuin päivittäistavaramyymälässä kuluttajat haluavat mielellään itse valita omat ruokatarvikkeensa ilman, että myymälän henkilökunta tekee sen heidän puolestaan. Verkkoruokakaupan valikoima koettiin myös perinteisen päivittäistavaramyymälän valikoimaa suppeammaksi, eikä heräteostoksia tule tehtyä verkossa yhtä herkästi kuin päivittäistavaramyymälässä. Lisäksi suurin osa oli sitä mieltä, ettei verkkoruokakaupoista ostaminen sovi omaan elämäntyyliin.
  • Lehtinen, Elias (Helsingfors universitet, 2014)
    Tässä tutkielmassa tarkoituksena oli tutkia ruoan verkkokauppojen asiakasarvon tuotantoa ja liiketoimintamalleja. Asiakasarvon sisältöä ja piirteitä tutkimalla selvitetään millaisten ominaisuuksien kautta ruoan verkkokaupat välittävät arvoa asiakkailleen ja millaiset liiketoimintamallit ovat tämän arvontuotannon takana. Näitä asiakkaille arvoa luovia arvotekijöitä voivat olla sekä strategiset että tekniset tekijät, mutta niiden täytyy tuottaa hyötyä asiakkailleen, jotta ruoan verkko-ostaminen olisi mielekästä ja relevantti vaihtoehto fyysiselle ruokakaupalle. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää liike-elämässä suunniteltaessa ja rakentaessa ruoan verkkokauppaa. Tulokset auttavat esimerkkiyritysten avulla ymmärtämään asiakasarvon lähteitä muuttuvassa päivittäistavarakaupan kentässä, jossa sähköisellä asioinnilla ja monikanavaisuudella on koko ajan kasvava merkitys. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää tiedeyhteisössä jatkotutkimuksen pohjana ja ajatusten herättäjänä. Asiakasarvon ja liiketoimintamallin yhdistäminen kuluttajille tarjottavan hyödyn paremmaksi ymmärtämiseksi on tässä tutkielmassa ainutlaatuinen näkökulma. Tämän tutkimuksen tutkimusstrategia on vertaileva laadullinen tapaustutkimus, jossa tutkitaan valittuja yrityksiä sellaisina kuin ne ovat tarkasteluhetkenä. Vertailevaan tapaustutkimukseen olen valinnut kolme maailmanlaajuisesti menestyksekästä ruoan verkkokauppaa, joita ovat Tesco, Ocado, Leshop sekä Suomesta S-ryhmän verkkokauppa. Analyysin kohteena ovat pääasiassa yritysten verkkokaupat ja sivustot, mutta lisäksi käytetään alan aikakauslehtien artikkeleita sekä yritysten vuosiraportteja, tiedotteita ja vuosikertomuksia. Tutkimustulosten perusteella ruoan verkkokaupat tuottavat arvoa moninaisilla ominaisuuksilla ja lähteillä, joiden takana toimii erilaisia liiketoimintamalleja. Esimerkiksi kotiinkuljetus oli kaikilla yrityksillä mahdollinen toimitusvaihtoehto ja joissain tapauksissa toimitus oli ilmainen. Tärkeimmät asiakasarvon tekijät liittyvät ajansäästöön, mukavuuteen ja vaivattomuuteen. Tämän lisäksi tutkimustuloksissa identifioitiin monia muita asiakasarvoa luovia tekijöitä, joista suuri osa liittyi sähköisen asioinnin personoituun ja räätälöityyn kulutuskokemukseen.