Browsing by Subject "asiakaslehdet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Laurila, Eeva (Helsingin yliopisto, 2001)
    Verkkari 2001 (9)
  • Berghäll, Lilli (2003)
    Tutkimuksessa tarkastellaan asiakaslehtitalojen ja viestintätoimistojen asiakaslehtitoimittajien ammatillisen identiteetin rakentumista ja siinä syntyviä ristiriitoja. Kiinnostuksen kohteena ovat ne diskurssit, joita asiakaslehtitoimittajat käyttävät puhuessaan työstään. Lisäksi tutkimuksessa pohditaan yleisesti journalismin määritelmiä ja ominaisuuksia, journalistin roolia ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä asiakaslehtitoimittajan asemaa journalismin kentässä nyt ja tulevaisuudessa. Työn taustalla ovat tekijän omakohtaiset kokemukset työstä asiakaslehtitalossa. Asiakaslehdet luetaan aikakauslehdistöön kuuluviksi, mutta samalla ne ovat markkinointiviestinnän välineitä ja siis julkaisijayrityksensä tilaamia tuotteita. Asiakaslehtien tekijät joutuvat tasapainoilemaan journalismin ja markkinoinnin välimaastossa, sillä lehtiin kohdistuu yhtä aikaa vaatimuksia kummaltakin alueelta. Asiakaslehtiala on ollut kasvussa viimeiset kaksi vuosikymmentä, kun yritykset ovat alkaneet ostaa lehtiensä toimitustyön ulkopuolisilta viestintätoimistoilta ja lehtitaloilta. Samalla asiakaslehtiä ovat alkaneet tehdä henkilöt, joilla usein on toimittajan työtausta. Journalismin periaatteet ovat kuitenkin monessa suhteessa ristiriidassa markkinoinnin vaatimusten kanssa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan todellisuus on sosiaalisessa toiminnassa rakentuvaa. Kielenkäytöllä nähdään olevan keskeinen rooli maailmankuvan ja tiedon rakentumisessa. Tutkimuksessa tärkeä identiteetin käsite on ymmärretty sosiaalisen konstruktionismin kautta: identiteetit muotoutuvat sosiaalisessa toiminnassa ja perustuvat kielenkäyttöön. Näin myös ammatillinen identiteetti muotoutuu tavoissa, joilla merkityksellistämme omaa työtämme. Tutkimusmenetelmät ovat luonteeltaan laadullisia. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla kahdeksaa asiakaslehtien tekijää, jotka on valittu Suomen suurimmista asiakaslehtitaloista sekä kahdesta viestintätoimistosta. Teemahaastatteluilla kerätyn aineiston analyysin menetelmänä on käytetty diskurssianalyysia. Haastattelupuheesta identifioitiin kahdeksan erilaista diskurssia, joilla haastateltavat tekivät työtään ymmärrettäväksi. Näistä diskursseista tulkittiin rakentuvan viisi erilaista identiteettiä, joista asiakaslehtitoimittajien ammatillinen identiteetti muodostui. Identiteetit, joiden kulttuurinen tausta oli vahva, nousivat hallitsevina esiin. Identiteettien välillä havaittiin jännitteitä, jotka syntyivät kahdenlaisen hierarkkisen position välillä, journalistin ja asiakaspalvelijan identiteettien välillä sekä yleisistä ihanteista rakentuvan puheen ja vastustavan puheen välillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös eri diskurssien tilannekohtaisia funktioita ja peilattiin tulkintoja suomalaisista toimittajista tehtyyn aikaisempaan ammattikuvatutkimukseen. Tutkimuksen tärkeimpiä lähteitä ovat Ari Heinosen "Vahtikoiran omatunto. Journalismin itsesääntely ja toimittajat", diskurssianalyyttinen tutkimuskirjallisuus (esim. Suonisen "Miten tutkia moniäänistä ihmistä?" sekä Jokinen & al. "Diskurssianalyysin aakkoset") sekä sosiaalista konstruktionismia käsittelevä kirjallisuus.
  • Erkinheimo, Emilia (2007)
    Tutkimuksen tavoitteena on empiirisellä tasolla ollut tarkastella asiakaslehden paikkaa arjessa sekä lukijoiden lukijasuhdetta asiakaslehteen, ja sitä kautta lukemisen syitä sekä asiakaslehteen kohdistuvia odotuksia. Teoriatason tavoitteena on ollut pohtia asiakaslehden määritelmää. Tutkimus on toteutettu eQ Pankin Meklari-asiakaslehden lukijoiden keskuudessa. eQ Pankki on keskittynyt sijoitustoimintaan, ja siksi myös Meklarin sisältö liittyy pitkälti sijoittamiseen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on ylätasolla kulttuurinen yleisötutkimus, ja tarkempana viitekehyksenä mediaetnografia. Mediaetnografisessa tutkimuksessa on kiinnitetty erityishuomiota mediankäytön paikkaan arjessa ja toisaalta myös medioiden rooliin siinä. Lähdekirjallisuutena ovat olleet mm. Joke Hermesin (1995) teos Reading Women’s Magazines – An Analysis of Everyday Media Use sekä Anita Kärjen (2004) tutkimus Sivusta seuraten – Sanomalehti lukijoiden puntarissa. Molemmissa tutkimuksissa on mediaetnografinen perusvire. Lisäksi lähteinä on käytetty mm. Aikakauslehtien Liiton teettämiä aikakaus-, asiakas- ja ammattilehtien lukemista koskevia tutkimuksia. Empiirinen aineisto on kerätty mediapäiväkirjoin sekä teemahaastatteluin. Osallistujia oli kaikkiaan kymmenen, kaikki miehiä ja iältään tutkimushetkellä 27–63-vuotiaita. Aineiston analyysi on toteutettu kolmivaiheisesti: ensin teemoitellen tutkimuskysymysten mukaisesti ja haastattelurunkoa apuna käyttäen, sen jälkeen vastauksia tyypitellen ja lopuksi laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Asiakaslehden paikka arjessa on pitkälti sama kuin maksullisten aikakauslehtien. Näyttääkin siltä, että asiakaslehti kilpailee arjen vapaahetkistä nimenomaan maksullisten aikakauslehtien, eikä esimerkiksi sähköisten medioiden kanssa. Meklari-lehden lukemisen syissä koroistui hyötyfunktio, ja joillekin lukijoille se olikin kuin sijoitusoppikirjan korvike. Markkinointihenkisyyteen suhtauduttiin enimmäkseen ymmärtäväisesti. Hyödyllisinä koettiin erityisesti uusista tuotteista ja palveluista sekä sijoitusinstrumenteista kertovat artikkelit. Joillekin lehdellä oli pikemmin viihdefunktio, jolloin mieluiten luettiin erityisesti tuttujen ihmisten haastatteluita. Odotuksia osallistujilla oli kaiken kaikkiaan melko vähän, mikä voi johtua kahdesta syystä. Ensiksi asiakaslehti on lukijoilleen ilmainen, ja siksi siihen ei suhtauduta kovinkaan intohimoisesti. Toiseksi Meklarin tekijät ja eQ Pankin väki olivat monille osallistujille tuttuja, ja siksi lehti sai paljon anteeksi pieniä puutteitaan. Vaikka Meklarin lukeminen muistutti tietyiltä osin ammattilehtien lukemista, on se viime kädessä asiakaslehti, ennen kaikkea markkinointihenkisyytensä takia. Nykyinen asiakaslehden määritelmä on kuitenkin mielestäni puutteellinen, eikä vastaa asiakaslehtien kentän koko kirjoa. Siksi olenkin esittänyt, että aikakauslehtien luokitteluun lisättäisiin asiakaslehtien perusryhmän alle alaryhmiä, kuten pankki- ja vakuutusalan, kaupan alan jne. asiakaslehdet. Tarkastelemalla yhtä asiakaslehtiryhmää kerrallaan saataisiin hedelmällisempiä tutkimustuloksia kuin tarkastelemalla kaikentyyppisiä asiakaslehtiä yhtenä nippuna.