Browsing by Subject "asiantuntija"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Fält, Sari (2002)
    Tutkimuksessa tarkastellaan ensisijaisesti, onko sitoutumiselle muodostunut haastateltujen suomalaisten nuorten asiantuntijoiden keskuudessa yhteinen sisältö: kuinka nuoret asiantuntijat itse määrittelevät sitoutumisen työelämän viitekehyksessä ja mitä he tällöin sitoutumisella tarkoittavat. Näitä määritelmiä verrataan tutkijoiden tapaan määritellä organisaatioon sitoutuminen. Toisaalta selvitetään nuorten asiantuntijoiden käsityksiä työnantajaan sitoutumisen edellytyksistä ja sen seurauksista pyrkimyksenä selvittää heidän arkiteoriansa työnantajaansa sitoutumisesta, sekä verratta tätä aiempaan tutkimustietoon. Tutkimuksessa haastateltiin kesän 2002 aikana kolmeatoista nuorta asiantuntijaa, joiden keski-ikä oli 31 vuotta. He olivat suorittaneet joko kauppatieteiden maisterin, diplomi-insinöörin, yhteiskuntatieteiden maisterin, lääketieteiden lisensiaatin tai taiteiden maisterin tutkinnon. Haastateltavat olivat toimineet keskimäärin 5 vuotta asiantuntijatehtävissä. Haastateltavien henkilöiden tehtävänimikkeet olivat asiantuntijajohtaja, informaatikko, liiketoimintakonsultti, lääkäri, development manager, markkinointisuunnittelija, planner, projektivastaava, prosessi-insinööri (2 henkilöä), teollinen muotoilija, tutkimussuunnittelija ja vanhempi tutkija. Heidän työnantajiansa olivat konsultointiyritys, mainostoimisto, mediatoimisto, monitoimialayritys, pankki, teollisuusyritys, sairaala, tutkimuslaitos ja valtion liikelaitos. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelun ja puolistrukturoidun haastattelun yhdistelmää. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä teoriaa soveltaen, käyttäen apuna kvalitatiivisen aineiston käsittelyyn tarkoitettua Atlas.ti-tietokoneohjelmaa. Haastatellut nuoret asiantuntijat liittivät sitoutumisen työelämän viitekehyksessä tyypillisesti motivaatioon ja lojaalisuuteen, mutta yhtä yhtenäistä määritelmää sille ei tuotettu. Sen sijaan haastateltujen arkiteoria työnantajaan sitoutumisen edellytyksistä ja sen seurauksista oli pääpiirteiltänsä hyvin yhtenevä. Työnantajaan sitoutumisen edellytyksenä he pitivät heille sopivaa työn luonnetta, työviihtyvyyttä, kehittymismahdollisuuksia, riittävää palkitsemista sekä työnantajan osoittamaa sitoutumista työntekijäänsä. Työnantajaan sitoutumisesta seuraa heidän mielestänsä työsuoritusten paranemista, työpaikanvaihtoaikeiden vähenemistä sekä lisääntyvää joustavuutta. Taustateoriana on tutkielmassa ollut Moscovicin sosiaalisten representaatioiden lähestymistapa.
  • Kalliala, Johanna (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tässä Pro Gradu -tutkielmassa tarkastellaan hygienian historiaa Suomessa. Infektioiden aiheuttama hengenvaara on radikaalisti vähentynyt, mutta immuunivälitteisistä sairauksista on tullut ihmisten uusi, koko ajan lisääntyvä haitta. Työssä tarkastellaan asiantuntijoiden ilmentämää ihmisen ja mikrobin suhdetta Duodecim-lehdessä. Huomio kiinnitetään tiedon merkitykselle, suhteen rakentumiselle, muutoksille ja seurauksille. Tavoitteena on luoda kokonaiskuvaa siitä, miten ajatukset terveellisen elämän saavuttamisesta mikrobikontekstissa ovat muuttuneet asiantuntijoiden puheessa. Tutkimusstrategiana on tarkastella oppia terveellisestä elämästä kahdella aikakaudella 1890- ja 2010-luvuilla. Tutkimuskysymyksinä on minkälaiseksi asiantuntijat näkevät mikrobien aiheuttaman ongelman, miten ongelmaa selitetään ja miten ongelman nähdään ratkeavan. Ratkaisut kuvaavat asiantuntijoiden tavoitteita ihmisen ja mikrobin suhteelle. Aineistona on Duodecim-lehti. Otantana ovat artikkelit, joissa esiintyy sana mikrobiomi. Tämä rajaa analyysin vuosiin 2009-2017 ja 52 artikkeliin. Tutkimusmenetelmänä on laadullisen tutkimuksen piiriin kuuluva sisällönanalyysi. Yhdistän sekä aineistolähtöistä että teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Teoreettisissa lähtökohdissa aihetta lähestytään asiantuntijuuden, sosiaalisen konstruktionismin ja antroposeenin kautta. Tutkimuskontekstina ovat lääketieteen piirissä esitetyt hygienia- ja biodiversiteettihypoteesit, jotka olettavat immuunivälitteisten sairauksien, kuten astman ja tyypin 1 diabeteksen lisääntymisen liittyvän kaupungistuneeseen länsimaiseen elinympäristöön ja elintapoihin sekä luonnon monimuotoisuuden kaventumiseen. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että asiantuntijat nostivat ongelmaksi puheessaan 1890-luvulla tauteja ja kuolemaa aiheuttavat mikrobit. 2010-luvulla ongelmaksi nousivat ihmisen mikrobiston muutokset ja epätasapaino, jotka häiritsevät immuniteettia ja aiheuttavat immuunivälitteisiä sairauksia. Suurin muutos on tapahtunut asiantuntijoiden käsityksessä, että mikrobit eivät ole vain vaarallisia terveydelle vaan jopa hyödyllisiä. Asiantuntijat selittivät ongelmaa 1890-luvulla likaisessa ympäristössä olevalla tartunnan vaaralla. Nykyistä ongelmaa selitetään ympäristön mikrobiniukkuudella. Molemmissa ongelmien keskuksena nähtiin kaupungit. 1890-luvulla saastaiset kaupungit ja 2010- luvulla liian puhtaat kaupungit. Ratkaisuksi nähtiin 1890-luvulla yleinen puhtauden strategia ja 2010-luvulla mikrobiston muokkaus. Mikrobiston muokkauksen käytäntöinä on altistaa ihmistä mikrobeille. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että asiantuntijoiden tavoitteet ihmisen ja mikrobiston suhteelle ovat muuttuneet. Terveellinen elämä nähtiin 1890-luvulla saavutettavan välttämällä kontakteja mikrobien kanssa ja 2010-luvulla vuorovaikuttamalla mikrobien kanssa. Mikrobiston epätasapainon tulevissa ratkaisuyrityksissä on tärkeää kiinnittää huomio mikrobien haitallisuuden ja hyödyllisyyden ristiriitaan. Ristiriitaa ymmärtää paremmin, kun se sijoitetaan historialliseen kontekstiin eli miten ihmisen ja mikrobin suhde on rakentunut ja vaikuttanut ihmisiin viimeisen sadan vuoden aikana.
  • Heinojoki-Pellinen, Pirjo (2001)
    Tutkielman aihe liittyy ammattietiikkaan. Työssä tarkastellaan ammattien valtaa ja auktoriteettia useamman ammattialan näkökulmasta. Käsitellyt professiot, esimerkiksi lääkärin, asianajajan tai opettajan ammatit, perustuvat pitkään koulutukseen, teoreettisen tiedon hallitsemiseen ja taitamiseen. Lisäksi esimerkkien ammateissa on aina mukana ns. ammattilainen-asiakas –suhde. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mihin tekijöihin ammattien valta ja auktoriteetti perustuvat. Näiden tekijöiden merkitystä arvioidaan niin klassisten professioiden kuin asiantuntija-ammattilaisten aseman kannalta. Tutkielman aihetta tarkastellaan kolmen eri teorian ja päälähteen pohjalta. Ensimmäisenä lähteenä on Paul Wildingin teos "Professional Power and Social Welfare". Siinä ammattien valtaa ja auktoriteettia esitetään pääpiirteiltään ammattien ulkoisilla tekijöillä, joita ovat ammattien autonomia, monopolisuus sekä asema ja status yhteiskunnassa. Ammattilaisen valta perustuu hänen auktoriteettiinsa, joka muodostuu ammattilaisen erityistiedosta ja –osaamisesta. Ammattilainen-asiakas –suhteessa ammattilaisen rooli on hallitsevampi ja perustuu hänen erityistietoonsa kun taas asiakkaan osana on olla lähinnä asiantuntija-ammattilaiseen uskojan ja luottajan roolissa. Toisena lähteenä ja teoriana ovat professori Timo Airaksisen monet teokset ja kirjoitelmat ammattietiikasta. Pääasiallisiksi tarkastelun kohteiksi on valittu ammattien arvot ja ammattilaisten hyveet vallan ja auktoriteetin lähteinä. Jokaisella ammatilla on tietty kaikkien ylei-sesti hyväksymä arvo ja päämäärä, jotka toteuttavat yhteistä hyvää. Näitä arvoja ovat esimerkiksi terveys lääkärin arvona tai oikeudenmukaisuus asianajajan arvona. Ammattilaisille ominaiset luonteenpiirteet: rohkeus, rehellisyys, oikeudenmukaisuus tai hyväntahtoisuus muutamina esimerkkeinä hyveistä tukevat ammatillisten arvojen toteutumista ja takaavat näin valtaa ja auktoriteettia ammateissa ja ammattilaisilla. Viimeisenä teoriana ja lähteenä on esitetty Daryl Koehnin näkemystä vallan ja auktoriteetin synnystä ammateissa. Teoksessaan "The ground of Professional Ethics" hän painottaa tärkeänä tekijänä luottamuksen merkitystä ammattilainen-asiakas –suhteessa. Molemminpuolinen luottamus ammatillisessa kanssakäymisessä luo oikeaa ammattien valtaa ja auktoriteettia, mikä tukee molempien osapuolten päämääriä yhteisen hyvän saavuttamisessa. Koehnin teoriassa on paljon yhtenevää professori Airaksisen arvoihin ja hyveisiin pohjautuvalle teorialle ammattien vallasta ja auktoriteetista. Koehn esittää myös, että erityistietoa ja asiantuntijuutta painotetaan liikaa auktoriteetin saavuttamisessa ja hän kritisoi siten sen merkitystä ammattien vallassa. Ammattilaisen tieto ja pätevyys eivät ole valtaa ilman luottamusta ammattilainen-asiakas –suhteessa. Näiden kolmen päälähteen tarkastelun lisäksi ammattien valtakysymyksiin liittyvät normatiivisina tekijöinä ammattilaisten oikeudet ja velvollisuudet sekä vastuukysymykset ammatillisissa toimissa. Näitä tekijöitä ammattien päämäärien ja arvojen lisäksi pyritään kiteyttämään ja esittämään ohjeina ja sääntöinä ammattien eettisissä koodeissa.
  • Vainikka-Howard, Erja (Helsingin yliopisto, 2017)
    Talvella 2015–2016 kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita saapui Suomeen Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Afganistanin kriisialueilta. Suuri osa heistä oli nuoria muslimimiehiä. Tulijoiden määrä oli Suomen oloissa poikkeuksellisen suuri ja aiheesta nousi vilkas keskustelu lehdistössä. Osa keskustelijoista näki maahantulijat erityisesti suomalaisille naisille vaarallisina. Tämän tutkielman tutkimuskysymys on: miten asiantuntijat puhuivat maahanmuuttajista ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta ajanjaksolla 15.10.2015–15.3.2016? Tutkielmassa on tarkasteltu asiantuntijoiden puheenvuoroja aiheesta kahden sanomalehden palstoilla. Tutkimusaineisto muodostui yhteensä 92:sta Helsingin Sanomien ja Etelä-Suomen Sanomien palstoilla julkaistusta lehtiartikkelista. Tutkielman viitekehys on feministinen. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on tarkasteltu ihmisoikeuksien loukkauksena ja yksittäisiä tekoja laajempana pyrkimyksenä ylläpitää sukupuolten välisiä yhteiskunnallisia järjestyksiä. Työ on tehty fenomenografista tutkimusotetta hyväksi käyttäen. Fenomenografia mahdollistaa erilaisten käsitysten tarkastelun samanarvoisina. Tutkimusaineistosta löytyneistä asiantuntijoiden puheenvuoroista on muodostettu alakategorioita, ja näistä edelleen kattavampia kuvauskategorioita. Lähestymistapa on aineistolähtöinen. Asiantuntijoiden esittämistä käsityksistä on aluksi muodostettu kaksi ryhmää: yksilön näkökulmaan sekä yhteiskunnan ja kulttuurin näkökulmaan keskittyvät käsitykset. Yksilön näkökulmasta esitetyt puheenvuorot on jaettu asiantuntijaan, uhriin ja tekijään keskittyviin käsityksiin. Asiantuntijakäsitykset kulttuurin ja yhteiskunnan näkökulmasta jakautuvat yhtäältä osapuolten taustakulttuureja koskeviin käsityksiin ja toisaalta yhteiskunnan väkivaltaan puuttumisen keinoja koskeviin käsityksiin. Yhteiskunnan keinoina väkivaltaan puuttumiseksi nähtiin tekijöihin kohdistuvat rangaistukset ja valvonta, väkivallan ennaltaehkäisy ja yhteistyö maahanmuuttajien kanssa sekä uhreille tarjottava apu. Sukupuolinen ahdistelu ja väkivalta on liitetty keskusteluun naisten asemasta julkisessa tilassa. Asiantuntijat käyttivät heillä olevaa diskursiivista valtaa ylläpitämään olemassa olevaa sukupuolijärjestystä ja yhtenäisen sukupuoli-identiteetin ideaa. Myös asiantuntijan oman roolin tarkastelu on ollut näkyvässä osassa asiantuntijoiden puheenvuoroissa.
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka; Suomen Akatemian projekti (Helsingin yliopisto, Kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka, 1996)
  • Salo, Jukka (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkimuksessa tarkastellaan äänettömän viestinnän, tunneälyn ja intuition suhdetta keskenään ja niiden luomaa merkitystä asiantuntijaorganisaation arjessa myös yksittäisinä toimintoina. Tutkimuksessa pohditaan, millaisia kokemuksia liittyy nykyiseen johtajuuden paradigmaan ja erilaisiin johtamismalleihin, sekä analysoidaan odotuksia, joita äänettömälle johtajuudelle nykyhetkessä luodaan. Tutkimuskysymykset tässä pro gradu -tutkielmassa ovat seuraavat: mistä tekijöistä äänetön johtaminen muodostuu, minkälaisissa tilanteissa äänetöntä johtamista ilmenee ja miten sitä pyritään osoittamaan sekä miten äänetön johtaminen koetaan organisaatiossa ja minkälaista johtajuuden paradigmaa nämä odotukset heijastavat? Haastetta johtamisen, johtajan kommunikoinnin sekä tunneälyn tutkimisen osalta lisää se, että yritysten organisaatio- ja johtamismallit eivät ole tänä päivänä rakenteellisesti niin selkeitä kuin ne olivat vielä 1990- tai 2000-luvuilla. On paljon asiantuntijaorganisaatioita, joissa henkilöllä voi olla hetkellisesti useita esimiehiä, koska hän osallistuu useisiin eri projekteihin tai asiakastoimeksiantoihin. Tutkimusmenetelmä perustuu laadulliseen tutkimukseen. Tutkimusaineiston muodostaminen tapahtui viidessä teemahaastattelussa, joita tein sekä johtavassa asemassa että johdettavina olevien henkilöiden kanssa. Teemahaastatteluissa keskustelua ohjasi avoin haastattelurunko. Tutkielmassani selvitän niitä merkityksiä ja koettuja tunteita, joita äänetön johtaminen ihmisissä synnyttää niin johtajan kuin johdettavan näkökulmasta. Analysointimetodini on teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa johtamisen teoriat ja mallit ovat apunani, mutta analyysivaiheessa tekemäni tulkinnat eivät suoraan perustu mihinkään teoriaan tai malliin. Analyysivaiheessa teoriat toivat omaan ajatteluuni lisää ymmärrystä, jolloin analyysivaihe mahdollisti uusien tulkintojen synnyn. Tutkimuksen analyysivaiheeseen valitsin esimerkkejä tiedostamattomista ja äänettömistä ominaisuuksista sekä tavoista, joita nykypäivän hyvän johtajuuden ajatellaan edellyttävän. Tutkielman tulokset osoittavat, että äänetön johtajuus muodostuu asiantuntijoille näkyvästä ja näkymättömästä johtajuuden osioista. Äänetön johtajuus ei siis tarkoita vain näkymätöntä ja sanatonta johtajuutta. Johtajat ja asiantuntijat tiedostavat äänettömään johtajuuteen sisältyvän paljon myös näkyvää johtajuutta, jossa siinäkään ei välttämättä tarvitse käyttää sanoja. Näkyvä johtajuus on kaikkea sitä, minkä asiantuntijat voivat nähdä, esimerkiksi eleet, ilmeet, esiintyminen; johtajan fyysinen läsnäolo. Äänetön johtajuus on tutkimukseni mukaan asiantuntijaorganisaatioissa jatkuvasti läsnä ja haastateltavien mukaan äänettömän johtajuuden tärkein tavoite on kaikenlainen luottamuksen osoitus asiantuntijoille. Aineiston mukaan asiantuntijat odottavat nykypäivän johtajan jakavan vastuuta ja vapautta sekä edistävän hyvinvointia, mikä voi viitata siihen, että seuraava johtajuuden paradigma on markkinarationalismin ja työhyvinvoinnin risteytys.