Browsing by Subject "assosiaatiot"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Outinen, Essi (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tässä tutkielmassa tutkin yhä esiintyviä muinaissuomalaisina pidettyjä henkilönnimiä. Rajasin tutkielmaani kaikista Ainialan, Saarelman ja Sjöblomin Nimistöntutkimuksen perusteet -teoksessaan (2008) mainitsemista todennäköisesti muinaissuomalaisista henkilönnimistä ne, jotka on aikavälillä 1900-luvulta nykypäivään annettu vähintään sadalle lapselle. Tällä rajauksella saan etunimet Lempi, Vilja, Toivo, Ahti, Kaleva, Tapio, Talvi, Myrsky ja Paju. Selvitän, miten nimet ovat esiintyneet nimistössä 1800-luvulta nykypäivään sekä miten ne edustuvat nykysuomalaiselle: millaisia asenteita ja assosiaatioita ne herättävät. Sivuan myös nimien sukupuolisuutta. Kvalitatiivinen osa tutkimustani on kansanonomastista, eli se käsittelee maallikoiden nimiin ja nimien käyttöön liittyviä käsityksiä ja havaintoja, joita analysoin semantiikan kannalta. Etunimien esiintymistä 1800-luvulla tutkin yksittäisten seurakuntien kirkonkirjoista, jotka ovat saatavilla HisKi-tietokannassa. Nimien esiintymistä 1900-luvun alusta nykypäivään tutkin Väestörekisterikeskuksen tietojen avulla. Tämä aineisto kattaa kaikki tuona aikavälinä Suomessa syntyneet. Nimien herättämien assosiaatioiden ja asenteiden aineistona on vuosi-na 2014 ja 2017 toteuttamani sähköiset kyselyt. Tutkimani muinaissuomalaisina pidetyt etunimet on kristillisen ja muun vierasperäisen nimistön melkein täydellisen dominoivuuden jälkeen otettu uudelleen käyttöön. Esiintyvyys on ollut 1800-luvulta nykyhetkeen nimien kesken erilaista. Vain Lempi ja Toivo saavuttivat varsinaista suosiota jo 1800-luvun puolella. Mytologiset nimet Ahti, Tapio ja Kaleva yleistyivät vasta 1900-luvun alussa. Loput nimistä eli nimet Vilja, Myrsky, Talvi ja Paju profiloituvat vasta 1900-luvun lopulla tai 2000-luvulla käyttöön tulleiksi omakielisiksi luontonimiksi. Tutkimustulosten perusteella luokittelen nimet suosioluokkiin: mytologiset nimet Ahti ja Tapio ikivihreisiin, nimet Lempi ja Toivo perinteisiin, Vilja ja Kaleva melko harvinaisiin ja luontonimet Myrsky, Talvi ja Paju harvinaisiin. Tutkimani muinaissuomalaisina pidetyt henkilönnimet herättävät nykysuomalaisissa sekä abstrakteja että konkreettisiin tarkoitteisiin kohdistuvia assosiaatioita, maisemallisia ja tunnelmallisia mielikuvia sekä nimenkantajan luonteeseen, elämäntapoihin ja ulkonäköön liittyviä henkilömielikuvia. Aineistoni pohjalta voidaan päätellä, että transparenttien etunimien herättämiä assosiaatioita ohjaa juuri niiden appellatiivinen merkitys – yhdenmukaisen lekseemin tai muun nimestä saadun konkreettisen mielikuvan metaforinen ja metonyyminen käyttö sekä näiden herättämät laajemmat tietokehykset. Appellatiivisen vastineen osoittama tarkoite tietokehyksineen asettuu usein metaforisissa assosiaatioissa käsitteellisen metaforan lähdealueeksi, jonka kautta henkilömielikuvia muodostetaan. Appellatiivisen tarkoitteen herättämät laajemmat tietokehykset toimivat assosiaatioiden varantona. Niistä kumpuaa konkreettisia assosiaatioita tarkoitteelle läheisistä muista tarkoitteista ja abstrakteja assosiaatioita, sekä maisemallisia ja tunnelmallisia mielikuvia. Näiden kielensisäisten vaikutteiden lisäksi tutkimieni nimien herättämiä assosiaatioita ja asenteita ohjaavat monet kielenulkoiset seikat. Kielenkäyttäjien mielikuvat nimenkantajan todennäköisestä iästä ja sukupuolesta vastaavat yllättävän hyvin nimien esiintymistä reaalimaailmassa. Osa kielenkäyttäjistä tunnistaa mytologisen yhteyden nimien Ahti, Tapio ja Kaleva taustalla. Tutkimieni nimien sukupuolinen käyttö on nimien kesken eri tasoin vakiintunutta. Harvinaisimmat nimet Myrsky, Talvi ja Paju esiintyvät sekä tyttö- että poikavauvoille annettuina. Aineistoni pohjalta voidaan nähdä, että ne kallistuvat sekä esiintyvyydessään että kielenkäyttäjien käsityksissä enemmän yhteen sukupuoleen: Myrsky maskuliiniseen ja Talvi ja Paju feminiiniseen suuntaan. Vaikuttaa siltä, että se, millaisia mielikuvia kielenkäyttäjä liittää transparentin nimen yhdenmukaiseen lekseemiseen pariin, vaikuttaa myös näkemykseen nimen sukupuolesta. Transparenttien ja sukupuoleltaan vakiintumattomien etunimien kohdalla moni kielenkäyttäjä pyrkii liittämään yhdenmukaisen lekseemin osoittamaan tarkoitteeseen, kuten pajupuuhun, joitain sukupuolistereotyyppisesti jaoteltuja merkityksiä. Toisaalta aineistoni osoittaa, että osa nykysuomalaisista arvostaa nimissä nimenomaan niiden sukupuolineutraaliutta.
  • Häkkinen, Elina Eveliina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tavoitteet. Jokaisella suomalaisella on jonkinlainen mielikuva naapurimaastaan Venäjästä, sen kielestä sekä kansalaisista. Nämä mielikuvat voivat olla peräisin esimerkiksi uutisista, historian oppitunneilta tai Venäjällä käyneiden ystävien kertomuksista. Tämänkaltaista arkielämän tietoa ja sen muodostumista tutkitaan sosiaalipsykologiassa sosiaalisten representaatioiden käsitteen avulla. Suomen sekä muiden maiden suhdetta Venäjään, sen kieleen ja kansalaisiin on tutkittu yleisemmin asenteiden, stereotypioiden ja ennakkoluulojen viitekehyksestä. Tämän pro gradu -tutkielman tehtävänä on kuvata, analysoida ja tulkita rajavartijaopiskelijoiden Venäjään liittämiä mielikuvia eli sosiaalisia representaatioita. Tämän lisäksi tavoitteena on havainnollistaa, minkälaisia mielikuvia rajavartijaopiskelijat liittävät venäläisiin ja venäjän kieleen. Suomalaisten rajavartijaopiskelijoiden suhdetta Venäjään ei olla aikaisemmin tutkittu, minkä vuoksi tutkielma tuo uutta tietoa tältä aihealueelta. Menetelmät. Pro gradu –tutkielman aineisto on kerätty venäjän kielen alkeiskurssia aloittavilta rajavartijaopiskelijoilta. Tutkielma toteutettiin empiirisenä assosiaatio- eli mielikuvatutkimuksena, joka pohjautuu sosiaalisten representaatioiden teoriaan. Tutkimusasetelmana oli tapaustutkimus. Aineisto kerättiin Webropolin kyselylomakkeella Imatran Raja- ja merivartiokoulussa syyskuussa 2018. Pilottitutkimukseen osallistui 28 henkilöä ja itse tutkimukseen 68 henkilöä, eli yli puolet vuosikurssin 122:sta rajavartijaopiskelijasta. Tutkielman tutkimusstrategiana toimi mixed method -menetelmä, jossa aineiston analyysi pohjautui monimenetelmällisyyteen. Ensinnäkin aineisto kuvattiin taulukoiden, sanakarttojen ja sanapilvien avulla. Toiseksi aineistoon käytettiin kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Rajavartijaopiskelijoiden mielikuvat olivat monitulkintaisia ja ne vaihtelivat positiivista negatiivisiin. Mielikuvat Venäjästä ja venäläisistä olivat jossakin määrin yhteneväisiä. Mielikuvat sanasta ’venäläinen’ liittyivät tiiviisti venäläisiin tuotteisiin, kuten vodkaan ja Ladaan, tai venäläisiin persoonallisuuspiirteisiin. Mielikuvat venäjän kielestä osoittivat, että rajavartijaopiskelijoilla oli jonkinlaista ennakkotietoa venäjän kielen aakkosista, mutta samalla myös ennakkoluuloja liittyen sen kuviteltuun vaikeuteen. Mielikuvat Venäjästä olivat kaikista monipuolisimpia. Tulokset osoittivat, että rajavartijaopiskelijat assosioivat Venäjään turvallisuuspolitiikkaan, historiaan ja ympäristöön liittyviä mielikuvia. Tämä aihealue vaatii lisätutkimusta, mikäli haluamme tietää muidenkin kuin rajavartijoiden mielikuvia Venäjästä.