Browsing by Subject "assyriologia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Uotila, Repekka (Helsingin yliopisto, 2021)
    Uusassyrialaisen historian aikana assyrialaiset viittasivat kymmeniin eri ryhmiin ”aramealaisina”. Akkadinkielisen termin semanttinen merkitys muuttuu vuosisatojen aikana, kunnes 600-luvun assyrialaisissa lähteissä sitä ei enää juuri käytetä etnonyyminä. Tutkin työssäni, miten perusteltua on olettaa aramealaisten edustavan yhtenäistä etnistä ryhmää 600-luvulla eaa. Tutkimus olettaa, että sekä ryhmän ulkopuoliset, että siihen kuuluvat tunnistavat, kuka on ryhmän jäsen. Mikäli aramealaiset Assyrialaisessa imperiumissa kokivat edustavansa etnistä vähemmistöä ja ”assyrialaisiin” kuulumatonta väestöä, myös heidän sosiaaliset ryhmänsä todennäköisesti sisältäisivät lähinnä muita aramealaisia. Toteutan tutkimuksen sosiaalisen verkostoanalyysin (social network analysis) avulla. Käytän materiaalina Ancient Near Eastern Empires -huippuyksikön Team 1:n kehittämää 17 000 yksilön verkostoa, joka on koottu Prosopography of the Neo-Assyrian Empire -nimihakemistosta. Verkoston muodostavat nimihakemiston yksilöt, joiden nimen lingvistinen kanta on määritelty esimerkiksi akkadin-, aramean-, tai egyptinkieliseksi. Käytän verkostoanalyysissä nimen lingvististä kantaa pääasiallisena aramealaisten tunnisteena. Tutkimuksen teoria pohjaa etnisyyden määritelmään ja sen ilmentymiseen ”ryhmällisyytenä” (groupness) sosiaalisen ja poliittisen ilmapiirin niin vaatiessa. Esitän, miten etnisyyttä, ryhmällisyyttä, ja etnistä ryhmällisyyttä voidaan tutkia sosiaalisen verkostoanalyysin avulla. Analysoin aramealaisten nimien ryhmittymistä kahdessa aliverkostossa. Ensimmäinen on Ma’allanaten arkistoon perustuva verkosto, joka on valittu korkean aramealaisten nimien esiintyvyyden perusteella. Toinen on rajattu Nineven kaupungin asukkaisiin. Analyysi perustuu modulariteettialgoritmien tunnistamien yhteisöjen analysoimiseen. Tutkin, miten länsiseemiläiset nimet jakautuvat verkostoissa ja millä perustein aramealaiset muodostavat sosiaalisia ryhmiä. Tutkimuksessa käy ilmi, että aramealaiset eivät muodosta ryhmiä jaetun etnisen taustan perusteella. Molempien aliverkostojen aramealaisten sosiaaliset verkostot ovat nimikannan perusteella monimuotoisia. Sosiaaliset verkostot ovat rakentuneet pikemminkin ammatin perusteella. Aramealaiset eivät siis osoita erityistä ryhmällisyyttä 600-luvun Assyriassa. Heidän sosiaalinen toimintansa ei viittaa siihen, että aramealainen tausta olisi assyrialaisesta identiteetistä erillistä. Viitteitä yleiseen, aramealaiseen identiteettiin ei ole.
  • Alstola, Tero; Zaia, Shana; Sahala, Aleksi; Jauhiainen, Heidi; Svärd, Saana; Linden, Krister (2019)
  • Tekoniemi, Timo Tapani (2017)
    Gilgameš-eepos oli yksi muinaisen Mesopotamian tärkeimmistä kirjallisista teoksista, ja sitä voidaan pitää keskeisenä läpileikkauksena muinaiseen mesopotamialaiseen ajatteluun. Tässä artikkelissa käydään läpi eepoksen viittaukset eläimiin ja niiden pohjalta selvitetään sitä, millainen rooli eläimillä oli teoksen kirjoittajien ajattelussa. Artikkeli osoittaa myös, että eepoksen kielellinen ilmaisuvoima kytkeytyy tiiviisti sen laajaan eläinkuvastoon. Joissain kohdissa, joissa muinainen teksti on osittain turmeltunut, voidaan teoksen eläinkuvaa tutkimalla jopa saada selvyyttä tekstin alkuperäisiin sanamuotoihin. Eepoksen eläimiin liittyvä kuvasto on erittäin runsasta ja heijastaa eläinten suurta arvoa ajan ihmisille, joille tiivis yhteiselo eri eläinlajien kanssa oli välttämättömyys. Eepos ei kuitenkaan vain kuvaile eläimiä osana ihmisten arkea vaan heijastaa myös laajemmin aikalaisten eläinkuvaa sekä ymmärrystä eri lajien ominaispiirteistäja niihin kohdistetuista asenteista. Eläimet eivät jää teoksessa pelkiksi sivustakatsojiksi, vaan jotkin lajit saavat narratologisesti tärkeän ja aktiivisen roolin. Muinaisen Mesopotamian eläinkuvan tarkempi tarkastelu puolestaan auttaa löytämään teoksesta merkityksiä, jotka ajan kulttuuria ja eläinkäsityksiä tuntemattomalle eivät muutoin avaudu. Eräs eepoksen tärkeimmistä teemoista on rajankäynti ihmisyyden ja jumaluuden välillä, mutta eepos tarjoaa näkymän myös mesopotamialaiseen käsitykseen ihmisen ja eläimen käsitetyistä eroista. Gilgamešin kumppani, villimies Enkidu, herättää kysymyksen siitä, miten muinaiset mesopotamialaiset ymmärsivät ihmistä ja eläintä erottavat piirteet. Voiko eron nähdä olleen tiukan binäärinen? Vai tehtiinkö tarkkaa eroa käytännössä lainkaan?
  • Alstola, Tero (2017)
    This article focuses on Judean merchants in Babylonia, their social networks, and their business activities in the sixth century BCE. I argue that these people were integrated into the commercial sphere of Babylonian society and that they had native Babylonian merchants as well as traders of foreign origin among their acquaintances. Judeans participated in Babylonian long-distance trade, and documented evidence shows that some of them travelled as far as Iran for the purpose of trading. Furthermore, because travelling and the transportation of goods are an integral part of commercial activity, merchants provide an example of people who could have maintained connections between Judeans living in Judah and Babylonia.
  • Alstola, Tero (University of Helsinki, 2018)
    This dissertation investigates the life of Judean deportees in Babylonia in the sixth and fifth centuries BCE. The results from the study of Judeans are placed in the wider context of Babylonian society and are evaluated by using a group of Neirabian deportees as a point of comparison. The sources of this study consist of 289 clay tablets written in Akkadian cuneiform, such as promissory notes, leases, receipts, and lists. The dissertation shows that there was considerable diversity in the deportees’ socio-economic status and integration into Babylonian society. The majority of deportees were settled in the countryside and integrated into the land-for-service system, which was aimed at increasing agricultural output and providing the state with labour, soldiers, and tax income. In addition, foreign professionals were employed in cities, and the worlds of commerce and royal administration were open to some deportees. A relatively small number of deportees were donated to Babylonian temples. The Babylonian practice of settling deportees in ethnically homogenous rural communities supported the survival of their culture and traditions in the countryside. Adoption of Babylonian names and culture was faster among those Judeans who lived in cities and were in regular contact with the native population.
  • Svärd, Saana (Helsingin yliopisto, 2012)
    In this dissertation, I analyze theories of power in order to study the Neo-Assyrian (934-610 BC) women of the palaces. This study subscribes to that sociological understanding of power which stipulates that power exists in all relationships between people. This is why the main research question of this dissertation is not whether women had power or not, but instead, the question is: What kind of power did women have in Neo-Assyrian palaces? Neo-Assyrian women have not been much discussed in earlier research. In addition to presenting the textual evidence relating to them, this dissertation hopes to offer new theoretical perspectives for Assyriology and the study of ancient Near East. The aim of this study is not to present a mere catalogue of powerful women, listing occupations and texts. Instead, the aim is to go further than that and show that by using theories of power, one can get new viewpoints additional to those procured by the traditional philological methodology. The structure of the dissertation is dictated by the research questions. After the introduction in Chapter 1, the second Chapter evaluates sociological discussions regarding the concept of power from the viewpoint of women s studies and Assyriology. However, to discuss women s power in the Neo-Assyrian palaces, it is necessary to consider what power meant for the Assyrians themselves. Although not an easy question to tackle, Chapter 3 discusses this problem from a semantic and lexicographical perspective. I discuss those words which imply power in the texts relating to the women of the palace. At the end of Chapter 3, these lexicographical results are compared with the sociological concepts of power presented in Chapter 2. The theoretical framework built on these two chapters understands power as a hierarchical phenomenon. What positions did women have in the palace hierarchy? What did they do in the palaces, and what kind of authority did they possess? This is the topic of Chapter 4, where the textual evidence relating to the palace women is presented. Power in general and women s power especially has been understood mostly in a hierarchical way in earlier research concerning Mesopotamian women. Hierarchical power structures were important in Mesopotamia, but other theoretical approaches can help one gain new perspectives into the ancient material. One of these approaches consists of concentrating on heterarchical, negotiable and lateral power relations in which the women were engaged. In Chapter 5, the concept of heterarchical power is introduced and the text material is approached from a heterarchical perspective. Heterarchical power relations include hierarchical power relations, but also incorporate other kinds of power relations, such as reciprocal power, resistance and persuasion. Although earlier research has certainly been aware of women s influence in the palaces, this dissertation makes explicit the power concepts employed in previous research and expands them further using the concept of heterarchy. By utilizing the concept of power as a theoretical tool, my approach opened up new avenues for interpreting the texts.