Browsing by Subject "asuntojen hinnat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Koev, Eugen (2003)
    Statistics Finland has relatively long experience in constructing indices of prices of old flats using both classification and time-dummy hedonic approaches. Each method has proved to have drawbacks. The feasible classification may be too rigid to capture relevant quality changes and the standard time-dummy hedonic approach is not easily interpretable in the context of traditional index number theory. To overcome the disadvantages of these methods the two approaches are combined. A hedonic-method quality adjustment is performed within each cell in a classification and then the index is computed by aggregating cell level quality adjusted prices using an index number formula. It is shown, that each step of the procedure has a very close analogue in the standard practice of statistical offices. A method for evaluating the aggregate contributions of the different characteristics on the overall quality adjustment is developed in order to make the hedonic method more transparent in the context of classical index number theory. Special attention in the discussion is paid to the interpretation of the age profile of house prices, since they are a mixture of two distinct, but empirically non-separable effects having different implication for the quality adjustment. The method is applied for estimating quarterly indices for Finland during 1987-2000 using very large high-quality register data on all free-market transactions of dwellings in old blocks of flats and terraced houses. It turned out that the quality adjustment of the index was important in evaluation of short-term price movements on thin markets. In the long run the quality adjusted index series do not differ in any substantial way from the simple price averages trend, at least at aggregate levels. The reliability of the index is evaluated by simulation. The method described in the paper is used in the Finnish official House Price Index 2000=100.
  • Lagerspetz, Mattias (Helsingfors universitet, 2016)
    This thesis examines the drivers behind the formation of housing prices in Tallinn, Estonia. The focus is, more specifically, on the relation between changes in demographics and housing prices. There will be significant changes in Tallinn’s demographic composition in the years to come, as the number of births in Tallinn have declined steeply from the 1990s on. Past studies have shown, that most significant increase in people’s demand for housing occurs in their 20s, and as such the sharp fall in the number of young people in Tallinn, could result in a decrease of demand for housing. First, a model suitable for examining demographics’ effect on housing is introduced. In the model demand for housing by age-group is first estimated from cross-sectional data. Next, the obtained estimates are combined with demographic time series data to obtain a demographic demand time series. Lastly, the relations between housing prices and demographic demand (as well as other macroeconomic variables) are examined. Results from a number of previous studies employing a similar model are also presented. In the empirical section of this thesis, a similar model is applied on data from Tallinn, spanning from 1997 to 2014. Firstly, the demand for housing by age-group is estimated from cross-sectional data obtained by combining estimates for the value of almost 170 000 Tallinn housing units with the inhabitants of the units, as reported in Estonian 2011 census data. Next, the demand estimates are combined with time-series of past demographic data on Tallinn, to construct a total demographic demand time series variable. Thirdly, the long-run relationships between housing prices, demographic demand and other macroeconomic variables are examined using cointegration analysis. Tallinn housing prices are modelled in vector error correction model framework, along with the obtained demographic demand, GDP per capita, as well as other macroeconomic time series. Housing prices’ long run elasticity estimates obtained are generally in line with results from previous studies. However, the results seem quite sensitive regarding model specification. Importantly, effects of increases in demographic demand on housing prices are found to be negative for some of the alternative model specifications. The forecasted changes in future demographic demand are also of not a very great magnitude, so the predictions for future housing prices for the models are affected relatively modestly by the forecasted changes in demographic demand.
  • Peltola, Eemeli (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tässä tutkielmassa käsittelen finanssisyklien säännönmukaisuuksia ja selvitän niiden paikkansapitävyyttä Suomessa. Finanssisyklit ovat makrotaloustieteen tutkimuskohde, joka on läheistä sukua reaalitalouden muuttujiin keskittyvälle suhdannesyklien tutkimukselle. Finanssisyklit muotoutuivat tutkimusaiheeksi vuosien 2007–2009 finanssikriisin jälkeen, kun rahoitusmarkkinoiden ylikuumentumisia ja romahduksia ruvettiin tutkimuksissa tarkastelemaan syklisenä liikkeenä. Finanssisyklien säännönmukaisuuksia, eli niin kutsuttuja tyyliteltyjä faktoja, voidaan käyttää makrotaloustieteen mallien muotoilemiseen. Kirjallisuudessa finanssisyklit identifioidaan yleisimmin luottokantojen, asuntojen hintojen ja asuinkiinteistöjen hintojen avulla. Näistä tunnistettujen syklien ominaisuuksia verrataan usein BKT:n sykleihin. Tutkielmassani tarkastelen Suomen luottokannan, asuntojen hintojen ja BKT:n syklejä ajanjakson 1970Q4–2020Q3 kattavalla neljännesvuosiaineistolla. Lisäksi tutkin Suomen lainakannan, asuntojen hintojen ja BKT:n syklejä ajanjakson 1905–2017 kattavalla vuosiaineistolla. Käytän analyysissäni käännekohtamenetelmää, havaitsemattomien komponenttien malleja ja CF-suodatinta. Käyttämäni menetelmät ja aineistot antavat yhdenmukaisen kuvan siitä, että Suomen luotto- ja lainakannoissa, asuntojen hinnoissa sekä BKT:ssa on 8–20 vuoden mittaisia keskipitkän aikavälin syklejä, jotka liikkuvat ajallisesti tarkasteltuna läheisesti yhdessä. Tuloksieni mukaan luotto- ja lainakantojen sekä asuntojen hintojen syklien värähdyslaajuus on BKT:n syklejä suurempaa. Tuloksistani on myös havaittavissa, että luotto- ja lainakantojen sekä asuntojen hintojen syklien huipuilla on taipumusta ajoittua finanssikriiseihin sekä muihin epävakaisiin ajanjaksoihin rahoitusmarkkinoilla. Tulokseni vastaavat kirjallisuudessa vallitsevia käsityksiä finanssisyklien tyylitellyistä faktoista kehittyneissä maissa. Tutkimukset eivät ole yksimielisiä siitä, onko finanssisyklien pituus ja värähdyslaajuus kasvanut vuoden 1985 jälkeen. Tutkielmassani arvioin tutkimushypoteesia CF-suodattimen ja havaitsemattomien komponenttien mallien avulla. Saamani tulokset viittaavat siihen, että Suomen lainakannan ja asuntojen hintojen syklit ovat olleet vuoden 1985 jälkeen pidempiä kuin vuosina 1950–1984, mutta ainoastaan lainakannan syklien värähdyslaajuus on kasvanut. Uudemmissa tutkimuksissa on tutkittu vähemmän sitä, kestävätkö finanssisyklien noususuhdanteet keskimäärin pidempään kuin laskusuhdanteet, ja onko tämä epäsymmetrisyys suurempaa kuin BKT:n sykleillä. Käsittelemäni tutkimuksen sekä käännekohtamenetelmällä saamieni tuloksien mukaan finanssisyklien noususuhdanteet kestävät laskusuhdanteita pidempään, mutta tämä epäsymmetrisyys ei ole suurempaa kuin BKT:n sykleillä.