Browsing by Subject "aura"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Varjonen, Erkki (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tekoälyn nopean kehityksen ja laskennallisen luovuuden tutkimuksen myötä tekoäly on adaptoitunut nopeasti myös taiteisiin. Taiteilijat luovat tänä päivänä erityisesti generatiivisia kilpailevia neuroverkkoja (GAN, generative adversial networks) hyödyntäen omaperäistä ja mielenkiintoista kuvastoa. Tämän maisterintutkielman primaarina tavoitteena on selvittää, missä määrin tekoälyä voidaan pitää taiteellisena toimijana ja mitä se tarkoittaa tekijyyden näkökulmasta. Lisäksi sekundaarina tavoitteena on selvittää voiko tekoälytaide olla auraattista ja ainutkertaista sekä onko generatiivinen kuvasto yleensäkään kategorisoitavissa taiteeksi. Tutkielman empiirisen aineiston muodostaa neljä kansainvälistä tekoälytaiteilijaa, joita tarkastellaan posthumanistisessa viitekehyksessä. Posthumanismissa pyritään yleisesti purkamaan perinteisiä ihminen–kone, ihminen–luonto tai kulttuuri–luonto dualismeja sekä tyypillistä humanistista ajatusta ihmisestä kaiken yläpuolella. Bruno Latour käyttää termiä kollektiivi inhimillisen ja ei-inhimillisen toimijan yhdistymisestä. Tekoälytaiteessa hybridinen ihminen–kone-kollektiivi yhdistää taiteilijan teknologiseen algoritmiin. Tekoälytaiteen kohdalla voidaan todeta elettävän vastaavanlaista mediateknologista murrosta kuin kameran ja valokuvan tullessa suosioon. Tämän vuoksi Walter Benjaminin auran käsite soveltuu tekoälytaiteen auraattisuuden ja ainutkertaisuuden tarkasteluun. Hän tutki olosuhteita ja ehtoja, jotka mahdollistivat valokuvan auraattisen kokemukseen ja hänen mukaansa taideteoksen luonne määräytyy aina teknisten tuottamistapojen kautta. Tutkielma osoittaa, että laskennallinen järjestelmä toimii sekä taidetta generoivana mediumina että taiteilijan posthumanistisena assistenttina tai yhteistyökumppanina. Luova tekoäly toimii tällaisessa vuorovaikutteisessa ja sympoieettisessa kollektiivissa taiteilijan luovuutta lisäävänä aktorina. Koneoppimiseen perustuvan teknologian vuoksi tekoäly on aina enemmän kuin passiivinen työkalu. Laskennallisen toimijan mukaan tuleminen taiteen tekemiseen ei tarkoita ihmisen luopumista omasta toimijuudestaan. Vaikka luovalla tekoälyllä on aktiivinen rooli yhdessä taiteilijan kanssa, niin päätöksentekijän rooli kuitenkin pysyy taiteilijalla. Tekoälytaide on luokiteltavissa käsitetaiteeksi. Molemmissa suurin kiinnostus kohdistuu ideaan ja konseptiin. Toinen merkityksellinen paralleeli käsitetaiteen ja tekoälytaiteen välillä on niiden suhde tekijäsubjektiin, taiteilija positioituu molemmissa kuraattorin rooliin. Tekoälyteknologiat yksistään eivät aikaansaa auraattisuutta, mutta algoritmisen taiteen ainutkertaisuuden puolesta puhuvat taiteilijan kuratoimat uudet ja yllättävät taiteelliset artefaktit.
  • Laakso, Pekka V. K. (1948)
  • Zhao, Huiying; Eising, Else; de Vries, Boukje; Vijfhuizen, Lisanne S.; Anttila, Verneri; Winsvold, Bendik S.; Kurth, Tobias; Stefansson, Hreinn; Kallela, Kaarlo Mikko; Malik, Rainer; Stam, Anine H.; Ikram, M. Arfan; Ligthart, Lannie; Freilinger, Tobias; Alexander, Michael; Mueller-Myhsok, Bertram; Schreiber, Stefan; Meitinger, Thomas; Aromas, Arpo; Eriksson, Johan G.; Boomsma, Dorret I.; van Duijn, Cornelia M.; Zwart, John-Anker; Quaye, Lydia; Kubisch, Christian; Dichgans, Martin; Wessman, Maija; Stefansson, Kari; Chasman, Daniel I.; Palotie, Aarno; Martin, Nicholas G.; Montgomery, Grant W.; Ferrari, Michel D.; Terwindt, Gisela M.; van den Maagdenberg, Arn M. J. M.; Nyholt, Dale R.; Int Headache Genetics Consortium (2016)
    Introduction It is unclear whether patients diagnosed according to International Classification of Headache Disorders criteria for migraine with aura (MA) and migraine without aura (MO) experience distinct disorders or whether their migraine subtypes are genetically related. Aim Using a novel gene-based (statistical) approach, we aimed to identify individual genes and pathways associated both with MA and MO. Methods Gene-based tests were performed using genome-wide association summary statistic results from the most recent International Headache Genetics Consortium study comparing 4505 MA cases with 34,813 controls and 4038 MO cases with 40,294 controls. After accounting for non-independence of gene-based test results, we examined the significance of the proportion of shared genes associated with MA and MO. Results We found a significant overlap in genes associated with MA and MO. Of the total 1514 genes with a nominally significant gene-based p value (p(gene-based)0.05) in the MA subgroup, 107 also produced p(gene-based)0.05 in the MO subgroup. The proportion of overlapping genes is almost double the empirically derived null expectation, producing significant evidence of gene-based overlap (pleiotropy) (p(binomial-test) = 1.5x10(-4)). Combining results across MA and MO, six genes produced genome-wide significant gene-based p values. Four of these genes (TRPM8, UFL1, FHL5 and LRP1) were located in close proximity to previously reported genome-wide significant SNPs for migraine, while two genes, TARBP2 and NPFF separated by just 259bp on chromosome 12q13.13, represent a novel risk locus. The genes overlapping in both migraine types were enriched for functions related to inflammation, the cardiovascular system and connective tissue. Conclusions Our results provide novel insight into the likely genes and biological mechanisms that underlie both MA and MO, and when combined with previous data, highlight the neuropeptide FF-amide peptide encoding gene (NPFF) as a novel candidate risk gene for both types of migraine.
  • Laurell, Katarina; Artto, Ville; Bendtsen, Lars; Hagen, Knut; Haggstrom, Johan; Linde, Mattias; Soderstrom, Lars; Tronvik, Erling; Wessman, Maija; Zwart, John Anker; Kallela, Mikko (2016)
    Aim To describe the frequency and number of premonitory symptoms (PS) in migraine, the co-occurrence of different PS, and their association with migraine-related factors. Methods In this cross-sectional study, a validated questionnaire was sent to Finnish migraine families between 2002 and 2013 to obtain data on 14 predefined PS, migraine diagnoses, demographic factors, and migraine characteristics. The estimated response rate was 80%. Results Out of 2714 persons, 2223 were diagnosed with migraine. Among these, 77% reported PS, with a mean number of 3.0 symptoms compared to 30% (p Conclusion PS are experienced by a majority of migraineurs. More severe migraine is associated with a higher burden of PS. Since the material was not entirely representative of the general population of migraineurs, caution should be exercised in generalizing the results.
  • Pulkkinen, Joonas (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielma tarkastelee saksanjuutalaisen filosofin Walter Benjaminin (1892–1940) auran käsitettä. Käsite esiintyy tunnetuimmassa muodossaan Benjaminin esseessä ”Taideteos teknisen uusinnettavuutensa aikakautena” (1935–1940). Aura edustaa esseessä merkitystä, joka ilmentää taidetta koskevaa historiallisteknistä kehitystä. Tämän myötä taide menettää alkuperäisen, uskonnollisen arvon luonteensa, jota kuvaa kulttiarvon käsite. Kopioinnin mahdollisuuden myötä korostuu taiteen näyttelyarvo, joka koskee esimerkiksi elokuvaa ja valokuvausta taidemuotoina. Näyttelyarvo ilmentää taiteen yhteiskunnallista muutosta, jossa taide tavoittaa suuremmat ihmisjoukot ja ero alkuperäisen ja kopioidun taideteoksen välillä muuttuu sosiaalisesti merkityksettömäksi. Tutkielman ensisijainen tutkimuskysymys on, voiko aura muodostaa esseetä laajemman käsitteellisen kokonaisuuden osana Benjaminin myöhäistuotantoa? Tutkielma tarkastelee auran käsitteen luonnetta, pyrkien muodostamaan käsitteestä tulkinnan vaihtoehtona Benjaminin reseptiohistoriassa kannatusta saaneelle käsitykselle aurasta autenttisen taideteoksen synonyyminä. Tutkielman toinen tutkimuskysymys pohtii auran suhdetta nykytaiteeseen. Mitä aura voi mahdollisesti kertoa nykytaiteen piirteistä ja taiteesta nykyisyydessä? Tutkielman kirjallisuus muodostuu Benjaminin myöhäistuotannon primäärilähteistä, Benjaminia käsittelevästä kommentaarikirjallisuudesta, paikkasidonnaista teoriaa käsittelevästä kirjallisuudesta sekä nykytaideteoksia taustoittavista verkkolähteistä. Auran tulkitsemisen kannalta tutkielman keskeisimmät lähteet mainitun “Taideteos-esseen” lisäksi ovat Benjaminin hashiksen käyttöä koskevat muistiinpanot sekä esseet “Pieni valokuvauksen historia” (1931) ja “Silmä väkijoukossa” (1939). Tutkielma käy läpi Benjaminin myöhäiset elämänvaiheet, myöhäisen tuotannon keskeiset teemat sekä esittelee mainittua Benjaminin primäärikirjallisuutta erilisessä luvussaan. Tutkielma käy läpi Theodor W. Adornon esittämän kritiikin koskien auraa “alkuperäisyyden myyttinä”, Giorgio Agambenin Benjaminia koskevan tulkinnan taiteen ja uskonnon välisen suhteen historiallisesta muutoksesta sekä Jacques Rancièren Benjaminia koskevan kritiikin taiteen ja politiikan välisestä suhteesta. Mainitut teemat koskevat myös tutkielmassa käsiteltävää kysymystä nykytaiteen yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesta luonteesta. Tutkielman perusteella voidaan väittää, että Benjaminin myöhäistuotannosta on mahdollisuus muodostaa auraa koskien ”Taideteos-esseetä” laajempi tulkinnallinen kokonaisuus. Tutkielma väittää, että aura voidaan käsittää taidetta kuvaavan historiallisen muutoksen ohella myös yksilöllisen havainnon kohteena ja taidekokemuksen piirteenä. Aura muodostaa myös teeman inhimillisen kokemuksen yleisestä historiallisesta muutoksesta. Tutkielma esittää auralla olevan yhteys paikkasidonnaisen taiteen historialliseen kehitykseen ja piirteisiin. Näitä ovat paikkasidonnaisen taiteen tapa irtaantua modernin taiteen keskeisistä ideaaleista koskien taideteoksen muotoa, objektikeskeisyyttä sekä taideteoksen mediumiin liittyviä kysymyksiä. Tutkielman mukaan aura ilmentää myös nykytaiteelle ominaisen näyttelykeskeisyyden luonnetta sekä sopii multimediaalisten paikkasidonnaisten taideteosten tarkasteluun. Auran ajallinen yhteys paikkasidonnaiseen taiteeseen perustuu auran sopivuudessa paikkasidonnaisten taideteosten väliaikaisuudelle.