Browsing by Subject "avustajat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Kaasalainen, Taina (2000)
    Tutkimus tarkastelee kansanedustajia vuonna 1997 perustetun avustajajärjestelmän hyödyntäjinä. Tutkimuksen lähtökohtana on kansanedustusjärjestelmään kohdistuva paine sekä tämän johdosta kansanedustajille aiheutuva lisääntyvä tarve tietoperustan vahvistamiseen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko avustajajärjestelmää hyödynnetty kansanedustajien tietoperustan vahvistamiseksi. Tutkimuksessa luodaan katsaus avustajajärjestelmän perustamista edeltäneeseen keskusteluun, suunnitteluun sekä järjestelmän alkuvaiheisiin. Tutkimuksen ajallisena takarajana on maaliskuu 1999, jolloin ensimmäisten avustajajärjestelmää hyödyntäneiden kansanedustajien eduskuntakausi päättyi. Tutkimuksen kuluessa arvioidaan, miten tietotarpeet tulevat ilmi järjestelmän eri vaiheissa: perusteltiinko järjestelmän perustamista tietotarpeilla, miten tietotarpeet tulevat esiin kansanedustajien tarpeissa avustajajärjestelmää kohtaan ja miten kansanedustajat ovat hyödyntäneet avustajia erityisesti tiedonhankkijoina ja neuvonantajina. Tutkimuksen menetelmänä on arviointitutkimus. Arvioitaessa kansanedustajien tarpeita sekä heidän avustajillaan toteuttamia tehtäviä käytetään apuvälineinä muun muassa Lars Westerlundin teorian pohjalta uudelleen muotoiltuja avustajien eri tehtävänkuvia: sihteeri, neuvonantaja, yhteyshenkilö, asiamies ja poliittinen toimija. Noposen määrittelemistä kansanedustajien eri tehtävistä tarkastellaan erityisesti avustajajärjestelmän tuomaa apua edustajien lainsäädäntö-, edustamis- ja valvontatehtäviin. Tarpeita ja avustajilla teetettyjä tehtäviä tarkastellaan erikseen oppositio- ja hallitusryhmien sekä suurten ja pienten eduskuntaryhmien edustajien kannalta. Keskeisen empiirisen aineiston tutkimuksessa muodostaa kansanedustajille tehty kysely avustajajärjestelmään liittyen. Kyselyä täydennetään järjestelmän suunnittelu- ja perustamisvaiheen kannalta oleellisten kansanedustajien, eduskunnan puhemiesten sekä hallintojohtajan haastatteluilla. Muuta aineistoa ovat olleet muun muassa eduskunnan asiakirjat, lehtikirjoitukset sekä 8 avustajan haastattelut. Tutkimuksessa todettiin, että avustajajärjestelmän perustettaessa ja hyödynnettäessä tietotarpeet tulivat merkittävästi esiin. Erityisesti oppositioryhmien edustajien vastauksissa tietotarpeet korostuivat. Lisäksi oppositioryhmien tarpeet kohdistuivat hallitusryhmiä tasaisemmin kaikkiin avustajien tehtävänkuviin. Hallituspuolueiden tarpeet olivat puolestaan eriytyneemmät ja kohdistuivat voimakkaimmin sihteerin tehtäviä kohtaan. Kokonaisuudessaan edustajien tarpeet kohdistuivat ensisijaisesti rutiineihin ja toissijaisesti sisältöihin. Tosin rutiinien teettäminen avustajalla palveli kansanedustajien vastausten perusteella myös tietotarpeita välillisesti, kun kansanedustajat saattoivat keskittyä oleellisiin asioihin. Kansanedustajien mukaan avustajajärjestelmä oli yleisesti lisännyt kansanedustajien tietoperustaa, vahvistanut eduskunnan toimintaedellytyksiä ja asemaa sekä parantanut edustajien työn tasoa.