Browsing by Subject "blockchain"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Lammila, Anni (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielman aiheena on kotimaisten listaamattomien ja arvo-osuusjärjestelmään kuulumattomien osakkeiden digitalisoinnin arviointi. Erityskysymyksenä tarkastellaan avoimen lohkoketjun soveltuvuutta digi-talisoinnissa käytettäväksi teknologiaksi. Tutkielman metodi on lainopillinen ja sääntelyteoreettinen. Sen ulko-puolelle on rajattu verotukselliset, listattuihin yhtiöihin liittyvät sekä osakeyhtiöoikeudellisiin osakasoikeuksiin liittyvät kysymykset. Suomen lainsäädännöllistä tilannetta tarkastellaan valikoitujen valtioiden kontekstissa. Tarkoituksena on tulkita voimassa olevaa osakeyhtiöiden osakkeisiin soveltuvaa lainsäädäntöä, kuten osake-yhtiölakia sekä velkakirjalakia, ja arvioida mahdollistaako nykytila listaamattomien ja arvo-osuusjärjestelmään kuulumattomien osakkeiden digitalisoinnin. Mikäli arvioinnissa päädytään siihen, että lainsäädäntö on puut-teellista tai epäselvää, tavoitteena on hahmotella muutossuosituksia. Sääntelyteorian metodein pyritään arvi-oimaan muutosten tarkoituksenmukaisuutta sekä pyritään muotoilemaan suositukset niin, että ne täyttävät osakeyhtiölainsäädännössä tyypillisesti painotetut sääntelystandardit. Arvo-osuusjärjestelmään kuulumattomien osakkeiden sähköistäminen on jäänyt jälkeen arvo-osuuksista ja muista arvopapereista. Vuonna 2021 yksityisten yhtiöiden osakekirjattomien osakkeiden esineoikeudellisia suojamuotoja ei edelleenkään turvata lainsäädännöllä ja esimerkiksi osakkeen panttaus on oikeustoimena epävarma perustuessaan yhä yhtiölle tehtävään ilmoitukseen sekä osakasluettelokirjaukseen. Lisäksi tällais-ten osakkeiden kaupankäynti kärsii likviditeettiongelmasta, sekä kohtaa ESMA:n tuoreen linjauksen myötä myös säädösesteitä. Ongelmat ovat merkittäviä; osakeyhtiön ollessa Suomen suosituin yhtiömuoto, asia kos-kettaa useita osakeyhtiöitä vain murto-osan yhtiöistä kuuluessa arvo-osuusjärjestelmään, jossa vastaavat on-gelmat on selätetty. Tutkielmassa perehdytään myös avoimiin lohkoketjuihin, arvioiden niiden soveltuvuutta osakkeiden digitalisoinnin tekniseksi välineeksi. Tutkielmassa katsotaan, että avoimen lohkoketjun anonymi-teetti, konsensusmekanismi ja maturiteetti huomioon ottaen se ei ole parhaiten soveltuva vaihtoehto. Tutkielmassa argumentoidaan, että vaikka voimassa oleva lainsäädäntö sinänsä mahdollistaa jonkinasteisen osakkeiden digitalisoinnin, lainsäädäntö luo epävarmuutta ja on osittain ajastaan jäljessä. Tutkielmassa kat-sotaan, että osakasluetteloa, osakekirjoja ja velkakirjoja koskevaa lainsäädäntöä on tarve uudistaa sekä välit-tömästi tehtävillä pienemmillä muutoksilla että laajemmalla sähköisen osakasrekisterin valmistelulla. Tutkiel-massa todetaan myös, että voimassa oleva EU:n lainsäädäntö tosiasiallisesti estää kustannustehokkaan lis-taamattomien ja arvo-osuusjärjestelmään kuulumattomien osakkeiden kaupankäynnin. Vaikka komission 2020 vireille saattama asetusehdotus hajautetun tilikirjan teknologiaan pohjautuvasta arvopaperien kaupankäynnin pilottijärjestelmästä astuisi voimaan, se ei ratkaisisi ongelmaa. Tutkielmassa argumentoidaan lisäksi, että lain-valmistelun on oltava teknologianeutraalia sekä erityisesti osakasrekisterin osalta suosittava ratkaisuja, jotka mahdollistavat kaupankäyntijärjestelmän liittämisen rekisteriin myöhemmässä vaiheessa. Lainvalmistelussa on myös huomioitava joustavuuden ja kustannustehokkuuden sääntelystandardit, jotta osakeyhtiölaki säilyttää tahdonvaltaisuutensa, vaikka sitä digitalisoitaisiinkin 2020-luvulle.
  • Jokelin, Jon (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielma tarkastelee todistelutarkoituksessa laadittuja lohkoketjupohjaisia sähköisiä todisteita ja erityisesti niiden hyödynnettävyyttä tavaramerkkien tosiasiallisen käytön osoittamisessa. Aluksi tutkielmassa tarkastellaan lohkoketjuteknologiaa ja sähköisiä todisteita koskevia peruslähtökohtia. Näiden sisäistäminen avaa teknologian ja oikeuden välisen vuoropuhelun, jonka hahmottaminen nähdään tutkielmassa keskeisenä. Jotta oikeudellisen menettelyn osapuolilla olisi kuitenkin intressi turvautua sähköisiin todisteisiin, on heidän voitava luottaa siihen, että esimerkiksi myös lohkoketjupohjaisille todisteille annetaan johdonmukaisesti todistusarvoa ja että tällaiset todisteet voivat siten aidosti vaikuttaa menettelyn lopputulokseen. Tutkielmassa tarkastellaankin lohkoketjupohjaisten todisteiden hyväksyttävyyttä ja laillisuutta. Tutkielmassa päädytään perustellusti johtopäätökseen, että markkinatoimijat eivät voi täysimääräisesti luottaa lohkoketjupohjaisiin todisteisiin oikeuksiin pääsyssä. Tämä siitä huolimatta, että Euroopan neuvoston mukaan sähköisiä todisteita ei tulisi syrjiä muun tyyppisiin todisteisiin nähden: kaikki tekniikat, jotka mahdollistavat informaatiosisällön aitouden, tarkkuuden ja eheyden toteamisen, olisi oltava hyväksyttäviä. Tutkielman toisen esikysymyksen osalta tarkastellaan tavaramerkin tosiasiallista käyttöä oikeusilmiönä. Tällöin keskeistä on myös eräiden menettelyllisten seikkojen arvioiminen. Se, miten ja millä tavalla tavaramerkin tosiasiallinen käyttö konkreettisesti nimittäin osoitetaan, on myös toimitettavien todistusten näkökulmasta keskeistä. Tarkastelulla suljetaan pois etenkin prosessuaalisia esteitä ja arvioidaan lohkoketjutodisteisiin liittyviä tarkoituksenmukaisuusnäkökohtia näissä menettelyissä. Tutkielman varsinaista tutkimuskysymystä koskevassa kappaleessa arvioidaan sitä, miten lohkoketjupohjaiset todisteet voivat näyttäytyä hyödyllisenä tavaramerkin tosiasiallisen käytön osoittamisessa. Lohkoketjuteknologian mahdollistaman muuttumattomuuden merkitystä korostetaan: teknologia itsessään varmistaa, että todisteet pysyvät muuttumattomana ja väärentämättömänä aina oikeudelliseen menettelyyn asti. Tutkielmassa argumentoidaan, että lohkoketjutodisteita tulisi kohdella edellytysten täyttyessä eräänlaisesti itseään todentavina. Tutkielmassa alleviivataan myös aikaleimaominaisuuden merkitystä, joka tavaramerkin käyttöön liittyen saattaa auttaa toimitetun käyttönäytön kytkemistä tiettyyn ajalliseen hetkeen. Tutkielmassa keskeinen havainto onkin, että lohkoketjuteknologian ominaispiirteiden vuoksi lainsoveltaja voisi mahdollisesti kohdistaa harkintaansa suoremmin tallennetun datan (eli käyttönäytön) informaatiosisällön analysointiin eli käytännössä tuomari tai muun viranomainen voisi ryhtyä ratkaisemaan käsillä olevan jutun aineellisoikeudellista kysymystä. Lainsoveltajan ei tarvitsisi käyttää aikaa, ja mahdollisten teknisten asiantuntijoiden muodossa ylimääräisiä resursseja, sähköisen todisteen tuottaneen tietojenkäsittelyprosessin alkuperäisyyden ja eheyden arvioimiseen. Tutkielman lopussa tarkastellaan vaihtoehtoja lohkoketjupohjaisten todisteiden laajemmalle käyttöönotolle eurooppalaisesta näkökulmasta. Lainsoveltajien kouluttamisen lisäksi keskeinen merkitys tulee todennäköisesti olemaan erilaisten sertifikaattien, standardien ja lainsäädäntömuutosten – esimerkiksi koskien eIDAS-asetusta – hyväksymisellä, jotka tekisivät lohkoketjuun tallennettujen todisteiden hyväksyttävyydestä ja arvioinnista yhdenmukaisempaa.
  • Zavodovski, Aleksandr; Mohan, Nitinder; Wong, Walter; Kangasharju, Jussi (Usenix : the advanced computing systems association, 2019)
    High demand for low latency services and local data processing has given rise for edge computing. As opposed to cloud computing, in this new paradigm computational facilities are located close to the end-users and data producers, on the edge of the network, hence the name. The critical issue for the proliferation of edge computing is the availability of local computational resources. Major cloud providers are already addressing the problem by establishing facilities in the proximity of end-users. However, there is an alternative trend, namely, developing open infrastructure as a set of standards, technologies, and practices to enable any motivated parties to offer their computational capacity for the needs of edge computing. Open infrastructure can give an additional boost to this new promising paradigm and, moreover, help to avoid problems for which cloud computing has been long criticized for, such as vendor lock-in or privacy. In this paper, we discuss the challenges related to creating such an open infrastructure, in particular focusing on the applicability of distributed ledgers for contractual agreement and payment. Solving the challenge of contracting is central to realizing an open infrastructure for edge computing, and in this paper, we highlight the potential and shortcomings of distributed ledger technologies in the context of our use case.
  • Tani, Antti (Helsingin yliopisto, 2020)
    The release of Bitcoin marked the birth of blockchain applications. Due, among other things, to the need for public verifiability, blockchain information is often transparent, which in many cases leads to insufficient privacy. Various methods have been developed to obfuscate the blockchain data, which should at the same time maintain public verifiability. A promising cryptographic approach is zero-knowledge proof that enables a statement to be proved without revealing any other information than the validity of the statement. Zero-knowledge proofs are examined in detail, first focusing on their general properties. With blockchains, the key features for zero-knowledge proof schemes are non-interactivity and succinctness, and schemes that fulfill these requirements are often called as zk-SNARKs. In a limited use, where succinctness is not critical, Fiat-Shamir transform has also been useful. We study the use of zero-knowledge proofs in blockchain applications Zcash, Ethereum and Monero, with a particular focus on privacy and feasibility.