Browsing by Subject "blogi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-15 of 15
  • Jurvelin, Hilla (Helsingin yliopisto, 2017)
    Mediatisaation vaikutus lisääntyy yhteiskunnassa ja uskonnoissa. Sosiaalinen media muodostaa foorumin, jota käytetään yhteydenpitoon ja verkostoitumiseen. Aikaisemmin yksityinen suru on tullut julkisemmaksi surublogien myötä ja ovat luomassa omalta osaltaan uutta kuolemankulttuuria. Tässä pro gradu -työssäni tutkin, miten nuorten leskien suru näyttäytyy blogeissa. Tutkimusaineisona on vuoden tekstit eli postaukset viiden 21–36 vuotiaan naislesken blogeista, sen kirjoittamisen aloittamisesta tai puolison kuolemasta. Blogit ovat julkisesti luettavissa internetissä.Taustateorioina ovat perinteinen Elisabeth Kübler-Rossin suruteoria ja Mari Pulkkisen analyysimalli surusta kokonaisvaltaisena kokemuksena sekä Kenneth I. Pargamentin uskonnollinen coping -teoria. Laadullinen tutkimukseni metodi on narratiivinen, jossa olen tehnyt aineistosta sekä kategoris-sisällöllisen että holistis-sisällöllisen analyysin. Tiivistin blogeista minikertomukset, tein exceliin jokaisesta blogista aikajanat, joihin sijoitin toimintaa, tunteita ja uskonnollisuutta kuvaavat ilmaisut. Aikajanan avulla piirsin kuvaajat tunneilmaisuista. Tutkimuskysymykseni ohjaamana poimin blogeista sitaatteja, jotka muodostivat kolme ryhmää, joiden alle jakautuivat blogeista esiin nousseet suruun vaikuttavat tekijät. Nämä teemat ovat tutkimukseni tulosluvut: Tunteiden vuoristorata, Leskeyden ”varjot ja hunnut” ja Apua, voimaa, turvaa. Lesket kirjoittavat värikkäästi suruun liittyvistä tunteista ja tuntemuksista. Blogeissa suru ei näyttäyty vaiheteorian mukaisena vaan ”vuoristoratana”, jossa ”romahduksen” aiheuttaa esimerkiksi tuoksu, mielikuva, merkkipäivä. Koko vuoden ajan ja vielä vuosipäivänä toivotaan puolison paluuta. Lesket käsittelevät kirjoituksissaan surun vaikutusta elämänsä kaikilla alueilla, joista nousevat leskeyteen liittyvät haasteet. Neljässä blogissa pohditaan kuoleman jälkeiseen elämään ja iäisyyteen liittyviä teemoja ja Jumalalta pyydetään vastauksia. Yliluonnolliset kokemukset puolison läsnäolosta ja todentuntuiset unet ovat voimavarana leskillä. Blogeissa tulevat esille sosiaalinen kontrolli ja sosiaalinen väistäminen, ihmissuhteiden katkeaminen ja jopa kiusaaminen. Näitä vastaan lesket puolustautuvat blogeissa. Lapset, läheiset ja ystävät ovat tärkeitä auttavia tekijöitä surusta selviämisessä. Elämänvoima ajaa heitä eteenpäin tekemään rohkeita muutoksia elämässä ja kolme solmiikin uuden parisuhteen. Blogi on osa leskien surumatkaa. Se on heille terapiana, muistina ja mittarina toipumisesta ja toiveena olla apuna vastaavassa elämäntilanteessa oleville. Tutkimuksessani olen analysoinut blogiin kirjoitettua surua, mutta leskien henkilökohtainen ja koettu suru voi olla jotain enemmän, mitä blogiin ei ole kirjoitettu. Tutkimukseni avaa kokonaisvaltaisesti menetyksen jälkeisen vuoden todellisuutta leskien elämässä.
  • Raitakari, Jasmin (Helsingfors universitet, 2016)
    Goals. The goal of this thesis is to find out the motives for following three different food blogs. The research focuses on readers of the blogs 52 weeks of deliciousness, Lunni leipoo and Perinneruokaa prkl, all of which are located at the website maku.fi. The selection of the research subject was influenced partly by the fact that blog readers and their following motives have yet been researched only little. Blogs are associated with communality and therefore it's interesting to know whether readers participate in commenting the blog posts and how do they do it. Methods. The data was acquired with an online questionnaire that contained open and multiple-choice questions. The online questionnaire was an appropriate method for reaching the target group. The theoretic focus was on qualitative methods, but quantitative methods were utilized as well. The results of the questionnaire were processed using both qualitative and quantitative methods. Multiple-choice questions were presented graphically, open questions in turn were analysed by defining types and themes. At first every blog was examined individually, after which the whole material was subjected to analysis in order to define different reader types. Results and conclusions. The questionnaire gathered answers from 132 readers. Blog 52 weeks of deliciousness was interesting due to recipes, food ideas and the atmosphere created by the blogger. The blog was also a source for daily inspiration and restaurant tips. Blog Lunni leipoo was followed particularly for its visuality, but the entirety, recipes and stories were also felt important. The readers of blog Perinneruokaa prkl were interested in the blog's theme of traditional food. Although the blog was mainly a source for recipes, the funny and narrative writing style was part of the blog's charm. The reader types defined from the material were information seekers, inspiration hunters and self-entertainers. These types were divided into two types by purposes of use: blogs are either idea banks or entertainment platforms. As an idea bank the blog functions as a source for ideas and information. The information seeker values accessibility and searches the blog for recipes or cooking-related information. The inspiration hunter seeks inspiration, which is basically related to all aspects of the blog, such as the recipes, pictures and the blogger's persona. Both inspiration hunter and self-entertainer use the food blog as an entertainment platform. The self-entertainer is after the blog's atmosphere, looking for fun or just passing time. The blog's visuality, stories and attitude gratify the reader. Commenting in the blogs was scarce. The readers didn't comment, because they didn't find their own thoughts important enough, they didn't feel commenting was appropriate for their behaviour, they felt comments had to have value to other readers and the blogger or they wanted to preserve their anonymity. The readers felt that reasons good enough for commenting were asking a question, sharing an own experience, praising, a particularly interesting or emotive post, testing the recipe at hand and asking for advice.
  • Luoto, Lotta (Helsingfors universitet, 2015)
    Blogien kaupallinen hyödyntäminen on ruvennut kiinnostamaan yrityksiä viime vuosien aikana, mutta tutkimusten mukaan blogimarkkinoinnin osaamisessa on kuitenkin puutteita. Tässä tutkimuksessa pyrittiin ymmärtämään paremmin kaupallista yhteistyötä tekevän bloggaajan ja yrityksen välistä suhdetta bloggaajan näkökulmasta. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, minkälaista yhteistyötä yritykset ja bloggaajat tekevät, minkä varaan yhteistyö rakentuu ja miten yhteistyötä voitaisiin kehittää. Aihetta lähestyttiin suhdemarkkinoinnin näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui Morganin ja Huntin (1994) esittelemän sitoutumis-luottamus -teorian sekä Halisen (1994) sitoutumista, luottamusta ja houkuttelevuutta käsittelevän tutkimuksen pohjalle. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimukseen osallistui 10 suomalaista bloggaajaa ja aineistonkeruumenetelmänä toimi puolistrukturoitu haastattelu. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että bloggaajan ja yrityksen välinen yhteistyö eroaa perinteisistä yritysten välisistä liittoutumista. Yhteistyön muodot vaihtelevat paljon, mutta yhä tiiviimmät ja pitkäkestoisemmat yhteistyösuhteet ovat selvästi kasvussa oleva trendi. Teoreettisen viitekehyksen keskiössä olevien vetovoiman ja luottamuksen vaikutukset yhteistyön sujuvuuteen osottautuivat merkittäviksi, mutta mielipiteet sitoutumisen tärkeydestä vaihtelivat haastateltavien keskuudessa. Yhteistyökumppanin valinnassa bloggaajalle tärkeimpiä valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat yhteistyöstä saadut hyödyt suhteessa kustannuksiin sekä omat henkilökohtaiset syyt ja arvot. Luottamuksen olemassaoloa pidettiin välttämättömänä, mutta sen merkitys on kuitenkin tärkeämpää yritykselle kuin bloggaajalle. Bloggaajat olivat pääosin tyytyväisiä yhteistyösuhteisiinsa yritysten ja viestintätoimistojen kanssa, mutta myös kehityskohteita oli helppo löytää. Yritysten on panostettava yhteistyökumppanin valintaan sekä blogissa toteutettavan markkinoinnin suunnitteluun, jotta bloggaaja kokee yhteistyön toimivaksi ja tehokkaaksi. Blogimarkkinointi on yrityksille halpa ja helppo markkinointitapa, mutta se ei ole ilmaista eikä se hoidu itsestään
  • Björk, Maija (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä erilaisia funktioita koodinvaihdolla on tansanialaisissa blogeissa. Aineisto koostuu 55 blogikirjoituksesta, jotka on kerätty viidestä eri blogista aikaväliltä 2014–2016. Tutkielmassa tutkitaan koodinvaihtoa swahilin ja englannin välillä. Tutkimuksessa tarkastellaan koodinvaihdon funktioita tansanialaisissa blogeissa ja verrataan niitä Gumperzin esittämiin funktioihin, joita esiintyy konversationaalisessa koodinvaihdossa. Hypoteesina on, että koodinvaihdon funktiot blogeissa ja puheessa ovat hyvin saman tyyppisiä, sillä kielenkäyttö blogikirjoituksissa on spontaania ja puheenomaista. Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään koodinvaihdon terminologiaa ja tutustutaan erilaisiin lähestymistapoihin koodinvaihdon tutkimuksessa. Teoriaosuudessa perehdytään myös Gumperzin koodinvaihdon funktioihin, joita sovelletaan aineistoa analysoidessa. Lisäksi tutustutaan kielenkäyttöön internetissä ja erityisesti blogeissa. Tutkimuksessa havaitaan, että viisi kuudesta Gumperzin konversationaalisen koodinvaihdon funktiosta esiintyy myös aineistona käytetyissä blogikirjoituksissa. Näiden lisäksi aineistosta löydetään myös neljä uutta funktiota. Lisäksi analyysissa käsitellään yleisiä havaintoja koodinvaihdosta blogeissa sekä esitellään funktioiden lisäksi muita syitä koodinvaihdon esiintymiselle tansanialaisissa blogeissa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koodinvaihto puheessa ja blogeissa on monin tavoin samanlaista, mutta myös eroja näiden kahden genren väliltä löytyy. Ainoastaan yhtä Gumperzin esittämistä funktioista ei esiinny blogikirjoituksissa blogien ja puheen eriävien ominaisuuksien vuoksi. Aineistosta löydettävät uudet funktiot ovat: tärkeiden seikkojen korostaminen (emphasis), lyhempien sanojen ja rakenteiden suosiminen (speech economy), tiettyyn ryhmään kuulumisen ilmaiseminen (expressing fellowship) ja tunteiden ilmaiseminen (expressing emotions).
  • Juslin, Henna (Helsingin yliopisto, 2019)
    Lääketiede kiinnostaa suomalaisia, ja sitä koskevaa tietoa etsitään ensisijaisesti internetistä. Blogien merkitys yleistajuisen tiedeviestinnän kanavana nousee tasaisesti, mutta tekstilajeina erityyppiset blogitekstit ovat jossain määrin hahmottomia. Monipuolistuvassa tekstimaailmassa tekstien tulkintaan liittyvien taitojen merkitys korostuu, ja tekstitaitojen opetuksen kehittämiseksi tarvitaan lisää tietoa siitä, miten kirjoittajan sitoutuminen ja asennoituminen tekstissä ilmenevät. Tämä tutkimus käsittelee lääketieteen yleistajuisissa blogiteksteissä esiintyvää moniäänisyyttä ja kirjoittajan suhtautumista sisältöön. Työn teoreettisena lähtökohtana on systeemis-funktionaalinen kieliteoria (SF-teoria) sekä sen pohjalta kehitetty suhtautumisen teoria, joka avaa tekstin dialogisia suhteita ja SF-teorian interpersoonaista metafunktiota ilmentäviä kielenpiirteitä perinteisiä tekstintutkimuksen menetelmiä syvällisemmin. Tutkimuksen tavoitteena on ensinnäkin selvittää, millaista moniäänisyyttä teksteissä esiintyy. Toinen keskeinen tavoite on tutkia, millaisena kirjoittajan sitoutuminen sisältöön näyttäytyy ja millaiset kertojan ja lukijan roolit blogiteksteihin rakentuvat. Tutkimusaineisto sisältää 12 lääkärien kirjoittamaa, suurelle yleisölle suunnattua blogitekstiä kolmesta eri blogista. Analyysi osoittaa, että lääketieteen asiantuntijablogitekstit poikkeavat toisistaan huomattavasti sekä moniäänisyyden rakentumisen että tekstissä näkyvän sitoutumisen ja asennoitumisen suhteen. Käytettyjen kielellisten resurssien valikoima vaihtelee kirjoittajakohtaisesti mutta toisaalta myös blogikohtaisesti. Siinä missä tutkituista blogeista kaksi on paikoittain hyvin yksiäänisiä, kolmannen tutkitun blogin tekstit ovat selvästi muita moniäänisempiä. Tämän blogin teksteissä esiintyy muita tekstejä enemmän etäännyttäviä lähdemainintoja, asenteellista leksikkoa ja intensiteetin ilmauksia. Sitoutumisen näkökulmasta runsaat arvottamista ja tekijän läsnäoloa osoittavat ilmaukset toimivat subjektiivisuutta lisäävinä elementteinä. Tekstiin kirjoittuvien roolien ja dialogisen tilan näkökulmasta merkityksellistä näyttää lisäksi olevan se, miten spesifisesti vieras ääni tekstissä ilmaistaan. Toisissa teksteissä kirjoittaja ilmaisee eksplisiittisesti äänet, joiden näkemyksistä hän irtisanoutuu, kun taas toisissa teksteissä kiistämisen tai irtisanoutumisen kohteena oleva ääni on aina epämääräisempi. Tutkimustulokset tukevat aiempaa käsitystä suhtautumisen teorian käyttökelpoisuudesta argumentoivien tekstien moniäänisyyden tutkimuksessa. Vaikka teorian osasysteemit – sitoutuminen, asennoituminen ja intensiteetti – ovat osittain päällekkäisiä ja erityisesti asennoitumista kuvaavien merkitysluokkien rajat paikoittain häilyviä, syventää analyysi perinteisten moniäänisyyden resurssien, kuten referointitapojen, tutkimusta. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tekstitaitojen opetuksessa sekä akateemisessa maailmassa että sen ulkopuolella.
  • Salokanto, Salla (Helsingfors universitet, 2017)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan blogikirjoitusten lukijapaikkoja ja kommentoijien suhtautumista niihin. Lukijapaikka on tekstiin rajautuva vastaanottajan tila, jota rajaavat tekstin vastaanottajaan suuntautuvat oletukset. Tutkielman aineistona on 12 blogikirjoitusta kommentteineen. Kuusi tekstiä on peräisin yksityishenkilön kirjoittamasta opetusalan blogista ja kuusi institutionaalisesta opetusalan blogista. Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia lukijapaikkoja näiden kahden blogin blogikirjoituksiin hahmottuu. Lukijapaikka on monitasoinen käsite, ja sitä tarkastellaan muun muassa blogikirjoitusten esisopimusten, tekstiin muotoutuvien sisä- ja ulkoryhmien, puhuttelujen sekä direktiivien kautta. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, kuinka blogikirjoitusten kommenteissa suhtaudutaan pohjatekstin lukijapaikkojen rajauksiin: Millaisiin lukijapaikkojen rajauksiin otetaan kantaa? Millaisin keinoin? Tutkielmassa kommentit on jaoteltu kolmeen kategoriaan: 1) Kommentissa tuetaan tekstin lukijapaikkojen rajauksia 2) Kommentissa kyseenalaistetaan jokin pohjatekstiin hahmottuva lukijapaikka 3) Kommentissa ei oteta kantaa tekstin lukijapaikkoihin. Tämän jaottelun pohjalta tarkastellaan eri kategorioille tyypillisiä kielenpiirteitä sekä sitä, millaiset lukijapaikan rajaukset kirvoittavat kunkin kategorian kommentteja. Keskeisiksi tarkastelun kohteiksi nousevat evaluointi, suhtautumisen ja kohteliaisuuden keinot, persoonailmausten vaihtelu, oman kokemuksen käyttäminen argumenttina sekä moniäänisyyteen suuntautumisen tavat eli dialoginen laajentaminen tai supistaminen. Tutkielmassa osoitetaan, että eri kategorioiden kommenteissa käytössä ovat osin erilaiset kielelliset keinot. Lisäksi havaitaan, että blogikirjoituksen lukijapaikan rajauksen tavat vaikuttavat siihen, millaista kommentointia kirjoitus verkossa kirvoittaa. Ristiriitaisia, tiukkaan rajattuja tai kielteiseksi hahmottuvia lukijapaikkaa kyseenalaistetaan aineistossa eniten. Löyhärajaisia tai neutraaleja lukijapaikkoja ja blogikirjoituksessa ylläpidettyä etäkohteliaisuutta taas seuraa objektiivisuuteen pyrkivä kommentointi. Sen sijaan blogikirjoituksen aiheella ei tässä aineistossa ole yhtä havaittavaa vaikutusta siihen, millaisia kommentteja tekstit saavat.
  • Marttila, Sari (Helsingfors universitet, 2014)
    Objective. The objective of this study is to investigate the use of online learning journals in the context of vocational adult education. The research questions were: What was the meaning of online learning journals for students learning? What aspects influenced the learning experience of students when using online learning journals as part of the activities of the communities of practice? The writing of learning journals was studied using Bereiter and Scardamalia's (1987) theory of writing as knowledge telling and knowledge transformation. Online learning journals were studied as part of activities in communities of practice. They were regarded as artifacts that supported the activities of a community. In the courses investigated blogs were used to facilitate the learning journals and online learning journals were used according to blended learning tradition. Methods. The views of students of three Jollas Institute training courses were studied. Eleven students were interviewed and the information was complemented with interviews of three instructors. Interviews were conducted as focused interviews and the material was analyzed using inductive content analysis. Outcomes and conclusions. Online learning journals had a major impact on students learning. Writing and reading learning journals helped to revise course content, to share experiences and to clarify thoughts. Learning from face-to-face meetings was enhanced by writing the online learning journal. Online learning journals worked as a good tool for the communities of practice. With them students could read and comment on each other's postings. It was important that only the members of the class saw the online learning journals. This created a safe environment to write and comment. Learning assignments can be submitted into the online learning journal. The best kinds of assignments for this are those with concrete subjects that encourage sharing experiences and giving ones opinions. Writing was improved if it was not instructed too precisely and when the grammar did not need to be flawless. The use of online learning journals can be activated by submitting all the assignments into the journal. When using online learning journals, special attention should be paid to creating a closed and safe learning environment, to integrate work based learning with learning journals and to ensure that the technical environment functions well and that it supports the activities of a community. Instructors should play an active role.
  • Mäkilä, Marika (Helsingfors universitet, 2016)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on ymmärtää fitness-blogeissa esiintyvää ruokakulttuuria. Tarkastelun kohteena ovat ruokaan liitettävät merkitykset sekä ruoan valinnan taustalla vaikuttavat tekijät. Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty kahdeksasta fitness-blogista toukokuussa 2015. Tutkimus on luonteeltaan verkkoetnografinen ja tutkimusmenetelmänä on käytetty havainnointia. Aineiston analysointi on suoritettu tematisoimalla ja tyypittelemällä. Tutkimuksessa ruoka nousi tarkastelun kohteeksi aineistolähtöisesti. Tutkimuksen perusteella ruoka ja siihen liitettävät merkitykset ovat fitness-blogeissa vastakohtien värittämiä. Ruokien jaottelu hyviin ja pahoihin läpäisee kaikkea ruokaan liittyvää ajattelua. Perinteiseen tapaan puhdas eli terveellinen ruoka nähdään hyvänä, kun taas saastainen eli epäterveellinen ruoka nähdään pahana. Arkiruokailu näyttäytyy fitness-blogeissa välttämättömyytenä, jolloin ruoka koetaan lähinnä polttoaineeksi. Kieltäytymisiä täynnä oleva arki saa vastinparikseen hedonistisen nautintoihin heittäytymisen. Herkutellessa ei-halutut ruoat muuntuvat halutuiksi nautinnoiksi. Fitness-blogeissa herkuttelu ei näyttäydy kohtuullisena ja maltillisena. Se saattaa saada jopa ahmimiseen viittaavia piirteitä. Himoitut ruoat ovat pääasiassa rasvaisia ja sokerisia ”roskaruokia”. Fitness-blogeista ei siis välity kuva kulinaristeista. Tutkimus paljasti puhtauden olevan tärkeä tekijä ruoan valinnassa. Kotimaisissa tutkimuksissa kuluttajat ovat tavanomaisesti liittäneet kotimaisuuden ja luomun ruoan puhtauteen. Fitness-blogeissa puhtaaksi ruoaksi koetaan teollisen ruoan vastakohta eli kotitekoinen ruoka. Puhtaasta ruoasta puhuttaessa kotimaisuutta tai luomua ei nostettu esiin. Ilmennyt näkökulma on aiempiin tutkimuksiin verrattuna erilainen.
  • Kangas, Essi (Helsingfors universitet, 2016)
    Ruokablogien lukemisen yleistymisen myötä blogeista on tullut tärkeä tuotetiedon lähde. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia, miten ruokablogien lukeminen vaikuttaa ruokaan liitettävään ostokäyttäytymiseen. Tarkoituksena on selvittää erityisesti, miten ruokablogien sisältämä sähköinen kuulopuhe (eWOM) vaikuttaa ruokablogissa mainittujen tuotteiden ostouseuteen yhdistämällä aikaisemmista eWOM-tutkimuksista saatua tietoa. Ruokablogien lukemisen vaikutuksen tutkimisessa käytettiin hyväksi aikaisempia eWOMia koskevia tutkimuksia sekä Kotlerin ja Armstrongin (2006) kuluttajan ostopäätösprosessia. Tutkimuksen empiirisessä osassa hyödynnettiin kvantitatiivista tutkimusotetta E-lomakkeella toteutetulla survey-kyselyllä. Kvantitatiivinen tutkimusote mahdollisti tutkimuskysymysten tarkastelun suuremmalla otoksella. Tutkimuksen perusjoukkona olivat Helsingin yliopiston läsnä olevat opiskelijat, joilla oli tiedot opiskelijarekisterin tietokannassa. Ruokablogien sisältämän eWOMin vaikutusta ostokäyttäytymiseen arvioitiin tutkimusta varten kehitetyllä eWOM-mittaristolla, joka luotiin faktorianalyysien perusteella. Faktorianalyysin pohjalta muodostettujen summamuuttujien vaikutusta ruokablogissa mainittujen tuotteiden ostouseuteen analysoitiin varianssianalyysillä. Taustatekijöiden analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia jakauma- ja frekvenssitarkastelujen lisäksi. Ruokablogien lukemisen yleisimpiä tarkoituksia olivat ruokablogit reseptien, inspiraation ja tiedonlähteenä. Yleisimmin ruokablogista saatavaa tietoa olivat tieto resepteistä, tuotteista ja niiden käyttötavoista sekä tieto muiden kokemuksista. Ostouseusryhmien ääripäiden välillä todettiin olevat tilastollisesti merkitsevää eroa ruokablogin lukemisen useuden suhteen. Ruokablogien lukemisen sekä tuotearvosteluiden ja -suositusten vaikutus ostoaikomukseen erosivat tilastollisesti merkitsevästi kaikkien ostouseusryhmien välillä ja vaikutukset ostouseuteen olivat suuret. Lukijakommenttien vaikutus ostoaikomukseen erosi tilastollisesti merkitsevästi ei kertaakaan ruokablogista tuttua tuotetta ostaneiden sekä ei kertaakaan ostaneiden ja vähintään kolme kertaa ostaneiden välillä ja vaikutus ostouseuteen oli keskisuuri. Tutkimuksessa havaittiin, että lukijat kokevat tuotearvostelut ja -suositukset eri tavalla kuin lukijakommentit, mutta molemmilla tekijöillä on vaikutusta ruokablogissa mainittujen tuotteiden ostouseuteen.
  • Laitinen, Juuli (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielmassa perehdytään kaupallisen viestin sisältävään sisältöyhteistyötekstilajiin tekstilajitutkimuksen näkökulmasta. Sisältöyhteistyötekstiä analysoidaan sekä tyypillisen rakenteen että viestinnällisen tavoitteen kannalta. Aineisto koostuu 64 suomalaisista ruoka- ja lifestyle-blogeista kerätyistä elintarvikkeisiin keskittyvistä sisältöyhteistyöartikkeleista. Analyysiä ohjaa hypoteesi tekstilajin hybridisestä luonteesta. Teoreettisena viitekehyksenä on John Swalesin (1990) ja Vijay K. Bhatian (1993) tekstilajiteoria sekä Norman Fairclough’n (1992, 2003) ja Bhatian (2004) ajatukset tekstilajien intertekstuaalisuudesta ja sekoittumisesta. Analyysin aluksi määritellään sisältöyhteistyötekstin prototyyppinen kokonaisrakenne. Rakenteen analyysistä selviää, että sisältöyhteistyötekstit koostuvat yhdeksästä funktionaalisesta jaksosta, jotka ovat otsikko, kaupallinen tunniste, orientaatio, eksplisiittinen markkinointijakso, ankkurointijakso, resepti, kehotusjakso ja kooda. Tekstianalyysin perusteella funktionaaliset jaksot voidaan määritellä sijainnin, tekstityypin ja tyypillisten kielenpiirteiden perusteella. Tekstilajin promotionaalisuus näkyy selkeimmin direktiivisessä kehotusjaksossa, ja mainostettava tuote sidotaan kirjoittajan omaan elämään ankkurointijaksossa narratiivisten elementtien avulla. Tekstilajia yhdistävän viestinnällisen tavoitteen toteutumista pohditaan kolmelta kannalta. Ensinnäkin analysoidaan, millä tavalla kirjoittajan subjektiivinen näkökulma konstruoidaan tekstiin, millainen rooli tuotteella ja sen myyntiin tähtäävällä promootiolla on, ja millä tavalla lukijaa puhutellaan. Sisältöyhteistyötekstien viestinnällisessä tavoitteessa dialogisuus ja promotionaalisuus yhdistyy kirjoittajan identiteettiä rakentavan diskurssin kanssa. Kirjoittaja on tyypillisesti konstruoitu kokemusasiantuntijaksi, joka jakaa ohjeita ja informaatiota tuotteesta subjektiivisesta näkökulmasta. Puhuttelulla ja lukijaan viittaamalla lukijaa aktivoidaan ottamaan osaa keskusteluun.
  • Korhonen, Kelli (Helsingfors universitet, 2017)
    Englannin kieli koetaan Suomessa yleisesti ottaen vieraaksi kieleksi. Sen rooli on kuitenkin muuttumassa, sillä englanti kuuluu keskeisesti koulutukseen, mediaan ja ammattielämään. Tämä tutkimus käsittelee englanninkielistä koodinvaihtoa suomenkielisissä blogeissa blogitekstien otsikoinneissa. Tutkimusaineistoon kuuluu 15 blogia kolmesta eri blogikategoriasta. Nämä kategoriat ovat muoti, fitness ja ruoka. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuinka paljon koodinvaihtoa esiintyy suomalaisten blogien tekstiotsikoissa ja sitä, onko koodinvaihtotyyppien välillä eroavaisuuksia. Lisäksi tutkimuksella halutaan tuoda esille, onko eri blogikategorioiden välillä eroja koodinvaihdon esiintyvyydessä. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan Carol Myers-Scottonin ja Peter Muyskenin teorioita koodinvaihdosta ja keskustellaan englannin kielen merkityksestä Suomessa ja muualla. Tutkimus tehtiin aineistolähtöisesti ja siinä yhdistellään sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tulokset osoittavat, että koodinvaihtoa englannin kieleen esiintyy suomenkielisissä blogeissa lähes joka viidennessä blogitekstin otsikossa. Yleisimmäksi koodinvaihdon tyypiksi otsikoissa nousi intersententiaalinen koodinvaihto, jossa otsikko on kokonaan englanniksi. Otsikoita, joissa suomea ja englanninkieltä yhdistettiin saman otsikon sisällä, eli intrasententiaalista koodinvaihtoa, esiintyi huomattavasti vähemmän. Lisäksi tutkimus osoitti, että muotiblogien tekstiotsikoissa koodinvaihtoa esiintyy enemmän kuin fitness- tai ruokablogien tekstiotsikoissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös koodinvaihtoa sisältävien otsikoiden välistä vaihtelua, minkä perusteella nämä otsikot jaoteltiin kolmeen eri kategoriaan. Kuvailevien eli deskriptiivisten otsikoiden kategoriaan sisällytettiin otsikot, joiden tarkoituksena oli ensisijaisesti kuvailla lukijalle, mitä blogiteksti käsitteli. Suurin osa otsikoista kuului tähän kategoriaan. Toiseen kategoriaan ryhmiteltiin otsikot, joissa esiintyi etenkin sosiaalisessa mediassa käytettyjä ilmaisuja ja kolmannessa kategoriassa esiteltiin otsikot, joissa esiintyi intertekstuaalisia viittauksia. Tulokset osoittivat englannin kielen olevan näkyvä osa suomalaista blogikulttuuria, joskin pienen aineiston vuoksi johtopäätökset ovat spekulatiivisia. Tutkimuksia koodinvaihdosta blogeissa ei ole Suomessa tehty laajassa mittakaavassa, mutta aiheesta on tehty muutamia opinnäytetöitä, joiden pääasiallisena tutkimuskohteena ovat olleet muotiblogit. Tulevaisuudessa englannin kielen koodinvaihtoa voitaisiin tutkia etenkin kieliopin kannalta, ja lisäksi eri blogikategorioita tarkastelemalla saataisiin lisää kattavuutta tutkimuksen tuloksiin.
  • Kivistö, Jenni (Helsingin yliopisto, 2019)
    Kaupalliset yhteistyöt sosiaalisessa mediassa toimivien mielipidevaikuttajien ja yritysten välillä ovat lisääntyneet. Tämän vaikuttajamarkkinoinniksi kutsutun mainonnan muodon on havaittu olevan tehokas keino brändin tunnettuuden ja ostohalukkuuden lisäämiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä vaikuttajamarkkinoinnin taustalla vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten kuluttajat suhtautuvat sosiaalisen median vaikuttajan tuottamaan kaupalliseen sisältöön blogikontekstissa, ja millainen rooli lähteen uskottavuudella on vaikuttajamarkkinoinnin tehokkuudessa. Lisäksi pyrittiin selvittämään, mitkä tekijät vaikuttavat bloggaajan uskottavuuden muodostumiseen. Tutkimuksen teoriaosuudessa esiteltiin monipuolisesti kirjallisuutta ja aikaisempia tutkimustuloksia liittyen sosiaaliseen mediaan, mielipidevaikuttamiseen, suositteluun mainontakeinona sekä lähdeuskottavuuteen, jonka on todettu vaikuttavan merkittävästi suosittelun tehokkuuteen. Tutkimuksessa hyödynnettiin Ohanianin (1990) lähdeuskottavuuden mallia, jossa uskottavuuteen vaikuttavia tekijöitä olivat luotettavuus, asiantuntijuus ja viehättävyys. Mallia täydennettiin lisäksi samankaltaisuuden ulottuvuudella, jonka on havaittu olevan merkittävä uskottavuuteen vaikuttava tekijä sosiaalisen median kontekstissa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena teemahaastattelun keinoin. Tutkimustuloksissa ilmeni, että sosiaalisen median vaikuttajan uskottavuus blogikontekstissa muodostuu luotettavuudesta, asiantuntijuudesta, viehättävyydestä ja samankaltaisuudesta. Tärkeää on myös vaikuttajan, brändin ja tuotteen yhteensopivuus. Mikäli vaikuttajamarkkinointia toteutetaan liian laajasti, vaikutukset brändiasenteeseen ja bloggaajan uskottavuuteen voivat olla positiivisten sijaan negatiivisia. Tutkimuksessa havaittiin myös, että kuluttajien brändiasenne oli positiivisempi silloin, kun vaikuttaja koettiin uskottavana. Positiivinen asenne suositeltua brändiä kohtaan lisäsi myös kuluttajien ostoaikomusta. Jatkotutkimusehdotuksena esitetään, että lähdeuskottavuuden mallia testattaisiin YouTubeen tai Instagramiin sijoittuvissa konteksteissa, jotka ovat tämän tutkimuksen perusteella lisänneet suosiotaan viimeisten vuosien aikana.
  • Helanne, Esa-Pekka (Helsingfors universitet, 2017)
    Tämä pro gradu -tutkimus kuvaa Perussuomalaisten pitkäaikaisen puheenjohtaja Timo Soinin uskonnollista julkisuuskuvaa. Se vastaa kysymyksiin, millaista oli Soinin saama uskonnollinen julkisuus, kuinka Soinin katolinen tausta näyttäytyi julkisuudessa, millä tavalla uskonnollisuus vaikutti populistisessa retoriikassa ja muuttuiko Soinin uskonnollinen julkisuuskuva vaalikampanjoiden yhteydessä. Tutkimuksessa Soinin uskonnollisen julkisuuskuvan tarkastelu tapahtuu kahdesta näkökulmasta: ensinnäkin julkisuudesta, joka muodostuu Soinin omien puheenvuorojen pohjalta ja toiseksi hänen uskonnollisuutensa saamasta julkisuudesta mediassa. Tutkimuksen lähdeaineistona ovat toimineet Soinin blogikirjoitukset hänen Ploki-nimisessä blogissaan ja hänen julkaisemansa kaksi elämäkerrallista kirjaa Maisterisjätkä ja Peruspomo. Lisäksi medianäkyvyyttä on arvioitu Ylen, MTV3:n, Helsingin Sanomien, Iltalehden ja Iltasanomien ja Kotimaa24:n uutisten, artikkeleiden ja haastattelujen kautta. Lähdenaineisto paljastaa Soinin uskonnollisuuden mediassa saaman julkisuuden liittyneen tutkittavana ajankohtana useimmiten taustaan katolisessa kirkossa, elämän ja kuoleman kysymyksiin sekä sukupuolineutraaliin avioliittolakiin. Lähdeaineistosta ilmenee Soinin uskonnollisen taustan näyttäytyvän positiivisemmassa valossa hänen omissa puheenvuoroissaan kuin median käsittelyssä. Soini toi itse ilmi hengellisen taustansa positiivisena ominaisuutena kun taas konservatiivinen kristillisyys ei näyttäytynyt lehdistössä yleensä positiivisessa valossa. Lisäksi lähdeaineistosta selviää Soinin käyttäneen toistuvasti kristillisestä taustasta nousevaa sanastoa osana ilmaisutyyliään. Uskonnollinen kielenkäyttö ja viittaukset Raamattuun olivat oleellinen osa Soinin populistista retoriikkaa, mutta hän ei yleensä käyttänyt uskontoa argumentaationsa välineenä kantoja perustellessaan. Vaikka Soini ei perustellutkaan poliittisia kantojaan uskonnolla, lähdeaineistosta kävi ilmi kristillisten arvojen kuitenkin vaikuttavan taustalla hänen poliittisissa päätöksissään.
  • Kangasjärvi, Anniina (Helsingin yliopisto, 2019)
    In this study, I approach happiness as a discursive practice and foucault’dian governance instead of empirical and objective phenomena. The basic assumption is that current western understanding of happiness is based on positive psychology that equates happiness as mental state. In this discourse, happy mind becomes the symbol of a good person and being happy a moral demand for self. In this happiness imperative, one must constantly labor on their personality, thoughts and feelings in the name of better self and life. The context of the study is postfeminist self-help-culture, which is understood as neoliberal and gendered governance. Thus, the demand of happiness is directed especially to young women. Besides the construct of happiness, the interest of the study also is the ideal happy subject which is constructed in the hegemonic happiness discourse. Thus the study explores how happiness, good life and ideal happy figure are constructed in the postfeminist self-help-culture. The data consist of seven wellness blogs. These are analyzed using discourse analytical method and feminist media study readings. Discourse is understood as a regime of knowledge and practice which orders human’s thoughts and actions in the world. Hereby the blogs are not understood as personal writings by the blogger but wider material performatives of the postfeminist self-help-culture. In the study results happiness showed as taken for granted goal of the life, but happiness imperative could also be read as cruel optimism when one becomes exhausted continuously working on themselves. Anyhow, the self-governance was justified by the promise of happiness. According to self-help ethos, positive thinking, cultivating one’s authenticity and continuous work on the self showed to be fundamental objects of happiness. The ideal happy subject also followed this individualistic logic. It showed to be a postfeminist figure, which have a masculine mind but feminine body. Although the hegemonic discourse of happiness claims to be based on the rhetoric of freedom and equality, I propose that its ideal subject follows gendered and heteronormative ideals. Hence many subjects and different ways to be and live are classified as unhappy and abnormal.
  • Vornanen, Vilma (Helsingfors universitet, 2014)
    Asennoituminen ruokaan on jo pitkään ollut muutoksen alla ja ajatus ruoasta polttoaineena on antanut tilaa uudelle käsitykselle, jossa nautinto on sallittua. Suomalainen ruokakulttuuri on modernisoitunut ja se on muuttumassa kohti yhdentyvää eurooppalaista ruokapöytää. Suomalainen ruokakulttuuri on kuitenkin kehittynyt myöhemmin ja hitaammin verrattuna muihin Euroopan ruokakulttuureihin. Tämän tutkimuksen perusteella tietyt ruokakulttuuriin liittyvät käyttäytymis- ja ajatusmallit elävät edelleen tiukassa, vaikka kehitys onkin ollut voimakasta. Tämän Pro gradu-tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa millaisia ajatuksia suomalaisilla on ruokakulttuuristamme ja minkälaisia asenteita siihen liittyy. Tutkimus toteutetaan käyttäen aineistona yhtä merkittävää sosiaalisen median ilmentymää, blogeja ja niiden kommentteja. Blogien lukumäärä kasvaa jatkuvasti niiden ollessa yhteiskunnallisestikin merkittävä median muoto. Blogit ovat avoimia kommentoinnille, mikä tekee niistä hyvin vuorovaikutteisia ja näin ollen ne ovat myös hyvä kanava hahmottaa ihmisten ajatuksia ja asenteita tutkittavasta ilmiöstä. Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2013 viiden suomalaisen ruokablogin merkinnöistä viimeisen vuoden ajalta lukijoiden kommentit huomioiden. Kommenttien mukaan ottaminen teki aineistosta kattavamman ja edustavamman. Tutkimuksen teoriataustana on käsitteitä ruokakulttuurista, ruoan sosiologiasta, ruoan valintaan liittyvistä teorioista ja ruokakulttuurin muokkautumisesta. Teoriassa huomioidaan myös suomalaisen ruoka- ja ravintolakulttuurin historia ja kehittyminen, suomalaisen ruokakulttuurin ulottuvuudet sekä pohdintaa kansallisesta identiteetistä ja -omakuvasta sekä suomalaisuudesta. Ruokablogeista koostetun tekstiaineiston analysointi toteutettiin kvalitatiivisen teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Analyysiprosessissa aineistosta muodostui neljä kategoriaa, joihin aineiston analyysiyksiköt pääosin liittyivät: ravintolakulttuuri Suomessa, elintarvikkeiden valikoima, sesonkituotteet ja einesten käyttö. Koska kategoriat jakautuivat selvästi kahteen eri osa-alueeseen, kategoriat jaoteltiin kahden otsikon alle: suomalainen ruokakulttuuri ravintolassa ja suomalainen ruokakulttuuri kotona. Analyysin avulla oli mahdollista hahmottaa mm. suomalaisten ravintolakäyttäytymiseen, –kulttuuriin ja –tarjontaan liittyviä asenteita, sekä elintarvikkeiden valikoimaan, kotimaisuuteen ja sesonkeihin liittyviä ajatuksia.