Browsing by Subject "case-tutkimus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Hippi, Erik (Helsingin yliopisto, 2021)
    Julkisen sektorin organisaatioiden toimintaympäristö on murroksessa lisääntyneen kuluttajakeskeisyyden, tulostavoitteellisuuden sekä kasvaneen kilpailun seurauksena. Pärjätäkseen tässä muuttuneessa toimintaympäristössä, ovat julkisen sektorin organisaatiot alkaneet käyttämään yritysbrändäyksen periaatteita vaikuttaakseen positiivisesti tärkeimpien sidosryhmien mielipiteisiin. Onnistuakseen tässä mielipiteisiin vaikuttamisessa, julkisen sektorin organisaatioiden on tarkasteltava omaa brändiään niin organisaation sisäisesti kuin tärkeimpien sidosryhmien kannalta. Tärkeänä keinona tässä organisaation brändin johtamisessa on brändi-identiteetin ja brändimielikuvan selvittäminen. Brändi-identiteetin kautta organisaatiolle tarjoutuu mahdollisuus hahmottaa omaa brändiään organisaation sisäisesti. Brändimielikuva kertoo organisaatiolle sen, kuinka brändi nähdään kyseisellä hetkellä organisaation ulkopuolisten toimesta. Näiden eron selvittämisen kautta organisaatiolle tarjoutuu keinoja brändin johtamiseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin case-organisaation brändimielikuvan ja brändi-identiteetin eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena käyttäen Likert- asteikollisia väittämiä. Kysymysten väittämät rakennettiin brändi-identiteettimatriisiin pohjalta, joka toimi tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä. Kyselyssä asiakkailta saatiin 251 vastausta ja organisaatiolta 37 vastausta. Vastauksia analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin erojen ja yhtäläisyyksien löytämiseksi. Brändimielikuvan ja brändi-identiteetin suurimmat erot löytyivät ulkoisista brändin ominaisuuksista, kuten asemoinnista ja arvolupauksista. Brändimielikuvan ja brändi-identiteetin selvittäminen ja eron kaventaminen tarjoaakin julkisen sektorin organisaatioiden johtajille työkalun, jonka avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti organisaation brändiin.
  • Heikkinen, Panu (Helsingin yliopisto, 2021)
    This thesis is a case study that examines the reasons for the lack of citizen participation in the planning process of Kalasataman keskus, and, more generally, in the planning of megaprojects. The main observation of this thesis is that there are several reasons for this. Based on the interviews of main characters taking part in the planning of Kalasataman keskus and the planning documents of Kalasataman keskus (as well as the previous research on the topic) the reasons for lack of citizen participation were: the location of planning area with few inhabitants, the large size of the planning project, technical difficulty of the planning project, the weight on the commercial aspects of the planning, and the view of the planners (relying on experts in the planning). When these results were viewed together with the previous research, it was noted that, as the previous research suggests, the traditional practices of urban planning hinder citizen participation in planning. (For example, seeing that urban planning relies on the technical knowledge of experts.) Moreover, based on the findings of the thesis as well as the previous research, it is possible to see that when the tradition, which emphasizes expert knowledge, is paired with a planning project where the city has a commercial partner, the structures and procedures of planning tend to exclude citizens’ views from the planning process. Partly based on such findings, the thesis suggests that, if the intention is to strengthen citizen participation in, especially large, planning projects, the city should aim to strengthen, for example, local community organizations.
  • Huikuri, Erkki (Helsingin yliopisto, 2020)
    Teollinen komponenttikauppa on murroksessa digitalisaation ja kansainvälisten verkkokauppojen kehittyessä sekä myyjien roolin pienentyessä jatkuvasti. Pärjätäkseen kasvavassa kilpailussa on yrityksen ymmärrettävä asiakkaan tarpeita ja tiedonhakuprosesseja, jotta palveluita voidaan räätälöidä paremmin ja markkinointia kohdentaa tehokkaammin. Lisäksi pärjätäkseen markkinoilla on ymmärrettävä millaisista rooleista ostava organisaatio muodostuu ja mihin eri ostoprosessin informaationhaun vaiheisiin voidaan vaikuttaa. Tutkielman tarkoituksena on lisätä ymmärrystä organisaation informaationhausta ostopäätöksen tueksi teollisessa komponenttikaupassa. Tätä pyritään toteuttamaan tunnistamalla, miten ostoyksikkö muodostuu elektroniikkateollisuudessa ja havaitsemaan mistä informaatiota lähdetään etsimään. Lisäksi tutkielmassa mennään syvälle siihen, mikä informaatio on tärkeintä, jotta ostopäätös voidaan ylipäätään saavuttaa. Tämä tutkielma havainnollistaa miten informaationhaku elektroniikkateollisuuden ostoprosessissa rakentuu ja mistä informaatiota lähdetään hakemaan eri ostotilanteissa. Tämä tutkielma toteutettiin laadullisena monitapaustutkimuksena, jossa aineisto kerättiin haastattelemalla elektroniikkasuunnittelijoita ja ammattiostajia. Elektroniikkasuunnittelijat ja ostajat ovat keskeisissä rooleissa elektroniikkateollisuuden osto-organisaatiota, joten tästä syystä tutkielmassa keskityttiin näihin kahteen ryhmään. Tapauksiksi, eli caseiksi, valikoitui kirjallisuuskatsauksen pohjalta BUYGRID-mallin kolme erilaista ostotilannetta: Uuden hankinta, muokattu uudelleenosto ja suora uudelleenosto. Tutkimalla jokaista tapausta erillisinä, saatiin hyvä selkyys siitä, missä tapauksissa informaationhaku käynnistyy ja mistä informaatiota lähdetään hakemaan. Kaikenkaikkiaan tämä tutkielma jatkaa vanhoja ostoprosessia tutkineita teorioita ja vahvistaa ymmärrystä informaationhaun kokonaisuudesta. Lisäksi tutkielmassa tehdään havaintoja organisaation ostokäyttäytymisestä ja painotetaan asiakasymmärryksen tärkeyttä ja merkityksestä B2B-kaupassa. Informaationhaku on siirtynyt lähes kokonaan internetin puolelle, mutta myös referensseillä, messuilla ja myyjilläkin on vielä merkitystä. Informaatiota haetaan kaupallisista materiaaleista, valmistajien ja jakelijoiden verkkosivuilta. Yritysten kannattaakin panostaa sisältöstrategiaan ja tarjota relevanttia ja oikeansuuntaista sisältöä oikeille kohderyhmille pärjätäkseen kilpailussa jatkossakin. Tulevaisuudessa asiakastyytyväisyys ja brändin merkitys korostuvat entisestään ja positiiviset kokemukset erilaisista verkkoalustojen toiminnallisuuksista saavat ostajat käyttämään niitä jatkossakin yhä enemmän.
  • Salonen, Lauri (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkielman lähestymistapana on case-tutkimus, jonka kohteena on Espoon kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta. Orkesterilla ei ole ylikapellimestaria vaan poikkeuksellinen johtamisratkaisu, joka perustuu intendentin ja kahden muusikon muodostamaan johtokolmikkoon. Työssä on lyhyt katsaus orkesterin johtamiseen, jota kirjoitettaessa on etsitty vastaavia kolmikkoratkaisuja maailmalta niitä kuitenkaan löytämättä. Työn tarkennettuna kohteena on johtokolmikon johtajuus siten kuin orkesterin muusikot sen arvottavat. Työssä on myös lyhyesti käsitelty johtamisen tärkeimpiä paradigmoja historian eri vaiheissa. Tutkielman johtajuusteoreettinen lähestymistapa perustuu sosiaalisen identiteetin lähestymistapaan ja siitä johdettuun identiteettijohtajuuden teoriaan. Tämän suhteellisen uuden teorian mukaan identiteettijohtajuus jäsentyy neljään ulottuvuuteen: prototyyppisyys, identiteetin edistävyys, identiteettiyrittäjyys ja identiteettimanageeraus. Teoriaan liittyvä keskeinen lähde on Alexander Haslamin, Stephen Reicherin ja Michael Platowin teos Uusi johtamisen psykologia. Identiteettijohtajuuteen liittyy tutkielman keskeisin tutkimuskysymys: Miten orkesterin jäsenet arvottavat puheessaan identiteettijohtajuuden neljää ulottuvuutta johtokolmikon toiminnassa? Kysymyksenasettelua on täydennetty kahdella muulla tutkimuskysymyksellä, koska kiinnostus on kohdistunut myös kolmikon yhteistoimintaan sekä orkesterin luonteeseen asiantuntijayhteisönä. Yhteistoimintaan liittyvä kysymys on: Miten orkesterin jäsenet arvottavat johtokolmikon yhteistoimintaa puheessaan? Asiantuntijayhteisöön liittyvä kysymys on: Miten orkesterin jäsenet arvottavat puheessaan orkesteria asiantuntijayhteisönä johtamisen kannalta? Tutkimusmenetelmäksi on valittu laadullinen asennetutkimus, joka on kehitetty Suomessa retorisen sosiaalipsykologian pohjalta. Menetelmään liittyvä keskeinen lähde on Kari Mikko Vesalan ja Teemu Rantasen teos Argumentaatio ja tulkinta. Aineisto hankitaan puolistrukturoiduilla virikehaastatteluilla, joissa haastateltavat ottavat kantaa väittämiin, jotka kohdistuvat kiistakysymyksiksi kutsuttuihin asioihin. Väittämiä on tässä tutkielmassa seitsemän, joista neljä kohdistuu identiteettijohtajuuteen, kaksi kolmikon yhteistoimintaan ja yksi asiantuntijayhteisöllisyyteen. Aineisto koostuu yhdeksän muusikon keväällä ja syksyllä 2015 suoritetuista yksilöhaastatteluista. Aineiston analyysivaiheessa kannanotot ja niiden perustelut on ensin luokiteltu. Perusteluluokista on tunnistettu tulkintavaiheessa 26 arvottamista, joita edelleen ryhmittelemällä on muodostettu kuusi perusasennetta. Tutkielman pohdintaosiossa on osoitettu, että tutkimuskysymyksiin on saatu vastaukset. Sisältöä arvioitaessa on esitetty useita työn onnistumista puoltavia näkökohtia kuten tutkimuskysymyksiin saadut vastaukset sekä aineiston riittävyys ja kelvollisuus. Tulokset mahdollistavat myös vertailevan kytkennän orkesterin johtamista käsittelevään kirjallisuuteen aineistosta nousevien diskurssien osalta. Tutkielman sisällöllisistä rajoituksista mainitaan mm. laadulliseen tutkimukseen ja case-tutkimukseen liittyvä yleistettävyyden puute. Aineisto osoittaa myös, että kolmikkomallin hyvyyteen liittyvä suora väittämä olisi saattanut tuoda lisää näkökohtia. Myös menetelmää arvioitaessa on tuotu esille onnistumista puoltavia näkökohtia. Laadullinen asennetutkimus on toiminut hyvin, sillä väittämät ovat tuottaneet runsaasti puhetta analysoitavaksi. Vertailua on myös suoritettu kirjallisuudessa esiteltyihin laadullisiin asennetutkimuksiin. Myös case-tutkimusta on käsitelty tarkemmin tekemällä samalla kytkentöjä kirjallisuudesta löytyviin case-tutkimuksiin. Haastatteluihin liittyvänä rajoituksena todetaan, että on haastateltu vain muusikkoja, vaikka myös toimistohenkilöiden haastattelut olisi voineet tuoda lisää näkökohtia. Työn kontribuutio johtajuustutkimukselle liittyy valtavirrasta poikkeavaan asetelmaan orkesteri–kolmikkojohtajuus, jollaista kontekstia ei työn yhteydessä ole kirjallisuudesta löydetty. Myöskään jaetun johtajuuden asetelmaa identiteettijohtajuus–kolmikkojohtajuus ei ole työn aikana löydetty kirjallisuudesta, vaan ainoastaan yhden johtajan asetelmia. Myös identiteettijohtajuuden tutkiminen laadullisella menetelmällä poikkeaa valtavirrasta. Jatkotutkimuksen mahdollisuuksina ehdotetaan esim. muiden taidelaitosten kuten teattereiden tutkimista laadullisilla menetelmillä, muillakin kuin ladullisella asennetutkimuksella. Erityisesti ehdotetaan narratiivisten menetelmien käyttöä identiteettijohtajuuden, jaetun johtajuuden ja asiantuntijuuden tutkimuksessa, mitä työn suorittaja perustelee omilla haastattelukokemuksillaan muissa konteksteissa.
  • Kultanen, Elli (Helsingin yliopisto, 2018)
    Pakkauksella on monenlaisia tehtäviä; se suojelee tuotetta ympäristöltä, identifioi brändin kuluttajalle, antaa informaatiota tuotteesta, helpottaa kuljetusta ja käsittelyä niin kuluttajalla kuin logistiikassa. Samankaltaisten tuotteiden kilpailussa pakkaus on ostopäätöshetkellä yksi ratkaisevista tekijöistä. Tutkimuksessa käsitellään Valion uutuustuotteen, MiFU® -suikaleen kahden eri tuotevariantin pakkauksen kategoria- ja hyllysijainnin, ulottuvuuden ja facejen määrän vaikutusta tuotteiden myyntiin. Lisäksi tutkitaan kilpailevien tuotteiden facejen määrän sekä MiFU-tuotteiden hintojen vaikutusta myyntiin. Tarkoituksena on tunnistaa myyntiin vaikuttavat tekijät, jotta voidaan löytää kilpailuetua tuovia tekijöitä tuotekategoriasijoittelun sekä pakkauksen kautta. Tutkimuksessa vertaillaan myös myymälöiden MiFU-suikaleiden myyntiä koko- ja liikevaihtoluokittain. Tutkimus vastaa siis kysymykseen, mitkä tekijät vaikuttavat MiFU-suikaleiden myyntiin? Viitekehys perustuu kuluttajan ostopäätösprosessiin, ja siihen kuinka prosessin aikana kuluttajan omien ominaisuuksien lisäksi sekä myymälä että pakkaus vaikuttavat siihen mikä tuote ostoskoriin päätyy. Teoriaosuudessa lukijalle esitellään suomalaista päivittäiskauppaa, myymälöiden esillepanojen vaikutusta myyntiin sekä sitä kuinka tuotteet hinnoitellaan. Kuluttajan ostokäyttäytymisen ja ostopäätösprosessin esittelemisen lisäksi teoriassa esitellään matalan ja korkean sitoutuneisuuden aste sekä kuluttajan visuaalinen huomio myymälän esillepanoon havainnoinnin teorioiden kautta. Pakkasta tarkastellaan ensin sen tehtävien kautta ja käydään läpi elintarvikkeen pakkaamisen vaatimukset sekä pakkaussuunnittelun reunaehdot. Luvussa pakkausta tarkastellaan myös omana ostopäätösprossessiin vaikuttavana kokonaisvaltaisena tekijänä. Tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena, jossa tutkija otti valokuvia pääkaupunkiseudun K-ryhmän myymälöiden hyllyistä joissa MiFU-suikaleet sijaitsivat. Myymälöitä oli tutkimuksessa 28 ja niissä käytiin kolmena ajanjaksona vuoden 208 aikana, ensin tammikuussa, sitten helmikuussa ja lopuksi toukokuussa. Tutkija koodasi hyllyn tekijöistä kirjallisuuden perusteella muuttujia, joiden vaikutusta myyntiin analysoitiin SPSS-ohjelmalla käyttäen pääasiassa varianssianalyysiä, korrelaatiota sekä Kruskall-Wallisin H-testiä. Tutkimuksessa selvisi, että tuotteiden sijoittelulla on vaikutusta tuotteen myyntiin. Tulokset tukivat aiempaa kirjallisuutta ja tutkimuksia mm. facejen määrän vaikutuksesta tuotteiden myyntiin. Myös tuotteiden hinnalla oli vaikutusta niiden myyntiin.