Browsing by Subject "cervical cancer"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Louvanto, Karolina; Eriksson, Tiina; Gray, Penelope; Apter, Dan; Baussano, Iacopo; Bly, Anne; Harjula, Katja; Heikkila, Kaisa; Hokkanen, Mari; Huhtinen, Leila; Ikonen, Marja; Karttunen, Heidi; Nummela, Mervi; Soderlund-Strand, Anna; Veivo, Ulla; Dillner, Joakim; Elfstöm, Miriam; Nieminen, Pekka; Lehtinen, Matti (2020)
    Less frequent cervical cancer screening in human papillomavirus (HPV) vaccinated birth cohorts could produce considerable savings without increasing cervical cancer incidence and loss of life-years. We report here the baseline findings and interim results of safety and accuracy of infrequent screening among HPV16/18 vaccinated females. The entire 1992-1994 birth-cohorts (30,139 females) were invited to a community-randomized HPV16/18-vaccination trial. A total of 9,482 female trial participants received HPV16/18-vaccination in 2007-2009 at age of 13-15. At age 22, 4,273 (45%) of these females consented to attend a randomized trial on frequent (ages 22/25/28; Arm 1: 2,073 females) vs. infrequent screening (age 28; Arm 2: 2,200 females) in 2014-2017. Females (1,329), who had got HPV16/18 vaccination at age 18 comprised the safety Arm 3. Baseline prevalence and incidence of HPV16/18 and other high-risk HPV types were: 0.5% (53/1,000 follow-up years, 10(4)) and 25% (2,530/10(4)) in the frequently screened Arm 1; 0.2% (23/10(4)) and 24% (2,413/10(4)) in the infrequently screened Arm 2; and 3.1% (304/10(4)) and 23% (2,284/10(4)) in the safety Arm 3. Corresponding prevalence of HSIL/ASC-H and of any abnormal cytological findings were: 0.3 and 4.2% (Arm 1), 0.4 and 5.3% (Arm 2) and 0.3 and 4.7% (Arm 3). Equally rare HSIL/CIN3 findings in the infrequently screened safety Arm A3 (0.4%) and in the frequently screened Arm 1 (0.4%) indicate no safety concerns on infrequent screening despite the up to 10 times higher HPV16/18 baseline prevalence and incidence in the former.
  • Pankakoski, Maiju; Heinavaara, Sirpa; Sarkeala, Tytti; Anttila, Ahti (2017)
    Objective: Regular screening and follow-up is an important key to cervical cancer prevention; however, screening inevitably detects mild or borderline abnormalities that would never progress to a more severe stage. We analysed the cumulative probability and recurrence of cervical abnormalities in the Finnish organized screening programme during a 22-year follow-up. Methods: Screening histories were collected for 364,487 women born between 1950 and 1965. Data consisted of 1 207,017 routine screens and 88,143 follow-up screens between 1991 and 2012. Probabilities of cervical abnormalities by age were estimated using logistic regression and generalized estimating equations methodology. Results: The probability of experiencing any abnormality at least once at ages 30-64 was 34.0% (95% confidence interval [CI]: 33.3-34.6%). Probability was 5.4% (95% CI: 5.0-5.8%) for results warranting referral and 2.2% (95% CI: 2.0-2.4%) for results with histologically confirmed findings. Previous occurrences were associated with an increased risk of detecting new ones, specifically in older women. Conclusion: A considerable proportion of women experience at least one abnormal screening result during their lifetime, and yet very few eventually develop an actual precancerous lesion. Re-evaluation of diagnostic criteria concerning mild abnormalities might improve the balance of harms and benefits of screening. Special monitoring of women with recurrent abnormalities especially at older ages may also be needed.
  • Hakkila, Aino; Heinävaara, Sirpa; Sarkeala, Tytti; Anttila, Ahti; Pankakoski, Maiju (Helsingin yliopisto, 2022)
    Johdanto. Kohdunkaulasyövän seulontamenetelmänä käytetyn papakokeen rinnalle on yleistynyt HPV-testi, joka otettiin Suomessa ensimmäistä kertaa käyttöön jo 2000-luvun alussa. Tarkastelimme HPV-testin käytön laajenemista ja arvioimme sen vaikutusta seulonnan lähete- ja löydösmääriin. Aineisto sisälsi kohdunkaulasyövän seulontaohjelmaan vuosina 2003–2015 osallistuneiden 30–69-vuotiaiden naisten testitulokset sekä niitä seuranneet kolposkopialähetteet ja diagnoosit seulontaohjelmassa ja sen ulkopuolella. Lähete- ja esiasteriskien eroja tarkasteltiin HPV- ja papaseulottujen välillä. Tulokset. HPV-testattujen henkilöiden todennäköisyys saada kolposkopialähete ja esiastediagnoosi oli noin kaksinkertainen verrattuna papakokeella testattuihin. Esiastediagnooseja tehtiin HPV-testatuille henkilöille etenkin riskiryhmäseulonnassa. Lähetteitä ja löydöksiä tehtiin testimenetelmästä riippumatta melko paljon myös seulontaohjelman ulkopuolella. Päätelmät. HPV-seulonnassa löytyy paljon itsestään paranevia esiastemuutoksia, joten pitkittyneeseen HPV-infektioon pohjautuvat lähetekriteerit aiheuttavat runsaasti ylidiagnostiikkaa. Terveydenhuollon resursseja voitaisiin säästää kehittämällä HPV-seulonnan lähetekriteereitä ja vähentämällä seulontaohjelman ulkopuolisia näytteitä.
  • Leino, Kristina (Helsingfors universitet, 2016)
    Kohdunkaulasyövän seulontojen löydösten ja niitä seuraavien jatkotutkimustulosten korrelaatiosta ei ole Suomessa tehty riittävästi kattavia tutkimuksia. Tutkimuksemme tavoitteena oli tutkia kolposkopiassa käyneiden naisten tulo-papan, kolposkopian yhteydessä otetun papan, Reid Colposcopy Index (RCI)-pisteiden ja kolposkooppisen diagnoosin sekä biopsian PAD:n korrelaatiota. Tutkimuksessa on selvitetty myös olennaiset aikaviiveet tiettyjen tutkimusten ja kirjausten välillä. Aineistona oli 908 seulontaiässä olevaa naista, jotka oli lähetetty kolposkopiatutkimukseen. Tarvittava data kerättiin potilastietojärjestelmistä (Miranda, Endobase) ja lisättiin Excel-taulukkoon. Kerätyt tiedot analysoitiin tilastotieteellisesti. Saimme selville, että tulovaiheen ja kolposkopian yhteydessä otetun irtosolunäytteen tulokset korreloivat toistensa kanssa melko huonosti, kuitenkin paremmin vahvempien muutosten, HSIL, kohdalla. Kolposkopiassa otettu papa-tulos korreloi histologisen diagnoosin kanssa paremmin kuin tulovaiheen vastaava. Korrelaatio oli yleisesti heikkoa, mutta parani vahva-asteisempien muutosten kohdalla. High risk HPV-testi on papa-testiä herkempi löytämään CIN2- ja vahvemmat muutokset. Sen lisääminen seulontaan papa-testin sijaan olisi hyödyksi yli 30-vuotiaiden ikäryhmässä. RCI-pisteiden ja histologisen diagnoosin välinen korrelaatio oli melko vahva. Viive poikkeavasta irtosolunäytteestä kolposkopiatutkimukseen pääsyyn näytti pysyvän hyvin tavoitteissa, paremmin lieväasteisten solumuutosten kohdalla.
  • Turunen, Rosa-Mari; Sarkeala, Tytti; Heinävaara, Sirpa; Anttila, Ahti; Pankakoski, Maiju (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkimuksessa tarkasteltiin naisten elämänaikaista todennäköisyyttä saada poikkeava seulontatulos vähintään kerran kohdunkaulasyövän seulontaohjelman aikana koko Suomessa ja alueittain. Aineisto tutkimukseen saatiin Suomen Syöpärekisterin joukkotarkastusrekisteristä. Se sisälsi tiedot seulontaohjelmaan kutsuttujen naisten osallistumisista, seulonnan tuloksista ja mahdollisesti tehdyistä jatkotutkimuksista, kuten kolposkopioista. Tarkastelut tehtiin seulontaikäisille naisille, jotka osallistuivat kohdunkaulasyövän seulontaan vuosina 2000—2016. Erityisvastuualueita ja koko maata tarkasteltiin 30—60-vuotiaiden osalta. Helsinkiä tarkasteltiin erikseen, sillä siellä seulontaikä oli laajempi, 25—65 vuotta, koko seurantajakson ajan. Poikkeavan, eli vähintään riskiryhmäseulontasuositukseen johtaneen, seulontatuloksen kumulatiivinen todennäköisyys oli koko maassa 34 % seulonnan päättyessä 60-vuotiaana. Tämä todennäköisyys vaihteli erityisvastuualueittain 20—40 %. Helsingissä vastaava todennäköisyys oli 53 %, kun seulonta päättyi 65-vuotiaana. Todennäköisyys saada seulonnan aikana vähintään kerran kolposkopialähetteeseen johtava tulos oli koko maassa 6,9 % ja vaihteli alueittain 6,5—11 %. Histologisen lieväasteisen levyepiteelimuutoksen (LSIL) tai sitä vakavamman muutoksen todennäköisyys oli 3,4 % ja vaihteli alueittain 2,7—5 %. Kohdunkaulasyövän seulontaohjelmassa havaittujen lievien, riskiryhmäseulontaan johtavien löydösten elämänaikainen todennäköisyys oli suuri suhteessa histologisesti varmennettujen syövän esiasteiden määrään. Poikkeavien seulontatulosten elämänaikaisten todennäköisyyksien alueellinen vaihtelu oli suurta, etenkin lievästi poikkeavien tulosten osalta. Helsingin muuta maata suurempi kumulatiivinen todennäköisyys selittyi suurelta osin seulonnan alkamisella jo 25-vuotiaana. Seulonnan haittojen ja ylidiagnostiikan vähentämiseksi tulisi arvioida, miten lieviä löydöksiä on järkevintä seurata, etenkin nuorten naisten kohdalla.
  • Tzafetas, Menelaos; Mitra, Anita; Paraskevaidi, Maria; Bodai, Zsolt; Kalliala, Ilkka; Bowden, Sarah; Lathouras, Konstantinos; Rosini, Francesca; Szasz, Marcell; Savage, Adele; Balog, Julia; McKenzie, James; Lyons, Deirdre; Bennett, Phillip; MacIntyre, David; Ghaem-Maghami, Sadaf; Takats, Zoltan; Kyrgiou, Maria (2020)
    Clearance of surgical margins in cervical cancer prevents the need for adjuvant chemoradiation and allows fertility preservation. In this study, we determined the capacity of the rapid evaporative ionization mass spectrometry (REIMS), also known as intelligent knife (iKnife), to discriminate between healthy, preinvasive, and invasive cervical tissue. Cervical tissue samples were collected from women with healthy, human papilloma virus (HPV) +/- cervical intraepithelial neoplasia (CIN), or cervical cancer. A handheld diathermy device generated surgical aerosol, which was transferred into a mass spectrometer for subsequent chemical analysis. Combination of principal component and linear discriminant analysis and least absolute shrinkage and selection operator was employed to study the spectral differences between groups. Significance of discriminatory m/z features was tested using univariate statistics and tandem MS performed to elucidate the structure of the significant peaks allowing separation of the two classes. We analyzed 87 samples (normal = 16, HPV +/- CIN = 50, cancer = 21 patients). The iKnife discriminated with 100% accuracy normal (100%) vs. HPV +/- CIN (100%) vs. cancer (100%) when compared to histology as the gold standard. When comparing normal vs. cancer samples, the accuracy was 100% with a sensitivity of 100% (95% CI 83.9 to 100) and specificity 100% (79.4 to 100). Univariate analysis revealed significant MS peaks in the cancer-to-normal separation belonging to various classes of complex lipids. The iKnife discriminates healthy from premalignant and invasive cervical lesions with high accuracy and can improve oncological outcomes and fertility preservation of women treated surgically for cervical cancer. Larger in vivo research cohorts are required to validate these findings.
  • Järvinen, Iikka (Helsingfors universitet, 2016)
    Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti yleinen naisten syöpä. Suomessa sen kokonaisilmaantuvuus on laskenut, mutta nuorilla naisilla ilmaantuvuus on nousussa meillä ja muualla maailmassa. Ikäjakauma on myös kaksihuippuinen, jonka toinen huippu koskee hedelmällisessä iässä olevia naisia. Perinteinen kohdunkaulan syövän hoitomuoto on ollut radikaali kohdunpoisto aina 2000 -luvulle asti, jonka myötä potilaiden hedelmällisyys menetettiin. Trakelektomia on hedelmällisyyden säästävä kohdunkaulan syövän leikkaus. Leikkauksia on tehty Helsingissä vuodesta 2004 asti 24 kappaletta. Tarkastelimme retrospektiivisesti potilaiden gynekologista, onkologista ja obstetrista vointia. Verrokkiryhmänä toimivat iältään vakioidut CIN 3 – kohdunkaulan muutoksen takia loop-hoidon läpikäyneet potilaat. Tautivapaana seurannan aikana säilyi 21 potilasta eli 87,5 %. Tauti uusiutui yhdellä potilaalla, ja yhden potilaan vartijaimusolmukkeesta löytyi tautia myöhemmässä tarkastuksessa. Yhden potilaan primäärileikkaus oli riittömötön. Potilailla todettiin 10 raskautta, joista vain yksi päättyi keskenmenoon ja yksi syntyi ennenaikaisesti. Intra-operatiivisia komplikaatioita ei todettu. Postoperatiivisia komplikaatioita oli noin kolmasosalla potilaita.