Browsing by Subject "cleantech"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Alhola, Katriina; Saramäki, Kaarina; Manninen, Kaisa; Lehtoranta, Suvi; Pursimo, Juho; Judl, Jachym; Linjama, Jarmo; Pietiläinen, Olli-Pekka; Huuhtanen, Juhani; Tainio, Pasi (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 10/2016
    Julkisilla hankinnoilla voidaan edistää ympäristön ja talouden kestävyystavoitteiden saavuttamista. Cleantech hankinnat tarkoittavat sellaisia teknologisia ratkaisuja, jotka merkittävästi vähentävät hankinnan elinkaarenaikaisia ympäristövaikutuksia, edistävät uusiutuvan energian käyttöä ja materiaalitehokkuutta sekä hyödyntävät digitaalista tiedonhallintaa. Parhaimmillaan cleantech hankinta vastaa hankkijan tarpeisiin tarjoamalla laadukkaan, kustannustehokkaan ja ympäristönäkökulmasta selvästi paremman ratkaisun. Laajimmillaan kyse on innovatiivisten ratkaisujen ja uusien toimintatapojen synnyttämisestä, joilla on välillisesti myös myönteisiä alueellisia ja elinkeinopoliittisia vaikutuksia. Tässä raportissa tarkastellaan, mitä cleantech tarkoittaa julkisen hankkijan näkökulmasta ja mitä cleantech hankinnat ovat eri sektoreilla. Tutkimuksen mukaan julkiset investoinnit suuntautuvat lähitulevaisuudessa pääosin rakentamiseen ja peruskorjaukseen, vesihuollon ja teiden infrastruktuuriin, sekä energiantuotantoon ja jakeluun, joissa kaikissa avautuvat suuret mahdollisuudet cleantech hankinnoille. Myös palveluhankinnoissa cleantechilla on monia mahdollisuuksia. Onnistuneen cleantech hankinnan avaintekijöitä ovat avoin ja laaja markkinavuoropuhelu, verkostojen hyödyntäminen, huolellinen ja riittävän pitkä valmisteluaika, joustava rahoitusratkaisu sekä johdon strateginen tuki. Lisäksi tarvitaan ahkera ja määrätietoinen hankkija. Cleantech ratkaisujen edistäminen hankinnoissa voi käytännössä vaatia hankintakulttuurin muutosta, jotta näkökulma tulee osaksi kaikkien hankintojen suunnittelua. Tutkimushankkeen aikana vahvistui käsitys, että hankkijoiden tarve uusiin ideoihin, niiden käytännön toteuttamiskeinoihin ja muiden kokemuksiin cleantech hankinnoista on suuri. Hankkeessa käytiin läpi onnistuneita esimerkkejä toteutuneista cleantech hankinnoista, haastateltiin suomalaisia hankkijoita sekä edistettiin hankintoja käytännössä. Esimerkit ja haastattelut koottiin tämän raportin lisäksi avoimeen nettiportaaliin: Cleantech Hankintamappi (www.ymparisto.fi/hankintamappi) johon hankkijat voivat myös itse lisätä tekemiään hankintoja.
  • Antikainen, Riina; Salo, Marja; Alhola, Katriina; Berg, Annukka; Kivimaa, Paula (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2016
    Tarve siirtyä kohti kestävämpää talousjärjestelmää eli vihreää taloutta on tunnistettu sekä Suomessa että maailmalla. Vihreässä taloudessa on mahdollista tuottaa samanaikaisesti sekä hyötyjä ympäristölle vähentyneiden päästöjen ja resurssien käytön kautta että uudenlaista taloudellista kasvua innovaatioiden myötä. Puhtailla ratkaisuilla, joita kutsutaan usein myös cleantechiksi tai ekoinnovaatioiksi, tarkoitetaan teknologioita ja palveluita, jotka aiheuttavat vähemmän päästöjä ja käyttävät vähemmän luonnonvaroja kuin tavanomaiset vaihtoehdot. Cleantechia ja ekoinnovaatioita edistetään jo monin tavoin. Vähemmän huomiota on kuitenkin kiinnitetty siihen, miten cleantechin innovaatiojärjestelmä kokonaisuudessaan toimii, ja miten eri toimijat vaikuttavat esimerkiksi omaan verkostoonsa tai muihin verkostoihin, ohjauskeinoihin ja yhteiskunnan muutokseen. Start-up -yritykset ja yhteiskehittämisen yhteisöt ekoinnovaatiota tuottavina ekosysteemeinä (SCINNO) -hankkeessa pureuduttiin suomalaiseen cleantech-kenttään systeeminäkökulmasta ja tuotettiin ratkaisuehdotuksia siihen, miten vihreää taloutta siirtymistä ja ekoinnovaatioiden leviämistä voitaisiin edistää. Ekosysteemillä tarkoitetaan tässä hankkeessa liiketoimintaverkostoa, jossa eri alojen yritykset tekevät yhteistyötä, kilpailevat ja luovat yhdessä kyvykkyyksiä uusien innovaatioiden ympärille. Hankkeessa on tutkittu cleantechin edistämistä erityisesti kasvuyrittäjyyden ja kehittyvien yritysekosysteemien näkökulmasta: miten ekoinnovaatiot syntyvät ja leviävät yritysekosysteemeissä, mitkä tekijät vaikuttavat ekoinnovaatioita tuottavien ekosysteemien muodostumiseen ja hallintaan, ja mitkä yhteiskehittämisen mahdollisuudet, prosessit ja työkalut edistävät menestyksekkäitä ekoinnovaatioita? Tähän raporttiin on koottu hankkeen tärkeimmät havainnot ja tuotokset. Hankkeessa hyödynnettiin monipuolista aineistoa ja erilaisia lähestymistapoja, kuten Aalto Centre for Entrepreneurshipin (ACE) keksintötietokantaa, tapaustutkimuksia, haastatteluja, työpajoja, fasilitoituja digitaalisen ympäristön työpajoja (Altogame), yhteiskehittämisprosessia ja kirjallisuutta. Hankkeessa todettiin, että suomalaisessa cleantech-ekosysteemi on heikko erityisesti markkinoiden luonnin ja kokeilujen osalta. Lisäksi start-upien ja pienten ja keskisuurten (pk)-yritysten kaupallistamiseen ja markkinointiin sekä kuntien ja yritysten markkinavuoropuheluun liittyy haasteita. Välittäjäorganisaatioilla on tärkeä rooli keksintöjen kaupallistamisessa ja ekoinnovaatioiden levittämisessä. Tutkimuksissa tuotetun tiedon pohjalta hankkeessa yhteiskehitettiin10 innovaatiopolitiikkaan liittyvää toimenpide-ehdotusta Ne pyrkivät edistämään yritysten kokeilutoimintaa ja innovointia (market push), markkinoiden luomista (market pull) ja tiedon ja tietoisuuden lisäämistä, vuorovaikutusta ja verkostoitumista. Keskeisiä ehdotuksia ovat muun muassa riskitakuumenettelyjen käyttöönotto, ekoinnovaatioiden pilottikohteiden identifiointi fasilitaattorin avulla, uusien rahoitusmallien jalkauttaminen kuntiin, kuntien välisen vaihto-ohjelman toteutus sekä kokeilujen tukeminen pienrahoituksella ja tavoitteellisten kokeilualustojen avulla.
  • Mickwitz, Per; Seppälä, Jyri; Kauppi, Lea; Hildén, Mikael (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    SYKE Policy Briefs
  • Maula, Panu (Helsingin yliopisto, 2019)
    Lähes kaikki maailman valtiot sitoutuivat Pariisin ilmastosopimuksessa vähentämään päästöjään, jotta maapallon ilmastonlämpeneminen saataisiin rajoitettua kahteen celsius asteeseen. Odotukset kohdistuvat nyt mm. teknologian kehitykseen, ja monet tahot toivovatkin ilmasto-ongelman ratkeavan uusilla puhtaan teknologian innovaatioilla. Puhtaista teknologioista, eli cleantechistä, on muodostunut kiinnostava ja tärkeä sijoituskohde etenkin yhteiskunnallisella tasolla. Tämä on käynnistänyt kansainvälisen kilpailun asemasta parhaana cleantech-startupien kasvualustana. Suomi on listattu usein cleantechin kärkimaihin, ja vuonna 2014 julkistetun cleantech-strategian tavoitteena oli suunnitelmallisesti tehdä Suomesta johtava puhtaiden teknologioden kasvualusta, sekä kasvattaa cleantechistä viennin uusi kärki vuoteen 2020 mennessä. Strategiassa asetettiin neljä tavoitetta: kasvattaa suomalaisten cleantech-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto 50:een miljardiin euroon; josta viennin osuus on yli 75%, kaksinkertaistaa kotimaiset cleantech-markkinat noin 20:een miljardiin euroon, kasvattaa cleantech-yritysten määrää kahdesta tuhannesta kolmeen tuhanteen, sekä luoda Suomen cleantech-sektorille ainakin 40000 uutta työpaikkaa. Cleantech-strategia kuitenkin lopetettiin jo vuonna 2015 uuden hallituksen toimesta, ja sen rippeet liitettiin osaksi suurempaa biotalousstrategiaa ilman tavoitteita. Tässä tutkielmassa tarkastellaan cleantech-strategian poistettujen tavoitteiden saavutusmahdollisuuksia hyödyntäen uusien teknologiayritysten rahoitusdataa Suomessa ja Euroopassa, sekä pohditaan politiikkavajeen merkitystä cleantech-sektorin kehityksen hidasteena. Tutkielman metodeiksi on valittu deskriptiivinen tilastollinen tarkastelu, sekä teemojen selvittämiseksi kirjallisuuskatsaus. Datan keräämiseen hyödynnetään pääosin yksityistä Pitchbook -tietokantaa. Pitchbookin valintaan vaikutti datan kattavuus sekä saatavuus. Datan tarkistamiseksi ja täydentämiseksi tutkimusdataa verrataan toiseen yksityiseen tietokantaan nimeltänsä Crunchbase, sekä julkisiin lähteisiin, kuten TEKES, Tilastokeskus ja Kaupparekisteri. Yhteneväinen havainto aiempien tutkimusten (mm. Antikainen ym., 2016) kanssa on saatavilla olevan datan epäjohdonmukaisuus, sekä käytetyn termistön tulkinnanvaraisuus. Tämä vaikeuttaa tarkkojen johtopäätösten tekemistä. Tarkastellun datan perusteella voidaan kuitenkin todeta lähes kaikkien cleantech-strategiaan asetettujen tavoitteiden olevan nykyisellä kehityksellä saavuttamattomissa. Tavoite uusien cleantech-yritysten määrän kasvattamisesta on kuitenkin jo saavutettu, vaikkakin tulos ei ole täyin kiistaton. Muiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan enemmän poliittista ohjausta, etenkin aikaisen vaiheen cleantech-yritysten rahoitusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Tutkielman johtopäätökset ovat yhteneviä aikaisempien julkaisujen kanssa, joissa huomautetaan Suomen heikoista aikaisen vaiheen rahoitusmahdollisuuksista (mm. Sworder, 2017). Tarkkojen kehityskohteiden ja parhaiden toimenpiteiden tunnistamiseksi tarvitaan kattavampaa tutkimusta, sekä tarkemman viitekehyksen laatimista tulosten mitattavuuden varmistamiseksi.
  • Mickwitz, Per; Seppälä, Jyri; Kauppi, Lea; Hildén, Mikael (Finnish Environment Institute, 2014)
    SYKE Policy Brief