Browsing by Subject "clearing-kauppa"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Matala, Saara Anneli (Helsingfors universitet, 2011)
    Suomen kylmän sodan aikaisesta kaupankäynnistä sosialististen maiden kanssa poliittisesti ja taloudellisesti merkittävintä oli kahdenvälinen kauppasuhde Neuvostoliiton kanssa. Tässä tutkielmassa määrittelen idänkaupan Suomen ja Neuvostoliiton väliseksi erityissuhteeksi, jota luonnehti käsitys molempien toisilleen myöntämästä erityisasemasta, kaupan tason poliittinen merkitys, jatkuvuuden korostaminen sekä clearing-järjestelmä. Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991 myös idänkauppa loppui. Tässä tutkielmassa argumentoin kuitenkin, ettei idänkaupan loppuminen ollut suoranaisesti seurausta Neuvostoliiton hajoamisesta. Kehityskulut, jotka johtivat idänkaupan loppumiseen, olivat murtaneet perustan kahdenvälisen kaupan erityissuhteelta jo ennen kuin Neuvostoliitto lopetti olemassaolonsa. Tarkastelen kaupan erityissuhteen purkautumista vuosina 1988–1991. Keskeisiä tapahtumia idänkaupan loppuvaiheessa oli clearing-järjestelmän uudistaminen vuonna 1988, viimeisen clearingpohjaisen runkosopimuksen allekirjoittaminen 1989, clearing-järjestelmän lopettaminen vuonna 1990 sekä Neuvostoliiton hajoaminen 1991. Keskityn kauppapolitiikan valmistelutason toimintaan. Tärkeimmän lähdeaineiston muodostavat ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston ja Suomen Pankin idänkaupan osaston arkistoaineisto. Tutkimuskysymys on kaksiosainen. Ensinnäkin tutkin Suomen kauppapolitiikan toimijoiden näkemyksiä idänkaupan tulevaisuudesta. Käsittelen sitä, miltä idänkaupan tulevaisuus näytti silloin, kun se oli loppumassa. Vaikka idänkaupan loppuminen näyttää jälkikäteen suoraviivaiselta, se ei ollut sitä tapahtumahetkellä. Käytän apunani Reinhart Koselleckin käsitteitä odotushorisontista (horizon of expectations) ja kokemusavaruudesta (space of experience). Toiseksi pyrin piirtämään kuvan siitä idänkaupasta, joka loppui. Tarkastelen idänkauppaa sille ominaisten piirteiden kautta selvittääkseni, mitkä idänkaupan ominaisuudet vaikuttivat sen loppumiseen. Tutkielman perusteella Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppasuhteen erityisyyden purkaantuminen johtui ensisijaisesti muutoksista Neuvostoliitossa, mutta myös Suomen ja kansainvälisen ympäristön poliittisilla ja taloudellisilla muutoksilla oli merkitystä. Idänkaupan järjestelmä loppui, koska se ei sopeutunut muuttuvaan maailmaan. Idänkaupan ilmiöön liittyneiden vahvojen epämuodollisten instituutioiden ansiota oli, että erityissuhde jatkui niin pitkään.
  • Sivonen, Tiinamari (2008)
    Pro gradu -tutkimukseni käsittelee Suomen ja Neuvostoliiton välistä clearing-kauppaa sotien jälkeisestä ajasta aina kaupan loppumiseen, vuoden 1991 alkuun. Tarkastelen kauppaa siinä mukana olleiden suomalaisten, julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden, näkökulmasta ja heidän muistoistaan käsin. Tutkimukseni perustuu 49 haastattelua sisältävään aineistoon, jonka keräsi vuosien 2001–2004 välisenä aikana Helsingin kauppakorkeakoulun alainen yksikkö ”Center of Markets in Transition”. Haastatteluja tehtiin lähinnä ylemmän tason idänkaupan toimijoiden joukossa. Haastatteluaineisto siirtyy Kansallisarkistoon vielä vuoden 2008 aikana, jolloin se tulee kaikkien halukkaiden saataville. Lähestymistapana haastatteluaineistolla valikoitui muistitietotutkimuksen metodologia, johon perustuen käytin haastatteluaineistoa tutkimukseni alkuperäisaineistona. Tarkoituksenani oli tutkimuksessa muistin ja muistamisen kautta tarkastella suomalaisten neuvostokaupan konkareiden omaa käsitystä neuvostokaupasta ja samalla löytää vastaus oleellisimpaan tutkimuskysymykseeni, millainen muisto haastatelluilla on esille nostamistani idänkauppaan liittyneistä osa-alueista. Tutkin haastatteluaineistoa kolmesta eri näkökulmasta, joista jokaista tarkastelin haastateltujen muistojen kautta. Näkökulmiksi valikoituivat muisto suomalaisten poliitikoiden merkityksestä idänkaupalle, suomalaisten toimijoiden suhde neuvostoliittolaisiin ja heidän muistonsa vastapuolesta sekä muistot kaupan loppumisesta sekä siitä, oliko merkkejä haastateltujen mukaan tulevasta näkyvissä. Enemmistö haastatelluista muistelee, että politiikkojen roolia on liioiteltu ja poliitikkojen merkitys näkyi ainoastaan suurissa asioissa, jos silloinkaan. Moni myös koki, että poliitikkojen roolia idänkaupassa on yleisesti jopa liioiteltu. Toisena teemana tutkin haastateltujen suhdetta neuvostoliittolaisiin sekä erityisesti heihin kauppakumppaneina. Haastatellut muistelivat neuvostoliittolaisten olleen erittäin tiukkoja, vaativia sekä hinta- ja laatutietoisia neuvottelijoita, ja heillä arvailtiin jopa olleen ennakkoon sovittu käsikirjoitus neuvotteluja varten. Haastatellut eivät olleet yksimielisiä siitä, jatkettiinko neuvotteluja virallisen osuuden päätyttyä epävirallisemmissa tunnelmissa mutta lähes kaikki kuitenkin muistelivat alkoholin kostuttamia tilaisuuksia. Yhtenä osaamisensa kulmakivenä osa haastatelluista näki olleen slaavilaisen mentaliteetin. Viimeisenä analysoin aineistoani kaupan loppumisen merkeissä ja tutkin millainen muisto haastatelluilla siitä on. Halusin myös selvittää, muistelevatko haastatellut nähneensä ennusmerkkejä kaupan lopusta vai tuliko se yllätyksenä. Enemmistä muisteli, että kaupan loppumisesta puhuttiin ja merkkejä oli ilmassa, kaikki eivät kuitenkaan nähneet näin. Yhtäkaikki lopun nopeus ja se, ettei siirtymäkautta clearing-kaupalle saatu, olivat erittäin suuria yllätyksiä oikeastaan kaikille. Moni haastateltu olisi halunnut jatkaa kauppaa, se koettiin tuolloin kuitenkin niin kannattavaksi. Muistot kaupasta ovat haastatelluilla kokonaisuudessaan jopa yllättävänkin lämpimät.