Browsing by Subject "coaching"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Stenvall, Kim (Helsingin yliopisto, 2020)
    The aim of this study is to examine coaching from an adult learning perspective and to form an understanding what kind of adult learning processes are involved in coaching. In addition, the purpose is also to form an understanding of potential elements that contribute to learning and elements that can slow down, or even hinder learning. Related to this is the exploration of methods and tools used by coaches to facilitate the learning experience. The research data for this qualitative research was collected by interviewing seven ICF coach practitioners. Theory-guided content analysis was used to analyse the interview mate-rial. Andragogy, experiential learning and transformative learning were used as reference theories that could possible explain the findings from the research material. The findings show that the adult learning processes that are at play in coaching are related to reflective activity, which create awareness that then trigger action. An action with successful outcome, a tested hypothesis proves effective, creates a durable and concrete change, or transformation, in the way of thinking and or acting in the person. All three adult learning theories, that provided the framework for this study, were found to be relevant in one way or the other. None of the theories could alone explain the learning processes that happen in coaching. Andragogy provides a good framework for the overall practical process steps in coaching. Experiential learning provides a good framework in explaining the process of reflective thought, hypothesis testing and action. Transformative learning, on the other hand, provide an understanding of the processes that happen when the testing of hypothesis succeed and transformation occurs in the learner. The fundamentals elements contributing to a positive coaching experience were found to be several. Client’s aptitude for coaching, coach's professionality, a good dyadic relation based on trust and external support from manager and organization were among the important contributing factors.
  • Ilo, Sari (2020)
    Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella yhden tapauksen valossa, millaista keskustelua coachingammattikäytännössä käydään. Tarkastelun alla on erityisesti se, kuinka asiakkaan toimijuutta käytännössä rakennetaan ja tuetaan kysymyksin, niin asiakkaan puheeseen reagoimisen kuin erilaisten kielellisten formulointien kautta. Syntyneiden havaintojen pohjalta tehdään alustavaa vertailua kahteen työelämän kehittämisen rinnakkaisinstituutioon, nimittäin prosessikonsultointiin ja työnohjaukseen. Tutkimusorientaationa on vuorovaikutuksen analyysi, jossa hyödynnetään diskurssinanalyysin periaatteita ja sille ominaisia tarkastelunäkökulmia. Näitä periaatteita ovat mm se, miten jokin asia suhteutuu sanottuun ja miten tilanteessa reagoidaan. Paitsi diskurssinanalyysin periaatteita, tässä tutkimuksessa voi nähdä myös aineksia keskusteluanalyysista. Kaiken kaikkiaan tässä keskusteluaineistossa vuoropuhelu polveilee neuvotteluna asiakkaan toimijuudesta. Keskustelua raamittavat asiakkaan ajatukset hänen tavoitteistaan, oman elämänkertomukseen liittyvät syy-seuraussuhteet ja yleisellä tasolla asiakkaan pelot, huolet, toiveet sekä käsitys itsestä. Coachin tekemät vuorovaikutusteot kiteytyvät viiteen erilaiseen toimijuuden rakentamisen keinoon; formulointiin osallistumiseen, kokemuksen sitomiseen nykyhetkeen, yhteisöön sovittautumisen tukemiseen, uudelleenmäärittelyyn kutsumiseen ja tulevaisuusnäkökulmaan ohjaamiseen. Tutkimuksestani kävi ilmi, että toimijuuden näkökulmasta rinnakkaiskäytännöillä on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. Ammattikäytänteitä on vaikeaa asettaa samalle viivalle, vaikka samanlaisuutta onkin nähtävissä. Käytännöt voivat olla varsin eri näköisiä niiden sisältämistä variaatioista johtuen. Variaatioiden lähteitä tuottavat esimerkiksi tavoitteista ja niiden muotoilusta tulevasta lähtökohdat. Niin ikään vaihtelua tulee ohjattavan tarpeesta, ohjaajasta itsestään kuin myös edellisten suhteesta sekä organisaatioista lähtien.
  • Külpmann, Katharina (Helsingin yliopisto, 2018)
    In the past decades coaching as a human resource development tool has gained significant attention. In many countries around the world it is a flowering industry with many practitioners constantly entering the field, causing the amount intercultural coaching dyads to rise. The existing research corpus explores the coaching service from different angles, e.g. with regards to techniques or effectiveness. Most literature underscores the importance of the coach-coachee relationship; however, few studies transform this into an investigation topic. Even less attention is paid to this topic in an intercultural setting. This research shall consequently identify the aspects that act in the establishment of a coach-coachee relationship within a German-Mexican context. Furthermore, the influence of culture, especially national culture, will be examined. The thesis has three central aims. Firstly, this investigation shall enlarge the scarce research on the topic. Secondly, the data is examined from a modern cultural paradigm where culture is understood as a not self-evident or structured attribute, but a constructed creation between individuals. Thirdly, implications for practitioners in intercultural coaching shall be brought forwards. In accordance with the ontological understanding of human interaction and in line with the understanding of the concept of culture, the exploration of this thesis’s topic is done with the help of qualitative research methods. Semi-structured interviews with an interpretivist-constructivist thematic content analysis technique lead to meaningful results. As a core result, this research shows a large variety of relationship-building aspects in intercultural coaching which is due to a subjective assessment of the influence of culture on relationship, coaching and intercultural encounters. In this regards, a cultural lens was identified that has a predominantly positivistic, essentialist and static understanding of culture. Moreover, correlations between cultural understanding, the understanding of coaching and the depth of relationship are shown. All research participants further build and assess the coaching relationship with the help of multicollective, dynamic and interpersonal factors, indicating a modern cultural understanding, to co-create the reciprocal relationship and coaching culture. Practitioners may consequently want to courageously, and willingly, reconsider and ‘un-learn’ cultural concepts in order to avoid an overestimation of cultural influence in interactions, to meet the client’s needs and to live up to the diversification of culture.
  • Leppänen, Niko (Helsingin yliopisto, 2022)
    This study focused on internal coaching, which has been one of the fastest growing forms of coaching, especially in large organisations. An internal coach is a person who coaches other members of their organisation alongside their everyday job. In the field of workplace coaching research, there are relatively few studies highlighting internal coaches' own experiences of coaching. Thus, the aim of this study was to examine how internal coaches have experienced their role as a coach, their perceptions on what has supported and challenged their coaching and the type of coaching competencies they felt were needed to deliver coaching successfully. The study adopted a case study approach. The target organisation was Laurea University of Applied Sciences, where internal coaches acted as developers of staff leadership and interaction competencies. For the purpose of the study, seven internal coaches at Laurea University of Applied Sciences were interviewed. The interview material was analysed by means of qualitative content analysis, using a theory driven approach. The study identified four different ways in which internal coaches described the experience of being a coach. Being a coach meant having the opportunity to be involved in the development of one's own organisation and work community. In addition, coaching supported coaches own professional and self-development. Above all, the position between the coach and the coachee was seen as equal in the coaching. Coaching was also seen to enhance networking within one's own organisation. Coaches identified the support of other coaches and the organisation, resources and materials, and the motivation of participants as elements that have supported or challenged the delivery of coaching. The coaches described various competencies, which they felt were needed for the successful delivery of coaching. The findings of this study contribute to the understanding of how organisations can use internal coaching as a tool for the development and learning of their personnel, especially highlighting the coaches’ point of view. The organisations that are considering the use of internal coaches as a tool for personnel development may benefit from this study.
  • Routarinne, Veera (Helsingin yliopisto, 2020)
    Työelämän murros suorittavasta työstä asiantuntijatyöhön vaatii tekijältään yhteistyötaitoja ja vahvaa toimijuutta. Keinona toimijuuden tukemiseksi moni organisaatio järjestää business coaching -palveluita työntekijöilleen. Business coaching on valmennusprosessi, jonka tavoitteena on asiakkaan toimijuuden lisääminen ja tukeminen. Myös business coaching -valmentajat itse edustavat työelämän muutosta, sillä heidän työnsä vaatii yhtä lailla vahvaa toimijuutta ja yhteistyötaitoja. Tutkielman tavoitteena on tarkastella toimijuuden konstruointeja ja retorista toimijuutta valmentajien puheessa liittyen coaching-prosessiin. Yhteistyön keskeisyyden vuoksi toimijuuden lisäksi keskiöön nousee henkilökemian käsite. Aikaisemmassa tutkimuksessa on havaittu, että toimivat henkilökemiat rakentuvat jopa yhteistyön mahdollistavaksi tekijäksi. Lisäksi business coaching -yhdistykset määrittelevät yhteistyön yhdeksi coachin keskeiseksi osaamisalueeksi. Tutkielma noudattaa laadullisen asennetutkimuksen metodologiaa. Aineisto koostuu neljästä haastattelusta, jotka on toteutettu puolistrukturoidusti. Haastateltaville on esitetty laadullisen asennetutkimuksen mukaisesti kuusi väittämää ja pyydetty kommentoimaan niitä. Tutkielma keskittyy toimijuuteen henkilökemioiden ja yhteistyön näkökulmasta ja siksi analyysi on rajattu yhteen väittämään kohdistuvaan kommentointiin: ”Henkilökemiat ratkaisevat, miten coaching onnistuu”. Tutkielman teoreettinen viitekehys on sosiaalinen konstruktionismi ja aineiston analyysissa keskiössä ovat toimijuuden konstruoinnit sekä haastateltavien retorinen toimijuus. Aineistossa rakentuu viisi asennetta perustuen haastateltavien esittämiin argumentteihin ja perusteluihin. Aineistossa korostuu kuva coachista aktiivisena toimijana, jolla on kyky ja taito vaikuttaa prosessin onnistumiseen. Henkilökemioiden mahdolliset haasteet ovat ylitettävissä. Asiakkaan toimijuus rakentuu hieman passiivisemmaksi kuin valmentajan. Silti myös asiakkaan toimijuus on coachingin onnistumisen kannalta tärkeää. Haastatellut valmentajat osoittavat myös vahvaa retorista toimijuutta. Aikaisempi tutkimus aiheen parissa on keskittynyt tarkastelemaan objektiivisia mittareita, joilla voidaan perustella coachingin tehokkuutta ja taloudellista hyötyä. Tämä konstruktionistinen tutkielma laajentaa coachingin ympärillä käytyä tutkimuskeskustelua. Tutkielman perusteella voidaan ehdottaa mielekkäitä aiheita jatkotutkimukselle business coachingin ympärillä.
  • Klemelä, Roosa (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämän maisterintutkielman tehtävä on tutkia, millaisena hallittu elämä näyttäytyy työelämävalmentajien työssä ja mitä valmennukset kertovat nykyisen työelämän vaatimasta itsesuhteesta. Maisterintutkielma sisältää kahdeksan lukua. Ensimmäisessä osiossa selvitän millaisena coaching-palvelut esiintyvät tutkimuskirjallisuudessa. Tuon ilmi valmentajien käyttämiä keinoja sekä valmennukselle tyypillisiä piirteitä. Toisessa kappaleessa tutkin elämänhallinnan termin käyttöä yhteiskuntatieteellisessä kirjallisuudessa. Jaan elämänhallinnan käsitteen psykologiseen ja sosiologiseen teoriaperinteeseen. Avaan molempien tarjoamia selityksiä hallinnan tunteesta, sekä tuon ilmi yleisimmät kirjallisuudessa käytetyt määritelmät elämänhallinnasta. Kolmannessa osuudessa keskityn terapiakulttuurin kritiikkiin ja siihen liittyvään jännitteeseen. Neljäntenä perustelen sisällönanalyysin tutkimusmetodina ja kerron käyttämästäni yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston aineistosta. Viimeisessä osiossa analysoin aineiston kahden eri tutkimuskysymyksen avulla ja esittelen saamani tulokset. Lopussa pohdin vielä tutkielman luotettavuutta ja sen onnistumista tutkimuskysymyksiin vastaamisessa. Tutkimus osoittaa työelämävalmentajien pitävän elämänhallintaa valmennuksen ihanteellisena lopputuloksena. Aineistossa korostuu valmentajan ammattitaito tukea valmennettavaa edistämään omaa ajatteluprosessiaan, itsensä johtamista ja tavoitteiden asettamista. Valmennuksen tavoitteena on edistää valmennettavan kykyä kokea voimaantumista ja elämänhallintaa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää työelämän tarpeisiin, jossa valmennuksesta otettuja keinoja tahdotaan liittää ihmisten työhyvinvoinnin tukemiseen. Tutkielma luo uutta ja täydentävää tietoa elämänhallinnan ja työelämävalmennuksen yhteydestä, mutta jatkotutkimus on edelleen aiheellista.