Browsing by Subject "cognitive bias"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Inkilä, Leena (Helsingfors universitet, 2017)
    Aktiivisuusmittari on kiihtyvyyden mittaamiseen perustuva laite, jonka avulla voidaan mitata myös koirien liikkumisaktiivisuutta. Liikkumisaktiivisuuden kartoittaminen tarjoaa uutta tietoa siitä, miten lemmikkikoiramme elävät. Ihmistutkimuksista tiedetään liikunnalla olevan positiivisia vaikutuksia fyysisen terveyden lisäksi myös henkiseen hyvinvointiin, mutta koirilla liikunnan yhteyttä hyvinvointiin on tutkittu toistaiseksi vähän. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää aktiivisuusmittareiden tutkimuskäyttöä lemmikkikoirilla sekä selvittää onko aktiivisuudella yhteyttä elinympäristöön, käyttäytymispiirteisiin tai kognitiivisen vinouman testillä mitattuun tunnetilaan. Ihmisillä tehtyjen tutkimusten pohjalta hypoteesina on, että korkeampi aktiivisuus on koirilla yhteydessä vähäisempään pelkoihin ja ahdistukseen liittyvien käyttäytymisongelmien määrään sekä positiivisempaan mielialaan. Lisäksi odotettiin, että omistajan tarjoamilla aktiviteeteilla ja ulkoilumahdollisuuksilla on yhteys aktiivisuuden määrään. Kokeellisessa osassa terveiden lemmikkikoirien (n=26) aktiivisuutta mitattiin 14 vuorokauden ajan kaupallisella aktiivisuusmittarilla. Aktiivisuusmittauksen avulla mitattiin kunkin koiran keskimääräinen kokonaisaktiivisuus sekä kolmessa aktiivisuusluokassa (lepo, kevyt aktiivisuus ja voimakas aktiivisuus) keskimäärin vietetty aika. Ennen aktiivisuusmittausta omistajat täyttivät taustatietolomakkeen, jossa kartoitettiin perustietojen ohella koiran elinympäristöä ja koiraharrastuksiin osallistumista. Omistajat täyttivät myös C-BARQ -käyttäytymiskyselyn, jonka avulla selvitettiin koiran käyttäytymispiirteitä ja ongelmakäytösten esiintymistä. Lisäksi osalle koirista (n=17) tehtiin tunnetilaa mittaava cognitive bias -testi, jossa koira joutuu tulkitsemaan monitulkintaisia ärsykkeitä, arvioimaan niiden yhteyttä palkkioihin ja valitsemaan toimintansa sen mukaan. Aktiivisuudessa oli runsasta koirayksilöiden välistä vaihtelua. Suurimman osan ajasta koirat viettivät paikoillaan (56%) voimakkaan aktiivisuuden osuuden ollessa pieni (8%). Elinympäristöllä, ulkoilutottumuksilla tai harrastuksilla ei ollut yhteyttä mitattuun aktiivisuuteen. Ikä korreloi positiivisesti lepoon käytetyn ajan kanssa (r=0.601, p=0.001). Steriloidut ja kastroidut koirat lepäsivät enemmän kuin leikkaamattomat koirat (p=0.024). C-BARQ:lla määritetyistä käyttäytymispiirteistä erityisesti taipumus kiihtymiseen oli yhteydessä aktiivisuusmittarilla mitattuun aktiivisuuteen: kiihtymiseen taipuvaisilla koirilla oli enemmän kokonaisaktiivisuutta (r=0.457 p=0.019) ja voimakasta aktiivisuutta (r=0.504 p=0.009) kuin vähemmän kiihtyvillä koirilla. Korkea kiintymys omistajaan oli yhteydessä suurempaan levon määrään (r=0.478, p=0.014) ja alhaisempaan kevyen aktiivisuuden määrään (r=-0.403, p=0.041). Koiran kiihtyminen, koulutettavuus sekä kiintymys ja huomionhakuisuus selittivät noin 60% kokonaisaktiivisuuden vaihtelusta. Aktiivisuudella ei havaittu yhteyksiä cognitive bias -testin tuloksiin. Aktiivisuudella ei tässä tutkielmassa havaittu hypoteesin mukaisia yhteyksiä hyvinvointiin, mutta aktiivisuusmittauksen luotettavuutta heikentää tutkimuksessa se, ettei käytettyä mittaria ole validoitu koirille. Lemmikkikoirilla aktiivisuusmittarilla mitattu kokonaisaktiivisuus tai aktiivisuusluokat eivät välttämättä mittaa yksinomaan sellaista liikuntaa, jolla olisi myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin. Muilla tekijöillä saattaa olla suurempi vaikutus käyttäytymisongelmiin ja cognitive bias -testiin. Tässä tutkimuksessa osoitettiin kuitenkin ensimmäistä kertaa tiettyjen käyttäytymispiirteiden, erityisesti kiihtymisen, yhteys aktiivisuuteen. Käyttäytymispiirteiden selitysarvo kokonaisaktiivisuuden osalta oli odotettua suurempi.
  • Kunnari, Anton (Helsingin yliopisto, 2018)
    There has been little developmental research on individual differences in rationality and cognitive biases. Prior research shows that the same environmental factors predict the development of life history strategies as well as working memory capacity (WMC), a major determinant of capacity for rational reasoning. I hypothesized that those environmental factors would also predict cognitive miserliness – lazy reasoning accompanied by susceptibility to cognitive biases. In a laboratory study of 71 library-users, I measured life history strategy (K-factor), retrospective childhood unpredictability, WMC, cognitive reflection, belief-bias, denominator neglect, and outcome bias. My results did not support the hypothesis postulated. I did not observe an association between either life history strategy or unpredictable childhood and any of the cognitive variables. Due to limited sample size and methods, further research is warranted. Furthermore, a failure to conceptually replicate the previous findings that childhood adversity predicts lower working memory capacity suggests a need for conceptual clarification of these existing results.
  • Valtola, Merja (Helsingin yliopisto, 2015)
    The aim of this current study is to increase awareness and to provide insight into the human psychological constraints and their contribution on hazardous situations at work as well as to provide new tools for the further development of occupational safety. Interruptions at work are common and may result in hazardous situations. The accident risk caused by interruption is often based on the employee's work experience converted into automatic cognitive processing. We know very little about the impact of interruptions on the automatic processing. In addition to other adverse effects it may cause, interruption may result also in cognitive bias. Interruption may lead to a situation, where we falsely believe that what has been started, has also been done. The case study used data that has been screened in international and national fatality investigation databases. The selected cases were analysed by applying a cognitive analysis of interruption method. From the available literature, research and analysis of the cases, it appears that the automatic cognitive processing is very vulnerable to interruptions. Vulnerability was manifested especially in situations where the attention demanding controlled processing broke off automatic performance. Automatic processing can also lead to situations with significant risk when unexpected change in the environment is occurred or if environmental conditions no longer reflect the current automatic cognitive processing. In automatic work process, which includes subtasks operated always in same specific order, case analysis gives a clue to the emergence of cognitive bias. This is manifested in a situation where already started subtask or part of the started work, which is perceived as a whole, is interrupted. However, more research is needed to determine the exact mechanisms behind this phenomenon. The damage interruptions might cause during an automatic work performance can be reduced by the use of external cognitive tools to increase attention and to ensure situational awareness especially when disengaging and/or resuming the original task and by the development of technical security solutions.
  • Laakasuo, Michael; Visala, Aku; Palomäki, Jussi Petteri (2020)
    Keskustelu tekoälyn soveltamiseen liittyvistä eettisistä ja poliittisista kysymyksistä käy juuri nyt kuumana. Emme halua tässä puheenvuorossa osallistua keskusteluun tarttumalla johonkin tiettyyn eettiseen ongelmaan. Sen sijaan pyrimme sanomaan jotain itsekeskustelusta ja sen vaikeudesta. Haluamme kiinnittää huomiota siihen, kuinka erilaiset ihmismielen ajattelutaipumukset ja virhepäätelmät voivat huomaamattamme vaikuttaa tapaamme hahmottaa ja ymmärtää tekoälyä ja siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Kun ymmärrämme paremmin sen, kuinka hankalaa näiden kysymysten hahmottaminen arkisen mielemme kategorioilla oikein on, ja kun tunnistamme tästä syntyvät virhepäätelmät ja ajattelun vääristymät, kykenemme entistä korkeatasoisempaan eettiseen arviointiin tekoälyyn liittyvissä kysymyksissä. Tarkoituksemme ei ole tarkastella loogisiavirhepäätelmiä, jotka rikkovat formaalin modus tollensin tai modus ponensin sääntöjä. Sen sijaan esittelemme empiirisiä tutkimustuloksia, jotka havainnollistavat ihmismielen taipumustatehdä systemaattisia virhearviointeja erilaisissa tilanteissa.