Browsing by Subject "community of practice"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Bergroth, Ona (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee seksuaalivähemmistöihin kuuluvien naisten identiteetin rakentumista kielen näkökulmasta. Tutkielma perustuu neljän yksilön haastatteluihin, joissa keskeisenä teemana ovat oma identiteetti, coming out -tarinat ja LGBTQ-yhteisön sisäinen terminologian käyttö. Tämän lisäksi tutkitaan englannin kielen asemaa globaalin LGBTQ-yhteisön yhteisenä kielenä; englannin kielen keskeisyys näkyy myös haastateltavien kielenkäytössä. Tutkimusaineisto koostuu kahdesta Zoom-alustalla toteutetusta videohaastattelusta, joista kumpaankin osallistui kaksi toisilleen tuttua haastateltavaa. Keväällä 2020 puhjenneesta koronapandemiasta johtuen haastattelut suoritettiin etäyhteyden välityksellä. Haastattelut tallennettiin haastateltavien luvalla suoraan Zoomin kautta. Tutkimuksessa käytettiin äänitallenteita ja niiden pohjalta tehtyjä muistiinpanoja. Haastatteluaineiston analyysi tässä tutkielmassa yhdistelee sosiolingvistiikan ja queer-teorian tutkimushistoriaa, ja tärkeimmät teoreettiset käsitteet ovat Judith Butlerin performatiivisuuden teoria sekä Eckertin sosiolingvistiikan alalle tuoma käytäntöyhteisö (community of practice). Näiden lisäksi sosiolingvistiikan konseptit indeksikaalisuus ja asenne (stance) toimivat analyysin perustana. Coming out -tarinoita peilataan myös aiempiin samaa aihetta käsitteleviin tutkimuksiin. Tutkimusnäkökulma on deskriptiivinen ja kvalitatiivinen. Tutkielman tulokset on jaoteltu haastattelukysymysten mukaan: ensin käsitellään haastateltavien omaa identiteettiä, minkä jälkeen keskustelu laajenee käsittelemään yhteisön sisäistä terminologiaa ja kielivalintojen merkityksiä. Tuloksissa käsitellään eri termien eksklusiivisuutta ja inklusiivisuutta, konnotaatioita ja termien välisiä hierarkioita ja linkkejä. Tämän lisäksi käsitellään termien historiaa ja niihin liittyvien asenteiden muutoksia, esimerkiksi aiemmin halventavina käytettyjen termien (slur) takaisinottoa ja käyttöä nykypäivän arkikielessä. Haastateltavien näkemyksiä nykypäivän kielenkäytöstä peilataan aiempaan tutkimukseen terminologian muutoksista. Haastateltavat tuovat myös esille englannin kielen keskeisen aseman seksuaalivähemmistöjen terminologiassa, joka ulottuu myös muita kieliä äidinkielenään puhuvien kielenkäyttöön. Tutkielman keskeisimmät tulokset ovat, että termien konnotaatiot sekä yksilön identiteetin että yhteisön tasolla ovat vahvasti aika-, paikka- ja kontekstisidonnaisia. Yksittäisellä identiteettikategorialla, kuten nimikkeellä queer, ei siis ole yhtä sidottua merkitystä ja konnotaatiota, vaan esimerkiksi historiallinen tausta ja termin käyttöyhteys vaikuttavat sen merkitykseen ja puhujien asenteisiin. Lisäksi omaa identiteettiä kuvailevia termejä voidaan käyttää eri tavoin eri sosiaalisissa tilanteissa, koska konnotaatiot ovat sekä puhujasta että kuulijasta riippuvaisia. Näin ollen identiteetin performatiivisuus korostuu tutkielman tulosten analyysissä – kuten aiempi tutkimus on osoittanut, identiteetti on kielessä ja sosiaalisessa kontekstissa rakentuva ilmiö. Haastatteluaineistosta ilmenee myös, että LGBTQ-yhteisön kielenkäyttö on jatkuvassa muutoksessa uusien termien syntymisen myötä. Seksuaalivähemmistöjen kielenkäytön tutkiminen onkin jatkuvasti relevanttia, etenkin globaalin käytäntöyhteisön näkökulmasta.
  • Clavert, Maria; Löfström, Erika; Niemi, Hannele; Nevgi, Anne (2018)
    In the face of organizational transformations, academics are given a role as informal ‘change agents’ in their discipline-specific communities of practice (DCoP). Simultaneous participation in pedagogically oriented communities of practice (PCoP) enables them to promote pedagogical development through brokering at community interfaces. This empirical study explores academics’ experiences of acting as informal change agents at the interfaces of DCoP and PCoP during an organizational transition phase of three years. The longitudinal data were collected with interviews of 13 academics from the fields of science and technology. The findings reveal a variety of pedagogical development activities related to shared meanings, practices, identities, and ways of belonging. The activities are aligned with the organizational transition process and enabled by collegial support. The findings indicate that lack of supportive formal leadership may terminate the informal development activities. The resulting model of change agency provides a novel approach to pedagogical development in higher education.
  • Niitamo, Oskari (Helsingfors universitet, 2015)
    Aims. This qualitative study explored a phenomenon of epistemic communality around a Twitter hashtag. The primary aim of the study was to explore communal epistemic production on the Twitter platform, especially in the context of a mutually shared hashtag. The study explored the peer-production of knowledge and epistemic structures in the context of a specialist domain collaborating in the open Web. The secondary aim was to explore how Twitter functions as a platform for networked expertise and as a public agora for practitioners' expert discourse. This nascent mode of cultural production leads to the development of expert cultures on Twitter and in the open Web. This creates new contexts for informal collaborative learning and cultral production potentially answering some of the competence challenges presented by the 21st century. Methods. The hashtag #okfest was launched for the 'Open Knowledge Festival' conference held in Helsinki, Finland (17–22.9.2012). The participants of the study were open knowledge practitioners who participated in the hashtag discourse of #okfest on Twitter. All public tweets containing the string '#okfest' were collected as data. Tweets were analyzed with qualitative thematic analysis exploring the epistemic contributions either included in the tweets or as hyperlinked attachments. Results and conclusions. The analysis indicated how the hashtag was appropriated to serve as a node of communal knowledge sharing beyond mere reporting from the conference. The analysis observed six themes of communal knowledge building in the hashtag space. The communal epistemic activities in #okfest were likened to the properties of a community of practice (Wenger, 1998). A network of practitioners engaging in a mutual domain creates a dynamic 'social learning system' combining social interaction with the production and dissemination of knowledge. The study yielded a novel theoretical concept of 'expert microblogging', recognized as a significant genre of cultural production in a specialist domain on Twitter and in the open Web. Finally the Twitter platform was ascertained as a site for the manifestation of cultures of networked expertise.
  • Kaaronen, Jukke (Helsingin yliopisto, 2018)
    Pro gradu -tutkielman tavoite on kehittää metodologia, joka yhdistää tilannekomedioissa esiintyvää sosiolingvististä epäkohteliaisuutta ja sen tilanteellista kontekstia ohjelmissa representoitujen käytänteiden pohjalta. Tavoitetta lähestytään soveltamalla toisiaan täydentävien alojen teoriamalleja 1970-luvun amerikkalaisessa tilannekomediassa Perhe on pahin (All in the Family) esiintyviin puheakteihin, joissa tuotetaan negatiivisia arviointeja perheenjäsenien kesken. Tärkeimmiksi teoriamalleiksi muodostuvat epäkohteliaisuuden käsitteellistämistä koskevat mallit (impoliteness), diskurssianalyysistä sovelletut ihmisten arviointiin liittyvät mallit (negative judgements) sekä käytäntöyhteisöjen rakennetta ja toimintaa soveltavat mallit (community of practice). Nämä yhdistetään tutkielmassa laajempaan kulttuuristen affordanssien (cultural affordances), televisiodiskurssin sekä sosiaalisen merkityksellisyyden rakentumisen ja indeksikaalisuuden kontekstiin. Tutkielman premissiksi muodostuu oletus, että henkilöhahmojen väliset negatiiviset arvioinnit sekä niissä ilmenevät kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset eroavaisuudet sisältävät representaatioita yhteiskunnan makro-sosiaalisista diskursseista. Täten ne tarjoavat myös mahdollisuuden tutkia ajallista sosiaalista muutosta televisio-ohjelmien representaatioissa. Tutkimus perustuu Perhe on pahin -sarjan ensimmäiseen tuotantokauteen. Tutkimusmateriaali on kerätty sarjan jaksoja katsomalla ja litteroimalla. Se koostuu kahdesta erillisestä aineistosta: Ensimmäinen aineisto koostuu havainnoista, joissa hahmojen toisiinsa kohdistuneet negatiiviset arvioinnit aiheuttavat negatiivisia reaktioita arvioinnin kohteesssa. Toinen aineisto koostuu havainnoista, jotka perustuvat henkilöhahmojen representoituihin toimintoihin. Edellä mainitut aineistot yhdistetään tutkimuksessa synteesiksi, jossa henkilöhahmojen representoitu toiminta käsitteellistetään negatiivisten arviointien tilanteelliseksi kontekstiksi. Tutkimuksen analyysissä tuodaan esille tuloksissa esiintyviä mielenkiintoisia eroavaisuuksia, jotka yhdistetään 1970-luvun Yhdysvaltojen makro-sosiaalisiin diskursseihin, kuten rotu- ja sukupuolitasa-arvoon sekä seksuaaliseen vapauteen. Tuloksia tarkastellaan sekä negatiivisten arviointien kvalitatiivis-kvantitaativisella analyysillä että esimerkkianalyysillä. Tutkimuksen merkittävimmät tulokset nousevat esille henkilöhahmodyadeissa esiintyvien negatiivisten arviointien eroavaisuuksien laadullisessa sekä määrällisessä distribuutiossa. Tarkastelemalla näitä representoitujen toimintojen yhteydessä saadaan empiiristen havaintojen tukema kuvaus makro-sosiaalisten diskurssien, kuten sukupuolittuneen työnjaon, representaatiosta negativiisissa arvioinneissa. Tutkimuksessa kehitetty metodologia osoittautuu toimivaksi ja luo pohjan mahdolliselle jatkotutkimukselle.
  • Katajavuori, Nina; Virtanen, Viivi; Ruohoniemi, Mirja; Muukkonen, Hanni; Toom, Auli (2019)
    Concerns have been expressed that the engagement shown by committed individuals is not fully utilized by their organizations while there is insufficient knowledge of which conditions facilitate teaching collaboration and lead to improvements in university education. Portfolios of 43 life science academics applying to enter to the University of Helsinki Teachers' Academy were analyzed through content analysis. Five categories of interactive or collaborative practices emerged from the data: (1) Interacting with peers for personal development, (2) Sharing good teaching practices, (3) Teaching together, (4) Producing educational artefacts, (5) Developing education systematically. The practices occurred in both formal and informal settings, and both settings were present in all categories. In contrast with the formal practices, the informal practices were described in an enthusiastic way. The engagement shown by the scholarly teachers was mostly realized in informal settings. There is probably unrealized potential in the scholarly teachers' teaching-related practices through which they could contribute to the development of teaching in academia. Formal communities related to teaching should be developed to promote deeper collaboration and to foster the participants' feeling of personal commitment and ownership.