Browsing by Subject "conduct disorder"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Ilomaki, Essi; Hakko, Helina; Ilomaki, Risto; Rasanen, Pirkko; STUDY-70 Workgrp; Marttunen, Mauri (2012)
    Objectives: Conduct disorder (CD) refers to a pattern of severe antisocial and aggressive behaviour manifested in childhood or adolescence, with heavy costs to society. Though CD is a common psychiatric diagnosis among adolescents of both genders, gender differences in comorbidity of CD have been little studied. In this study we examined gender differences among adolescents with CD in causes for hospitalization, comorbid psychiatric diagnoses and somatic conditions. Study design: The original study sample consisted of 508 inpatient adolescents in Northern Finland (age 12-17); 155 of them (65 girls, 92 boys) fulfilled the DSM-IV criteria for CD. Methods: Diagnosis of CD and psychiatric comorbidities were obtained from the K-SADS-PL and somatic conditions from the EuropAsi. Results: As compared to boys with CD, suicidality (including suicidal ideation and behaviour) was significantly more commonly the cause of hospitalization among girls with CD (43% vs. 24%, p = 0.013). Among somatic conditions, there was a significant predominance in self-reported allergies among girls (60% vs. 25%, p Conclusions: Girls with CD seem to have an increased tendency to develop both comorbid psychiatric and somatic conditions as well as suicidality. New clinical aspects in treatment of CD and comorbid disorders among girls are discussed.
  • Koivula, Petri (Helsingin yliopisto, 2018)
    Lasten käytöshäiriöt ovat yleisimpiä syitä lähettämiseen lastenpsykiatriseen arvioon ja hoitoon. Käytöshäiriöihin liittyvistä taustatekijöistä on tärkeää tietää, jotta osattaisiin kohdentaa interventiot suurimmassa riskissä oleviin lapsiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia käytösongelmien yleisyyttä suomalaisilla lapsilla ja niihin liittyviä lapsi- ja perhetekijöitä. Samalla on tarkoitus tutkia Eybergin lomakkeen validiteettia ja psykometrisia ominaisuuksia, kuten faktorirakennetta. Eybergin lomake on laajasti käytetty lasten ja nuorten käytösongelmien arviointilomake, jota ei ole aiemmin validoitu Suomessa. Menetelmänä on tilastollinen analyysi Eybergin lomakkeen ja taustatietolomakkeen pisteistä. Aineisto on väestöpohjainen ja siihen kuuluu 1715 4-12 -vuotiasta lasta. Käytösongelmien kokonaismäärä oli korkeampi kuin pohjois-eurooppalaisissa vertailuaineistoissa. Yhden faktorin malli vaikuttaa alustavasti sopivimmalta. Taustatekijöistä lapsen sukupuolella, iällä, pitkäaikaisella sairaudella sekä perherakenteella oli yhteys käytöshäiriöihin, kun taustatekijöitä tarkasteltiin samanaikaisesti. Pojilla oli enemmän käytösongelmia kuin tytöillä. Käytösongelmat vähenivät iän kasvaessa. Pitkäaikaisesti sairailla lapsilla oli enemmän käytösongelmia kuin terveillä lapsilla. Molempien vanhempiensa kanssa asuvilla lapsilla oli vähemmän käytösongelmia kuin muun perherakenteen omaavien perheiden lapsilla. Lapsen asuinpaikalla (koti/muu) sekä vanhempien koulutustasolla ja sosiaaliluokalla oli vaikutusta lasten käytösongelmiin erikseen tarkasteltuna, mutta yhteyttä ei ollut enää tarkasteltaessa kaikkia taustatekijöitä samanaikaisesti. Tämä on alustava tutkimus Eybergin lomakkeen validiteetista suomalaisessa väestössä ja luo siten pohjaa uusille tutkimuksille lomakkeen psykometrisistä ominaisuuksista ja käytösongelmiin liittyvistä tekijöistä suomalaisilla lapsilla.
  • Koivukangas, Jenny (Helsingin yliopisto, 2018)
    Objectives Adolescents placed in reform schools (RS) are a special group with a risk for many types of lifetime problems. Previous studies on psychiatric morbidity among RS population indicate a wide spectrum of disorders among this population, but more representative information is needed. This follow-up study investigates the prevalence of psychiatric diagnoses among five cohorts of individuals with a history of RS placement. The prevalence rates are also compared to a matched general population sample. Methods The study sample consisted of a complete national cohort of all 1099 people placed in a reform school on the last day of the years 1991, 1996, 2001, 2006 or 2011, and information on psychiatric diagnoses, grouped into eight categories, was collected from the care register of specialized health care. The reform school subjects were compared to a population control group (n = 5437) matched by age, sex and place of birth, the follow-up time being 18 to 38 years. Results Among the individuals with a RS background, 57.4% had at least one diagnosis during the follow-up time, compared to 6.8% among the controls. 30.1% were diagnosed with conduct disorder and ADHD -category diagnosis, 26.4% with substance use disorder, 16.7% with affective disorder, 9.7% with personality disorder, 8.1% with schizophrenia spectrum disorder, 7.0% with mental retardation, 5.8% with disorder of psychological development, and 8.1% with other childhood disorder. All diagnoses were significantly more prevalent among the RS than control group. Conclusions The results of this study contribute to the earlier knowledge indicating that different psychiatric disorders are highly prevalent in RS population and that problems persist also after RS, reminding about the continuous need for support in this population.