Browsing by Subject "diffuusio"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-10 of 10
  • Heiskanen, Juha; Laitinen, Jukka (Suomen metsätieteellinen seura, 1992)
  • Räihä, Jouni; Ruokamo, Enni (Elsevier, 2021)
    Energy and Buildings 251 (2021), 111366
    Detached house owners can improve energy efficiency in heating by adding a supplementary heating system alongside the primary mode. Whereas research on primary heating mode adoption is wide, studies focusing solely on the determinants of supplementary heating system adoption is limited. This study examines the determinants of supplementary heating system adoption and consideration in Finland with a survey data collected from a sample of newly built detached house owners. We employ discrete choice modeling to investigate the homeowners’ supplementary heating system choices and interpret the results vis-à-vis the diffusion of innovations literature. The supplementary heating systems under study are solar panel, solar thermal heater, air-source heat pump and water-circulating fireplace. Overall, the findings indicate that homeowners are generally receptive to supplementary heating in Finland. The analyses show that several factors such as age, education, primary heating mode, heating system attributes, location, environmental attitudes and information channels impact the supplementary heating system adoption decision.
  • Rydman, Walter (Helsingfors universitet, 2001)
  • Turunen, Tiina (Helsingfors universitet, 2016)
    Posterior eye segment diseases, such as age-related macular degeneration, are leading causes of preventable visual impairment in the developed countries. Direct intravitreal injections are currently routinely used to deliver therapeutic agents most efficiently to posterior eye segment. Regular injections can however cause ocular complications and some drugs may also be toxic to ocular tissues at high local concentrations of free drug. Different nano-sized particulate systems have been extensively studied as possible drug delivery systems for intravitreal administration offering sustained, local drug action with controlled release. The vitreous gel can form a barrier for diffusion of particles due to its macromolecular structure and composition. Furthermore, ageing and different disease states cause changes in the vitreous structure possibly resulting in shift in the intravitreal movement of particulate systems. In the literature part of this Master's thesis ocular drug delivery is reviewed with main focus on drug targeting in the posterior eye segment. In the experimental work liposomes with different lipid compositions and surface charges were prepared as model particulate systems to evaluate the intravitreal diffusion of nanoparticles with confocal microscope. Furthermore, the influence of aging on the intravitreal diffusion was modeled by enzymatic degradation of the vitreous gel structure. It is discovered that vitreous gel hinders the movement of nanoparticles. Level of hindrance depends on particle's characteristics. 100-200 nm anionic particles move quite freely in the negatively charged vitreous gel. Similarly sized cationic particles are immobile in the vitreous due to electrostatic interactions between surface of the cationic particle and anionic glycosaminoglycans in the vitreous. 1 µm anionic and cationic particles are sterically trapped inside the vitreous meshwork created by the 3-dimensional biopolymer network of the vitreal macromolecules. Vitreous liquefaction increases the diffusion rate of nanoparticles but the clinical impact on ocular pharmacokinetics needs further research.
  • Japisson, Emma (Helsingin yliopisto, 2018)
    Pro gradu tutkielmassani tutkin sitä, miten kansallisen ihmisoikeusinstituution perustamista voidaan selittää Alasuutarin, Rautalinin ja Syväterän kehittämällä episteemisen pääoman teorialla. Tarkastelen tutkielmassani Ihmisoikeuskeskuksen, oikeusasiamiehen ja eduskunnan julkaisuja sekä Helsingin Sanomissa julkaistuja artikkeleita teoriaohjautuvan teemoittelun keinoin. Episteemisen pääoman teorian mukaan instituutioiden levittämiseen liittyy neljän tyyppistä auktoriteettia: ontologista, moraalista, kapasiteettiperusteista ja karismaattista auktoriteettia. Globaalien instituutioiden diffuusion tutkimuksessa promoottorien rooli ja vallan kerääntyminen jäävät tyypillisesti vähälle huomiolle. Aikaisemmassa instituutioiden leviämistä käsittelevässä tutkimuksessa on tarkasteltu laajalti valtioiden syitä instituutioiden omaksumiseen. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, ketkä instituution perustamista edistävät ja mitkä heidän motiivinsa ovat. Ontologisella auktoriteetilla tarkoitetaan asiantuntijavaltaa: asiantuntijoina koetut henkilöt puoltavat instituution perustamista. Asiantuntijat voivat episteemisen pääoman teorian mukaan määritellä jossain määrin instituution ympärillä olevaa todellisuutta ja siten oikeuttaa instituution luomisen. Suomen kansallisen ihmisoikeusinstituution luomisessa asiantuntijoiden kommentit instituution perustamisen puolesta olivat merkittävässä roolissa. Kaikki instituution perustamista kommentoineet esiintyivät jonkinlaisina asiantuntijoina. Ihmisoikeusinstituutio ei kuitenkaan ole vielä saavuttanut keskeistä roolia suomalaisena ihmisoikeuksien asiantuntijana. Moraaliseen auktoriteettiin vedotaan yhteisten arvojen tai normien kautta. Ihmisoikeusinstituution perustamista edeltäneissä keskusteluissa ja kannanotoissa vedottiin yllättävän vähän moraalisiin syihin. Koko kansainvälistä ihmisoikeusjärjestelmää voidaan kuitenkin pitää moraalisen auktoriteetin ilmentymänä. Ihmisoikeudet ovat samat kaikkialla ja niiden tunnustamatta jättäminen voi asettaa kansallisvaltion haastavaan asemaan. Ihmisoikeusinstituution perustamista perusteltiin eniten nimenomaan kapasiteettiperusteisen auktoriteetin näkökulmasta. Kapasiteettiperusteista auktoriteettia luotiin Ihmisoikeuskeskuksen perustamisen yhteydessä useasta näkökulmasta. Toisaalta viitattiin ulkoisiin auktoriteetteihin ja niiden resursseihin, eniten YK:n vaatimuksiin ja potentiaalisiin uhkiin, jos instituutio jätetään perustamatta. Toisaalta tukeuduttiin instituution tuleviin resursseihin: siihen, miten ihmisoikeusinstituutio kokoaa hajanaisen kentän toimijat yhteen ja tehostaa resurssien käyttöä ja miten ihmisoikeustyö kaipaa lisää resursseja, jotta ongelmiin voidaan tehokkaasti puuttua. Episteemisen pääoman teorian mukaan karismaattista auktoriteettia voi olla joko henkilöllä tai organisaatiolla. Organisaatiossa tai instituutiossa tulisi kuitenkin olla jotain vetovoimaista, jotain erityisen vaikuttavaa. Tutkielmani aineistossa ei ilmennyt selkeitä karismaattisen auktoriteetin piirteitä. Tämä voi kertoa joko tapauksen poikkeuksellisuudesta tai episteemisen pääoman teorian heikosta selitysvoimasta. Episteemisen pääoman teorian avulla voidaan selittää Suomen kansallisen ihmisoikeusinstituution perustamista. Teorian selitysvoima ei kuitenkaan ole täydellinen, sillä teoria ei esimerkiksi tarjoa välineitä instituution perustamisen vastustamisen analyysiin.
  • Kymäläinen, Mikko (Helsingfors universitet, 2014)
    Literature review deals with manufacturing of air-dried meat, safety of products and quality aspects. Particular emphasis was given to different salting methods. Meat air-drying process consists of three main steps: salting, post-salting and ripening/drying. When using dry-curing and brine-curing methods salt will diffuse into the meat. High collagen and fat content of the meat correlates negatively with diffusion rate. Vacuum treatment during the salting will accelerate diffusion of salt into the meat. The aim of this study was to find alternative salting method for the dry-curing method used by the client because the used method is slow and needs a lot of manual work. Pork neck was salted with four different methods: dry curing (KS), dry curing+thumbling (MS), dry curing+vacuum packing (VS) and brine curing (LS). During the salting step salt content was determined at different time points (both before post-salting and ripening steps). During the ripening weight losses were determined at different time points. Salt, protein, fat, and water content were measured from the products. Products from VS- and LS-batches together with client’s corresponding products were sensory evaluated. Salt diffusion during the salting step took place unevenly due to the heterogeneity of the used meat material. Pork neck is challenging material to be air-dried. Shorter curing time for the MS , VS-and LS-methods was sufficient compared to the KS-method. VS-and LS-methods needed less manual work during salting step than KS- and MS-methods. LS-method differed most from the client’s method (KS) and it was considered the most difficult method. MS-and VS-methods could fit for the client’s use but more research and experiments based on this thesis are needed.
  • Ekelund, Henrik (Helsingin yliopisto, 2020)
    I denna avhandling undersöks betydelsen av offentliga institutioner för innovation i Europa. Innovation ses i dag som en viktig drivare av tillväxt samt som lösningen till en mängd lömska problem, såsom klimatförändring och pandemier. Syftet i denna studie är att utreda om offentlig sektor spelar en större roll för innovation än vad den samhälleliga diskursen i allmänhet förutsätter. Att känna till hurdan effekt offentliga institutioner har på innovation är av stor betydelse då offentlig sektor ställs inför reformer och krav på förändring. Offentliga institutioner innefattar i denna studie framför allt värderingar som tillsammans bildar en god och fungerande förvaltning. Sambandet mellan offentliga institutioner och innovation undersöks med variabler ur Global Innovation Index 2019. Som analysenheter fungerar 38 europeiska länder. Indexet valdes som material framför allt på grund av dess lämpliga, transparenta och tidsenliga indikatorer. Först används korrelationsanalys för att kartlägga sambanden mellan offentliga institutioner och uppkomst respektive spridning av innovation. Sedan undersöks effekten av institutioner på innovation vidare med hjälp av regressionsanalys. Den statistiska analysen visar att effekten av offentliga institutioner är mycket stark både för uppkomst och för spridning av innovation. Regressionsmodellen kan ge signifikanta förutsägelser, då institutioner förklarar kring hälften av variansen i innovation hos Europas länder. En offentlig sektor präglad av god och fungerande förvaltning visar sig storligen gynna innovativiteten i samhället överlag. Dessutom kan en sådan offentlig sektor vara en legitim ledare för innovation genom nätverk till privat och tredje sektor. Empiriskt stöd finns för att samtliga offentliga värderingar spelar en stor roll, men det är möjligt att värderingarna deltagande och transparens är särskilt betydelsefulla för fungerande innovationsnätverk. Implikationerna av resultaten är omfattande för Europas offentliga sektorer. En omställning i det offentligas roll för innovation är nödvändig, samtidigt som centrala värderingar som transparens och ansvarsutkrävande måste värnas om i kommande offentliga reformer. Förändring behövs för att bemöta framtidens utmaningar, men för att möjliggöra hög innovativitet bör offentliga institutioner snarare förstärkas än nedmonteras. Resultaten av denna studie ger grund för en offentlig sektor med starka offentliga institutioner och ett större fokus på innovation. Det är troligt att innovation sker bäst inom ett innovationssystem där offentlig, privat och tredje sektor samarbetar, under offentlig ledning.
  • Hämäläinen, Tuija ja Kantola, Helka (2003)
    Tutkielmassa tarkastellaan digitelevision varhaiskäyttäjien näkemyksiä ja kokemuksia digitelevision innovatiivisesta luonteesta. Erityisesti tutkimuksessa tarkastellaan television innovaatioasteen muutosta siirryttäessä analogisesta televisiosta digitaaliseen ja tulevaisuudessa paluukanavaiseen, vuorovaikutteiseen televisioon. Toisena päätutkimuskohteena on katselutottumusten muutos tässä muutosketjussa. Kolmantena päätavoitteena on selvittää digitelevision varhaiskäyttäjien jakautumista innovaation omaksujaluokkiin. Tutkimuksemme keskeisiä kysymyksiä ovat: ovatko kuluttajien television käyttökokemukset ja katselutottumukset muuttuneet digitalisoitumisen myötä? Miltä digitelevision tulevaisuus näyttää? Mihin innovaation omaksujatyyppeihin digitelevision varhaiskäyttäjät voidaan luokitella? Tutkielmamme teoreettinen tausta pohjautuu tv-katselutottumusten osalta James Lullin ja Davin Morleyn; David Gauntlettin ja Annette Hillin sekä Juha Kytömäen ja Annikka Suonisen tutkimuksiin. Digitelevision innovaatioluonteen osalta tutkimuksemme teoreettisen taustan muodostavat muun muassa Everett M. Rogersin ja Thomas S. Robertsonin sekä Risto Höltän ja Sanna Leppäsen ja Mikko Marttilan näkemykset. Varhaiskäyttäjien innovaation omaksujatyypityksen kohdalla olemme käyttäneet Kari ja Timo Lampikosken sekä Everett M. Rogersin luokituksia. Tutkielmamme empiirinen aineisto koostuu 13 digitelevision ensimmäisen kuuden kuukauden aikana hankkineen kotitalouden haastatteluista. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina vuoden 2002 maalis-kesäkuussa. Teemoina haastatteluissa olivat haastateltavien ennakko-odotukset, käyttökokemukset ja tulevaisuuden odotukset. Tutkimusaineistomme valossa digitelevisio näyttäytyy tällä hetkellä dynaamisesti jatkuvana innovaationa. Digitelevisiota seuranneesta suuresta kohusta huolimatta katselutottumuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Interaktiivisen paluukanavan ja sen mukanaan tuomien uusien lisäarvopalvelujen myötä passiivinen katsoja muuttuu aktiiviseksi käyttäjäksi, jolloin digitelevision innovaatioaste muuttuu dynaamisesti jatkuvasta epäjatkuvaksi innovaatioksi. Tutkimuksemme perusteella digitelevision varhaiskäyttäjistä miehet sijoittuvat innovaation omaksujaluokituksessa pääosin innovaattoreihin ja naiset myöhäiseen enemmistöön.
  • Li, Mingwei (Helsingfors universitet, 2016)
    Nanofibrillar cellulose (NFC) can form hydrogels with high water content (> 98 %). It has been studied for drug release, and it has been used as a cell culture matrix, due to its similar structure to extracellular matrix (ECM). In addition it has been found that they has no cytotoxicity. Iontophoresis is the application of an electric current over a defined area for the purpose of enhancing permeation across a membrane for ionized drug species. The aim in the experimental work in this Master's thesis is twofold. First, to find out the suitable drug loading concentrations into NFC hydrogels, which can provide a good release profile, a release study with two model drugs, propranolol and ketoprofen, loaded into three types of NFC hydrogels at three different concentrations, was carried out for this purpose. Second, to see if NFC hydrogels are applicable as a drug reservoir in iontophoretic transdermal drug delivery applications, an iontophoresis study was carried out using porcine ear skin model in vitro for human skin with propranolol loaded into NFC hydrogel of type A. In addition, Stella models were used as an aid to find suitable ways to predict the release and permeation behaviour of models drugs in the abovementioned context. The UPLC results from the release study show for both model drugs, the wt. % released had linear correlation with squareroot of time. At 6 hours, more than 70 wt. % propranolol was released from hydrogel reservoir. For ketoprofen, the release varied between 30 - 87 wt. %, where higher initial loading concentrations produced a decrease in the wt. % released from hydrogel. The iontophoresis study did not show a significant difference between the tested current densities (0.50 mA/cm2; 0.25 mA/cm2) produced on the wt. % of drug released. Simulation models could be run with the mathematical equations for diffusion controlled drug release. In conclusion, the NFC hydrogels show potential as drug reservoir for drug release. Additional experimental data using other types of drug reservoirs should be obtained for a better understanding of the suitability of NFC hydrogels as a drug reservoir in iontophoretic transdermal drug delivery.
  • Westerholm, Jarno (2003)
    Tutkimus käsittelee WAP-innovaation diffuusiota, joka tarkoittaa uutuustuotteen leviämistä sosiaalisessa yhteisössä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, niitä tekijöitä, jotka estivät WAPin haltuunoton odotetulla tavalla. WAP on ensimmäinen laajan julkisuuden saanut mobiilipalvelu, jonka uskotiin rikastuttavan matkapuhelimien käyttömahdollisuuksia aivan kuin tekstiviestit olivat rikastuttaneet muutamaa vuotta aiemmin.Tutkimuksessa jaetaan WAP, teknologisena tuotteena, teknisiin osiin ja tarkastellaan jokaista osuutta erillään muista. Edellä mainittuja osia ovat esimerkiksi WAP-puhelimen näyttö, näppäimistö, WAP-palvelimet ja palvelut, samoin kuin standardoiminen. Aluksi tarkastellaan WAPia osana matkapuhelin innovaatiota ja pohditaan sen merkitystä tuleville mobiilipalveluille. Näistä lähtökohdista rakennetaan innovaation diffuusioteorian pohjalta ei-diffusioitumisen tarkasteluun soveltuva viitekehys. Tutkimuksen empiirisessä osassa viitekehyksen mukaista tutkimusasetelmaa sovelletaan WAPin diffusioitumiseen. Aikaisempi teknologioiden leviämisen tutkimus on perustunut paljolti yksisuuntaiselle innovaation leviämismallille. Tätä mallia ryhdyttiin kuitenkin arvostelemaan 1980-luvulla ja sen rinnalle on noussut vuorovaikutukseen perustuva innovaatiomalli. Tämän tutkimuksen lähtökohtana on, että innovaatioiden leviämisessä on kysymys vuorovaikutuksesta yhteiskunnan teknologisten ja sosioinstitutionaalisten alajärjestelmien välillä. Tätä suhdetta on kuvattu mahdollisen uutuuden omaksujan näkökulmasta niin, että WAPin tarjoamaa etua aikaisempaan on tarkasteltu mielipidejohtajien, eli innovaation ensimmäisinä omaksuneiden, ja lehdistön antamien mielipiteiden valossa.Empiirisessä osassa on käytetty kahta aineistoa. Toinen aineisto on muodostettu Tietoviikossa ja Talouselämässä vuosina 1999 – 2001 olleista WAP-artikkeleista ja aineiston toinen osa koostuu keväällä 2001 kerätyistä neljästätoista haastatelusta. Artikkeliaineistot luovat pohjan WAPin diffuusion ajalliselle tarkastelulle samalla, kun sen avulla esitellään diffuusion edetessä vaikuttaneita mielipiteitä. Haastatteluaineistolla luodaan kuvaa siitä miten WAPin käyttöönsä ottaneet henkilöt ovat suhtautuneet innovaatioon sen käyttöönoton jälkeen ja minkälaista kuvaa he antavat uutuudesta heidän jälkeensä innovaation omaksuville. Ensimmäiset käyttöönottajat ja lehtiartikkelit ovat näin muuttaneet odotettua leviämisnopeutta. Tutkimuksen tärkeimmät lähteet koostuvat matkapuhelinalan viimeisimmistä tutkimuksista ja WAP-keskusteluista. Innovaation diffuusiomallin tärkeimmät ainekset ovat antaneet Everett M. Rogersin kirja Diffusion of Innovations sekä Everett M. Rogersin ja F. Floyd Shoemakerin teos Communication of Innovations.