Browsing by Subject "digitaalinen markkinointi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Mäkikoski, Laura (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkimuksen kohteena on digitaalisten työkalujen sekä sosiaalisen median hyödyntäminen yritysmarkkinoinnissa. Tutkimuksessa käytetään hyödyksi tapausyrityksen ydinosaamista eli verkkokouluttamista. Tavoitteena on vastata seuraaviin kysymyksiin: Vaikuttaako maantieteellinen sijainti verkkokoulutuksesta koettuun hyötyyn ja toimiiko jokin tutkimuksessa esitetyistä arvoväittämistä paremmin kuin toinen. Tutkimuksessa selvitetään, miten digitaalisia työkaluja on mahdollista yritysmarkkinoinnissa hyödyntää sekä miten digitaalista markkinointia mitataan. Tutkimuksessa haetaan vastausta kysymykseen, miksi yritysmarkkinoinnissa on lähdetty kuluttajamarkkinointia hitaammin digitaaliseen ja varsinkin sosiaaliseen mediaan mukaan. Tutkimuksessa katsastetaan myös yritysasiakkaiden ostoprosessiin sekä pyritään tarjoamaan digitaalisia ratkaisuja yritysostopäätösten helpottamiseksi. Lähtökohdat digitaaliselle markkinoinnille esitetään viitekehyksessä. Viitekehys yhdistää digitaaliseen yritysmarkkinoinnin strategiaan myös sosiaalisen median ja esittää sosiaalisen median integroimisen kuuluvan osaksi yritysten muuta markkinointia. Tutkimus osoittaa, minkälainen digitaalisen markkinoinnin strategia on sopiva yritysmarkkinoilla toimiville yrityksille. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena käyttäen vertailevaa tutkimusmetodia eri arvoväittämien kesken. Tutkimuksessa ei kuitenkaan vertailla eri työkalujen suhdetta toisiinsa. Verkkokoulutuksesta koetut arvoväittämät toimivat eri tavoin riippuen siitä, millä digitaalisen markkinoinnin työkalulla niitä tarkastellaan. Näin ollen tutkimuksessa ei kerrota jonkin arvoväittämän toimineen paremmin kuin muut, vaan todetaan niiden kaikkien herättäneen kohderyhmässä kiinnostusta.
  • Alaraudanjoki, Saija (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan hakukoneoptimointia digitaalisen markkinoinnin keinona. Lisäksi tutkitaan, kuinka hakukoneoptimoinnin toimenpiteet vaikuttavat yrityksen Juuri Tapahtumat -verkkosivuston kävijäliikenteen määrään ja sen laatuun Google Analyticsin mittarein mitattuna. Lisäksi tutkitaan verkkosivuston kautta tulleiden tarjouspyyntöjen määrään sekä näkyvyyttä Googlen orgaanisissa hakutuloksissa ennen hakukoneoptimoinnin toimenpiteitä sekä niiden jälkeen tietyillä vertailuajanjaksoilla. Hakukoneoptimointi on tärkeä osa digitaalisen markkinoinnin kenttää. Hakukoneoptimoinnilla pyritään vaikuttamaan orgaaniseen eli maksamattomaan näkyvyyteen hakukoneiden hakutuloksissa. Kuluttajat luottavat orgaaniseen näkyvyyteen hakukoneissa maksettua näkyvyyttä enemmän ja hakukoneoptimointi on erityisesti kustannustehokas digitaalisen markkinoinnin osa-alue. Strategiaan perustuva ja suunnitelmallisuus ovat tärkeitä tekijöitä onnistuneen hakukoneoptimoinnin kannalta. Tutkielmassa tarkastellaan kolmea tärkeintä hakukoneoptimoinnin strategiaa. Nämä kolme tärkeintä hakukoneoptimoinnin strategiaa ovat sisältöstrategia, linkkien rakentamisen strategia sekä sosiaalisen jakamisen strategia. Strategioita tarkastellaan verraten niiden erilaisia tutkimuksia siihen, miten niitä on kirjallisuuslähteiden mukaan kannattavinta toteuttaa. Tutkimuksen tutkimusosio toteutetaan noudattaen kolmea tärkeintä hakukoneoptimoinnin strategiaa hyödyntämällä käytäntöön Juuri Tapahtumien verkkosivuilla. Tutkimustuloksista ilmenee, että kirjallisuuslähteiden perusteella valituilla hakukoneoptimoinnin toimenpiteillä ja strategioilla on positiivista vaikutusta verkkosivuston kävijäliikenteeseen ja sen tarjouspyyntöjen määrään sekä näkyvyyteen Googlen orgaanisissa hakutuloksissa. Tutkimustulosten perusteella voidaan siis todeta, että hakukoneoptimoinnin tärkeimpien strategioiden perusteella tehty hakukoneoptimointi tuottaa tulosta. Näitä tärkeimpiä strategioita voidaan pitää hyvänä perustana onnistuneelle hakukoneoptimoinnin suunnittelulle ja toimenpiteiden tekemiselle. Tämä pro gradu -tutkielma toteutettiin toimeksiantona Juuri Yhtiöt Oy:lle ja sen cateringyksikölle Juuri Tapahtumille.
  • Silvolahti, Antti (Helsingin yliopisto, 2020)
    Markkinoinnin tunnistettavuuden periaatetta voidaan pitää keskeisenä markkinaoikeudellisena periaatteena. Periaatteen mukaan markkinoinnin tulee olla aina tunnistettavissa markkinoinniksi. Kuluttajilla on oikeus olla vastaanottamatta markkinointiaineistoa ja olla tutustumatta siihen. Markkinoinnin määrän lisääntymisen ja uusien markkinointikanavien syntymisen myötä markkinoinnin tunnistettavuuden periaatetta haastetaan yhä useammin, kun elinkeinonharjoittajat kamppailevat kuluttajien huomiosta. Markkinoinnin tunnistettavuuden vaatimus korostuu silloin, kun markkinoinnin kohderyhmänä ovat alaikäiset. Alaikäiset ovat elinkeinonharjoittajien kannalta houkutteleva markkinoinnin kohde, koska alaikäisillä on mahdollisuus vaikuttaa vanhempien kulutuskäyttäytymiseen ja alaikäisten kulutustottumukset syntyvät jo varhain. Tämän lainopillisen tutkielman tutkimuskysymyksenä on selvittää, miten markkinoinnin tunnistettavuutta arvioidaan alaikäisten näkökulmasta tarkasteltuna yhtäältä lainsäädännössä ja toisaalta elinkeinoelämän ja tiedotusvälineiden itsesääntelyssä. Markkinoinnin tunnistettavuutta säännellään lainsäädännössä yleissäännöksellä kuluttajansuojalaissa sekä radio- ja tv-markkinoinnin osalta laissa sähköisen viestinnän palveluista. Markkinoinnin tunnistettavuus on myös runsaan itsesääntelyn kohde; hyvää journalistista tapaa tulkitseva joukkoviestinten itsesääntelyelin Julkisen sanan neuvosto kieltää piilomainonnan soveltamissaan Journalistin ohjeissa ja ICC:n markkinointiohjeita soveltava elinkeinoelämän itsesääntelyelin Mainonnan eettinen neuvosto on viimeaikaisessa lausuntokäytännössään ottanut useasti kantaa piilomarkkinointiin. Markkinoinnin tunnistettavuuden sääntelykehikko on kaiken kaikkiaan pirstaleinen. Markkinoinnin tunnistettavuutta koskevalla lainsäädännöllä ja itsesääntelyelimillä on eri tavoitteet ja lähtökohdat, mutta viime kädessä kaikki palvelevat markkinoinnin tunnistettavuuden periaatetta. Alaikäisiin kohdistuvaa markkinointia tulee vakiintuneen periaatteen mukaan arvioida muuta markkinointia tiukemmin. Periaate on vahvistettu niin kuluttajansuojalain esitöissä kuin ICC:n markkinointisäännöissä. Periaate koskee myös markkinoinnin tunnistettavuutta. Alaikäiset käyttävät suuren osan ajastaan kouluissa, päiväkodeissa, sosiaalisessa mediassa ja videopelien äärellä. Erityisesti nuorempien lasten kohdalla myös perinteisemmät ajanviettotavat kuten printtilehtien lukeminen, television katselu ja radion kuuntelu ovat suosittuja. Alaikäisiin kohdistetaan kaupallista vaikuttamista niin oppilaitoksissa, printtimediassa kuin digitaalisessa maailmassakin. Kuluttaja-asiamies on linjauksissaan ja ratkaisuissaan korostanut alaikäisiin kohdistuvan markkinoinnin tunnistettavuuden tärkeyttä, mutta suuri osa kuluttaja-asiamiehen ratkaisuista ja linjauksista koskevat perinteisiä markkinointikanavia. Samoin oikeuskäytännössä on käsitelty markkinoinnin tunnistettavuutta vain perinteisten markkinointikanavien osalta. Ratkaisuissa on kuitenkin usein ollut kyse alaikäisiin kohdistuvasta markkinoinnista. JSN on päätöksissään käsitellyt useasti lehdissä ja verkkolehdissä sekä radiossa tapahtuvaa piilomainontaa. MEN:n lausumat ovat viime vuosina vahvasti keskittyneet vahvasti sosiaalisessa mediassa tapahtuvan markkinoinnin tunnistettavuuden arviointiin. Näyttääkin siltä, että uudemmat markkinoinnin muodot ovat piilomarkkinoinnin osalta jääneet osin itsesääntelyn varaan. Viime kädessä markkinoinnin tunnistettavuuden vaatimus on kuitenkin kaikissa markkinointikanavissa sama: markkinointi tulee aina voida tunnistaa markkinoinniksi, myös silloin kuin markkinoinnin kohteena on alaikäinen.
  • Juholin, Elisa; Luoma-aho, Vilma (ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry, 2017)
    ProComma Academic ; 2017
  • Linna, Kimberly (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä Pro Gradu –tutkimuksessa tutkitaan, miten sosiaalisen median markkinointiviestintä vaikuttaa yli 50-vuotiaan kuluttajan kaurajuoman ostopäätökseen. Tavoitteena on selvittää, missä sosiaalisen median kanavissa kuluttajat kohtaavat kaurajuoman markkinointiviestintää. Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi, mitä sosiaalisen median markkinointiviestintäkanavia yli 50-vuotiaat kuluttajat hyödyntävät kaurajuoman ostopäätösprosessin eri vaiheissa. Tutkimus toteutettiin laadullisena, eli kvalitatiivisena tutkimuksena ja menetelmäksi valikoitui puolistrukturoitu teemahaastattelu, joka pohjautuu tutkimuksen viitekehykseen. Haastatteluihin osallistui kokonaisuudessaan 11 kuluttajaa, joista kaikki olivat yli 50-vuotiaita ja olivat edes kerran ostaneet kaurajuomaa. Tutkimuksen haastatteluaineisto analysoidaan sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui ostopäätösprosessiin sekä sosiaalisen median markkinointiin, jonka teoriapohja nojautui vahvasti perinteisen markkinoinnin neljään kilpailukeinoon. Teoria käsittelee ostopäätöksen eri prosessinvaiheita, digitaalista markkinointia ja sosiaalista mediaa sekä sen markkinointiviestintää. Tutkimustulosten perusteella sosiaalisen median kaurajuoma markkinointiviestit vaikuttavat yli 50-vuotiaiden ostopäätösprosessiin, erityisesti kahden prosessivaiheen osalta. Kirjallisuudessa esitetyt aikaisemmat tutkimukset ovat osittain linjassa tämän tutkimuksen tuloksien kanssa. Sosiaalisen median markkinointiviestintä lisäsi tutkimuksen haastateltavien tietoisuutta kaurajuomasta. Haastateltavien kaurajuoman tarve heräsi osittain sosiaalisen median markkinointiviestinnästä. Tutkimuksen haastateltavat korostivat arvostavansa kaurajuoman terveydellisiä ominaisuuksia, mikä myös ilmeni tiedonhaun aktiivisuutena. Lisätietoa haettiin useasta eri kanavasta: erilaisilta internetsivuilta, digitaalisilta alustoilta sekä lähipiirin tuttavilta. Empiirisen tutkimuksen perusteella ikä vaikuttaa siihen, mitä kanavia haastateltavat käyttivät ostopäätösprosessissa hyödykseen. Kanavien valinta vaikuttaa myös siihen, kuinka hyvin sosiaalisen median markkinointiviestintä tavoitti haastateltavat. Tutkimustuloksien pohjalta voi todeta, että kohderyhmän ikä vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä sosiaalisen median kanavia hyödynnetään ostopäätösprosessin aikana. Markkinointiviestintäkanavan valinnalla on havaittavissa useita vaikutuksia kuluttajan kaurajuomaostopäätökseen. Kuusi yhdestätoista kuluttajasta mainitsi ostavansa kaurajuoman kohdennetun sosiaalisen median markkinointiviestin perusteella.
  • Front, Petteri (Helsingin yliopisto, 2014)
    Tuotesijoittelu on oleellinen osa nykyisen markkinointiviestinnän kenttää. Viestintäkanavien tukkeutuessa tuotesijoittelu tarjoaa vaihtoehtoisen kanavan kommunikoida omasta tuotteesta tai brandista entistä selkeämmin. Tuotesijoitteluun liittyy kuitenkin myös eettisiä kysymyksiä ja kuluttajien hyväksyntä käytännön suhteen on tärkeää sen tehon varmistamiseksi. Tietokone- ja konsolipelaaminen on Suomessa ja maailmalla merkittävä viihteen muoto erityisesti nuorten miesten ja naisten keskuudessa. Tuotesijoittelua käytetään yhä enenevissä määrin myös peleissä, sillä pelien kasvavat tuotantokustannukset ajavat pelituottajat käyttämään entistä enemmän hyväkseen mainostajien tuomaa rahoitusta riskien hallitsemiseksi. Kuluttajien suhtautumista tuotesijoitteluun eri medioissa on tutkittu maailmanlaajuisesti jonkin verran, mutta Suomessa heikosti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on antaa kuva suomalaisten pelaajien asennoitumisesta pelien tuotesijoittelua kohtaan. Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena ja vastaajat hankittiin suomalaisen viihde- ja pelisivuston v2.fi uutisoinnin kautta sekä sosiaalista mediaa käyttäen. Tavoitteena oli saavuttaa erityisesti pelaamista harrastavat. Vastauksia kyselyyn saatiin 205. Tilastollisten menetelmien avulla aineistosta saatiin luotua yleiskuva suomalaisten pelaajien asenteista. Yleisesti ottaen tuotesijoitteluun suhtaudutaan neutraalisti tai hieman positiivisesti. Tutkimuksen avulla tunnistettiin kuitenkin pelityyppejä, joihin tuotesijoittelu ei pelaajien mielestä sovi lainkaan, ja toisia, joihin se sopii erityisen hyvin. Vastaavasti myös tuoteryhmällä on merkitystä sijoittelun hyväksyttävyyteen. Tuotesijoitteluun suhtautumista määrittelevät tämän tutkimuksen perusteella kolme ulottuvuutta: tuotesijoittelun eettisyys, tuotesijoittelun koettu tehokkuus ja tuotesijoittelun realistisuus. Tutkielma antaa yleiskuvan tuotesijoittelusta ilmiönä, peleistä tämän ilmiön erityisalueena sekä suomalaisten pelaajien suhtautumisesta tuotesijoitteluun peleissä.