Browsing by Subject "digitaalinen taide"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Partti, Heidi (Sibelius-Akatemia, 2012)
    Studia musica
    This compilation dissertation comprising the summary and four blind peer-reviewed articles examines the culture of music making and musical learning, and the construction of musical identity in the world of digital and virtual media. The main research goal is to increase the knowledge and understanding about where and in what ways do participants in digital technology enabled communities of musical practice learn and use music in the processes of their identity construction, and to reflect upon what implications the answers to these questions can be expected to have in terms of the values and practices within formal music education. The examination proceeds by advancing heuristically a social theory of learning in general, and of so-called communities of practice, in particular, as this theory provides a lens to understand the intertwined relationship between learning, identity construction and participation in communities. The research project was designed as a qualitative study of multiple cases containing strong features of narrative research, and was conducted with the participation of digital musicians who represent different age groups, nationalities and levels of expertise. Two of the cases are online communities: mikseri.net and operabyyou.com. A third case study is a face-to-face group of students and teacher of a Music Performance and Production course at a London-based music college. The research material includes observation field notes, online discussions, video recorded observations and individual interviews. Each article provides a viewpoint into the main problem concerning musical learning and identity work within digital technologies enabled music-related communities. The findings of the research project illustrate how digital music and information technology has opened up new and wider opportunities for musical learning. Concurrently, the findings question the sharp division between highly specialised musical expertise and amateur music making, as well as the divisions between different musical styles and genres, and the various roles of music makers. Digital musicianship appears to be closely related to values both favouring communication and an exchange of musical ideas, and celebrating simultaneous participation in various global and local communities for pursuing individual and social musical identities in more flexible and open ways. In the study, these extensive cultural changes are suggested to manifest a democratic revolution that provides individuals with the access needed to use their intelligence more freely for musical growth and expression, and to share in the values of musical cultures more democratically. However, based on the study's findings, it is also argued that while informal music practices represent essential aspects of our society's community life, they do not necessarily represent ideal models for the music classroom. As such, in order to realise and comprehend the multidimensionality of students' music learning, the study suggests that it is essential for music educators to pay heed to music making inside and outside school, as well as in the whole continuum between the formal and informal poles, and to promote learning that facilitates the construction of identity and ownership of meaning by placing matters of democracy at the centre of attention.
  • Tasanko, Olga (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani äänen ja musiikin roolia taidepeliksi kutsutussa videopelissä Journey (thatgamecompany 2012). Esittelen kvalitatiivisen tapaustutkimuksen muodossa minkälainen rooli musiikilla ja äänellä on taidepeliksi luonnehditussa videopelissä ja miten se vertautuu laajemmassa kontekstissa suhteessa äänen ja musiikin tiedettyihin rooleihin pelimusiikin tutkimuksen näkökulmasta. Tutkielmani tavoitteena on tuoda uutta tietoa pelin musiikillisen sisällön merkityksestä taidepeleiksi kutsutuissa videopeleissä ja havainnollistaa tapaustutkimuksen avulla musiikin ja äänen roolia tässä kokonaisuudessa. Tarkoitukseni on yhdistää taidepelien ja pelimusiikin tutkimus sekä hahmottaa analyysimenetelmää, joka soveltuu myös muiden taidepeleiksi luonnehdittujen videopelien musiikin ja äänen tarkasteluun. Tutkielmani teoreettinen taustaluku on kaksiosainen: johdattelen lukijan lyhyen pelitutkimuksen historiaa käsittelevän kirjallisuuskatsauksen kautta pelimusiikin tutkimuksen keskeisten aihealueiden ja käsitteiden pariin. Tutkielmani aineistolähtöisen tutkimuskysymyksen takia esittelen aineiston määrittelyn kannalta keskeiset käsitteet, kuten riippumattomuuden pelituotannossa, indiependent-pelin määritelmän, taidepelin käsitteen monitulkintaisuuden ja pelimusiikin hahmottamiseen liittyvät termit, kuten musiikin dynaamisuuden, interaktiivisuuden ja adaptiivisuuden. Lisäksi esittelen lyhyesti taidepelistä käyttämäni määritelmän, jonka puitteissa olen valinnut tutkimusaineistoni. Tutkimusaineiston jäsentämisessä sovellan menetelmää, jonka pohjalta jäsennän tutkimusaineistoni pelin sisäisten musiikillisten lähteiden eli musiikkidatan ja pelin ulkoisten musiikillisten lähteiden eli haastattelujen, arvostelujen, pelinkehittäjän verkkosivujen ja säveltäjän verkkosivujen mukaan. Käyttämäni aineisto rakentuu Journeyn analyyttisesta pelaamisesta, pelin Sounds-kansion musiikkidatan tarkastelusta ja verkkoaineistosta, joka sisältää pelistudion keskeisten henkilöiden haastatteluja, peliarvosteluja sekä muita verkkosivuja, jotka sisältävät tutkimuskysymykseni kannalta olennaista tietoa joko thatgamecompany-pelistudiosta, studion peleistä tai pelien musiikin käytöstä. Verkkolähteistä seitsemän on haastatteluja, joilla on merkittävä rooli tutkimusaineiston kokonaiskuvan hahmottamisessa. Loput ovat aiheen kannalta keskeisiä verkkosivuja, kuten kotisivuja, arvosteluja ja uutisia. Tutkielmani tulokset ovat jaettavissa kahteen päätulokseen: 1) thatgamecompany edustaa peli-autuer -tyyppistä pelistudiota, jossa peli-auteur on studion johtaja Jenova Chen. 2) Chenin johtamaan pelinkehitysprosessiin kuuluu musiikin käyttäminen inspiraation lähteenä pelin ideointivaiheesta aina pelin viimeistelyyn asti ja pelissä itsessään. Thatgamecompany kehittää pelejä, jotka ovat saaneet tunnustusta ja luokitellaan taidepeleiksi, sillä ne toteuttavat Jenova Chenin taiteellista visiota. Musiikki toimii kiintopisteenä, jonka avulla hahmotellaan pelin yleinen tunnelma ja tätä kautta pelinkehittäjien yhtenäinen visio pelin kautta välitettävästä tunnelmasta. Musiikilla on siis merkittävä rooli studion taiteellisen vision tuottamisessa ja yhdenmukaisen vision ylläpitämisessä sekä lopullisen pelin tunnelmaa ja pelikokemusta vahvistavana tekijänä. Lisäksi tutkielmani analyysiosuuden perusteella käy ilmi, että Journeyn musiikki on muodoltaan minimalistista ja se sisältää johtoaiheen, idée fixen. Pelin soundtrackin kappaleet esiintyvät pelin sisällä pienempinä äänifragmentteina osana dynaamista äänikokonaisuutta. Pelissä kuultava äänikokonaisuus muuttuu pelikertojen mukaan pelaajan toiminnan, mahdollisten muiden pelaajien läsnäolon ja musiikin ohjelmointiin liittyvien seikkojen perusteella. Journeyn äänisisältö on selkeä tapausesimerkki pelimusiikille ominaisten piirteiden esiintymisestä ja käyttämisestä toimivan pelikokonaisuuden toteuttamisessa.